Laiha lupaus tulevasta

Tein äsken pikaisen kierroksen pihalla ja vaikka linnut lauloivat täyttä kurkkua, niin jotenkin yleisilme pihalla on vielä niin ruskea:( Koko ajan ollut sellainen fiilis, että koska kevät on ollut aikainen niin pihalla pitäisi myös tapahtua jo enemmän jotakin edistystä, olenko todella näin malttamaton??! Monta päivä on ollut tosi koleaa ja lämmintä päivällä vain muutamia asteita, joten lienee itsestäänkin selvää, ettei edistystä ole voinutkaan kovin paljon tapahtua. Kenties tuoreessa muistissa on vielä viime kevät ja sen nopeaakin nopeampi eteneminen, sitten kun se viimein pääsi oikein vauhtiin. Tällainen ”jungaava” keväthän on oikeasti paljon parempi, kaikki kaunis on vielä edessä päin<3

Väriä löysin oikeastaan ainoastaan terassille istutetuista kevät kukkijoista. Ystävältä vuosia sitten saamani peltikanat kuopivat jo malttamattomana:)

Ensimmäistä kertaa ikinä olen saanut marketista ostetun esikon avaamaan uudet kukkaset<3 Tästä kyllä kiitos lankeaa leudolle keväälle ja sille, että se on näin ollen saanut viettää suurimman osan ajasta pihalla terasilla. Vain kovimpien yöpakkasten uhatessa olen nostanut sen sisälle. Eikä se näytä ihan pienestä hallasta säikähtävänkään, sillä se on viettänyt myös joitakin öitä pihalla, autojen ikkunoiden ollessa aamulla kuuraiset.

Verkkokuvun alle heitin tuulelta suojaan kasan höyheniä ja maalattuja pikkumunia. Tuuli pöllyttää sulkia umpäriinsä, mutta kuvun suojissa.

Keisarinpikarililjat nostavat jo kovasti päitään. Näitä oli tässä alun alkaen kaksi sipulia, mutta nyt alkuja nousee jo tosi isolta alalta. Lieneekö sitten kuitenkin huono asia kun muistelen, etteivät viime keväänäkään sitten kukkineet ollenkaan. Tekevät vain lehteä:( Toisaalta tähän aikaan olen kiitollinen kaikesta näkemästäni elämästä, muuten mustissa penkeissä. Tässä vaiheessa on aina niin vaikea uskoa, että tämäkin kohta penkistä, on kesällä oikeasti ollut todella tuuheana!
Kevätlinnunsilmät lupailevat tulevasta kukinnasta. Nämä ovat levinneet tuolla alapihalla ihan hurjasti, selvästi paikka on niille todella mieluinen ja siemenestä varmasti leviävät, koska alkuja löytyy todella kaukaakin alkuperäisestä kasvupaikasta. Leikkaamme näiden päältä nurmikonkin, toki kiertelen tuuheimpia kohtia niin kauan kuin vain millään viitsin. Tämän alapihan leikkaus on muutenkin niin haasteellista, että sen hoito jää kokonaan minun harteilleni pitkälle kesään. Setä mustalla ei nimittäin riitä kärsivällisyys kierrellä kaikkia näitä säilytettäviä kohtia päältäajettavalla, vaan minä saan ajella alapihan täyteen omia ”labyrinttejäni”, joita onneksi lapset rakastavat! Aah tässä vaiheessa sitä jopa haaveilee ruohon leikkaamisesta, vaikka jossakin vaiheessa kesää se ei välttämättä enää tunnukaan niin houkuttelevalta;D

Taikinamarjassa lehdet puhkeavat hyvissä ajoin. Tarvitsisimme yläpihan ympärille pensasaitaa ja olen jo vuosia jahkaillut mistä sen joskus istuttaisimme. Tällä hetkellä sen voisi jo hyvinkin istuttaa jyrkimmälle osalle talon ja pellon väliin, mutta talomme päätypuolelta se pilaisi lapsille tärkeän mäenlasku paikan. Tällä hetkellä pyörittelen vaihtoehtoisina kasveina juuri tuota taikinamarjaa, kuusta tai orapihlajaa. Lähistöllämme on upeita kuusiaitoja peltojen keskellä sijäitsevien vanhojen talojen ympärillä ja se vaihtoehto sopisi hienosti kylän miljööseen. Toisaalta se olisi hyvä saada kasvamaan joka kohtaan yhtäaikaa ja on myös aika hidaskasvuinen ja suuri töinen. Lisäksi tontti on tosi aurinkoinen ja mietin miten kuuset sen lopulta kestäisivät. Maa on tässä lisäksi melko huonoa, kuivaa, karua ja hiekkapitoista. Parhaiten siinä varmasti menestyisivät juuri orapihlajat tai tuo taikinamarja, joka jo luonnostaankin kasvaa tontilla. Orapihlaja toisaalta sopisi senkin vuoksi, että aidan alkupisteessä kasvaa jo helmi- ja ruusuorapihlaja kivikasan penkissä ja tämän istutus alueen jatkoksi aita sitten tulisi. Hm, varmaan pähkäilen aidan suhteen niin kauan, että lapsemme eivät enää haluakaan laskea pulkkamäessään ja saan rauhassa istuttaa aidan koko pituudelleen:)

Toinen aikainen on joka kevät tämä terttuselja, joka tuntuu turvottelevan silmunsa hyvälle alulle jo talven aikana;D

Vanha, tontilla jo alunperin kasvanut todella karvainen karviainen, availee myös lehtiään hyvissä ajoin. Sen kasvupaikka on lämmin kiven vierus, jossa se myös kesällä helposti kuivahtaa ja sato jää vaatimattomattomaksi. Se lisääntyy reippaasti maahan hautautuneista oksapistokkaista, pitäisikin siirtää sitä johonkin muhevampaan paikkaa.

Grönlanninhanhikki ilostuttaa myös ainavihannilla lehdillään.

 

Innostuin taas vähän ikkunoiden kunnostuksestakin, mutta keskenhän tuo taas jäi kun ajattelin, että kaari-ikkunakin olisi hyvä ensin saada samaan vaiheeseen, ennen kuin jatkaisin pellavaöljy käsittelyyn. Enkä tiedä hennonko hioa kaari-ikkunaa tuolla koneella, vai yrittäisinkö tehdä sen käsityönä?! Bossi oli kyllä sen verran kätevä, että taidan kuitenkin surauttaa kaarenkin sillä;D Tuo kuvan pikkukasvarin poka pitäisi kyllä saada pian valmiiksi ja asennettua paikoilleen, sillä paine sisällä kasvaa ja kasvaa…

Lampun alla alkaa olla jo melko ahdasta:)  Olen jo monesti nostanut lamppua ylemmäksi, jotta kasvit mahtuvat sen alle. Ongelmallisina ovat kuvan chilit ja tomaatit. Kylvin sittenkin tomaatit taas liian aikaisin kun en malttanut odottaa äitini syntymäpäivään asti vaan kylvin jo 9.3, ihan liian aikaisin. Eihän tässä kyllä enää toivottavasti montaa viikkoa ole kun jo voi siirtää ne kasvihuoneeseen, mutta ne viikot ovat tuskaisia;) Ensimmäinen chilin podikin on jo kehittymässä, pian pääsee setä musta maistelemaan. Tiedä sitten auttoiko kehityksen alkuun siitepölyn tupsuttelu kukasta toiseen, mutta joka tapauksessa olen yllättynyt, että nuo alkavat kehittymään ihan vain näin sisätiloissakin. Tästä pääsenkin aasin siltaa seuraavaan asiaan. Siis minulla on ihan kamala mehiläiskuume;D Ajatus on muhinut kyllä mielessäni jo vuosia, mutta nyt kun Länsi-uusimaa lehdessä oli juttua paikallisesta mehiläisenhoitokurssista, niin kuumeeni nousi entisestään!

http://www.pinterest.com/pin/187532771955731321/
Voisiko kukaan mehiläiskuningatar vastustaa tällaista kotia!! Tarkoituksenani on ajatella erityisen ”mehiläisesti” (oletteko muuten katsoneet sen lasten leffan, Bee movie?! ) ja antaisin kasvattieni syödä itse keräämänsä hunajan ja lisäisin pesään vielä syksyllä sokeritkin jos tarve vaatisi. Haluaisin nimittäin mehiläisiltä vain heidän suorittamansa pölytyksen! Kustannukset pesän suhteen vain ovat niin huimat, että en ole vielä hakeutunut kurssillekaan, vaan kypsyttelen haavetta tällä hetkellä vain mielessäni<3 Ehkä sitten joskus kun lapsetkin ovat isompia ja voin paremmin keskittyä omiin projekteihini;) Toisaalta ongelmaksi voi muodostua läheiset tehoviljellyt pellot, liekö mehiläisparat kestäisivät viljapeltojen ruiskutukset?! Täytyy vielä ottaa paremmin selville, onko mehiläistarhaus sittenkään edes mahdollista tontillamme.
Nyt lounaan laittoon ja sitten hakemaan kevään ensimmäinen multasäkki satsi! Sain työkaverilta upeita daalioiden juurakoita, vaaleanpunaista, tummaa liilaa ja muutaman tuntemattomankin yllärin, ihanaa, kiitos vielä R! Yksi Hyötykasviyhdisykseltä tilattu pompom daalia (Stolze von Berlin) jo onkin mullassa kasvarissa ja pian nämä pääsevät sinne seuraksi. Istutin multiin myös aitoamarylliksen (Belladonna) sipulin, jonka saaminen kukkaan lieneekin sitten täysin mahdoton tehtävä:( Googlettelemalla sain tietää, että se on tuskin kellään koskaan kukkinut astiassa, mutta mm. Madeiralla kasvaa upeasti villinä luonnossa!! Onko tästä kellään kokemuksia?
Mukavaa viikonloppua kaikille, toivottavasti ilmat tästä lämpenevät ja harmaat pilvet väistyvät viimeistään iltapäiväksi!

11 Comments

  • Voi että, täällä on huikaisevan sininen taivas, se on varmasti kovaa vauhtia kiitämässä sinne päin!
    Mehiläiset on kiinnostavia, kävin kerran mehiläiskurssin ja se oli todella kiehtovaa! Ehkä joku päivä…
    Kaikkea ihanaa nyt nouseekin maasta, juuri kiittelen tätä, että kukat kukkivat viikkoja eikä vain päiviä, jos kevät etenisi nopeasti, kuten esimerkiksi viime vuonna. Se oli ihan kauheaa kun se vain vyöryi. Nyt on aikaa naatiskella jokaisesta piiposta ja nupusta!

  • Oii täällä on vieläkin ihan pilvistä. Tulin juuri mullan hausta ja eka säkki nyt sulamassa! Ehkä jo huomenna saan joriinit multaan, vaikka palmusunnuntain virpominen työllistää vähän mammaakin;) Toden totta en saisi olla niin malttamaton, mutta haluaisin vain pian nähdä onko viime vuoden istutukset hengissä, jälleen näkemisen toivossa<3

  • Näin keväällä jokainen pieni alku puutarhassa ilahduttaa. Ainavihreät lajikkeet ovat ilo silmälle. Malttamattomana odotan minäkin, että kukinta ja kasvu alkaisi. Näkisi mitkä lajikkeet ovat selvinneet talvesta!
    Mukavaa viikonloppua!

  • Luulen, että omakin malttamattomuuteni johtuu juuri tuosta halusta nähdä kasvien selvinneen ensimmäisestä talvestaan! Ja varsinkin nyt kun talvi oli mitä oli, lähes täysin lumeton, mutta kuitenkin kireitäkin pakkasia jonkin aikaa. Suojasin kyllä kasveja enemmän kuin koskaan havuilla ja jopa talvensuojaturpeella, jota en kyllä yleensä ole käyttänyt, mutta nyt kun satuin säkin saamaan niin olihan se levitettävä;)
    Lähdempä tästä istuttamaan ensimmäiset orvokit ja piilottamaan multiin daalian juurakoita<3

  • Mehiläiskuningattarelle kannattaa hankkia hieno residenssi niin kuin kuvassa! Yhdellä ystävällä oli oma mehiläiskuningatar erään mehiläiskasvattajan luona, luonnonsuojelutarkoituksessa, mutta kuningatar otti jostain nokkiinsa, keräsi yhdyskuntansa ja häipyi jonnekin. Toivottavasti löysi mieleisen asuinpaikan 🙂 Kuopiossa, jep, tori alkaa olla aika kivassa kunnossa, tosin täällä oli kriisi, kun Veljmies-patsaan jalustaan oli porattu tappeja valaistusta varten. Mutta ei ihan tarkalleen oltu näistä tapeista sovittu… Savon Sanomat kertoo jutun!

  • Nyt puutarhassa onkin se vaihe, jolloin bongaillaan mitä maasta mahdollisesti on nousemassa ja kaikki mikä vähänkin vihertää saa kivan tunteen ailahtamaan rinnassa.
    Taikinamarja on loistava aitakasvi ja siltä osin hyvin varteenotettava vaihtoehto yläpihallesi. Se aloittaa kasvunsa aikaisin keväästä, on kestävä, tuuhea ja peittävä ja sitä voi leikata ja muotoilla mielensä mukaan. Se onkin hyvä vastine esim. arahkolle puksipuulle. Itselläni on vain pelkkiä hyviä kokemuksia pensaasta.
    Sunnuntai-illan jatkoa ja iloista pääsiäisen odotusta.

  • Oi kuinka kauniiksi olet kuistin laittanut!
    Tämä vaihe keväästä on kärsivällisyyttä koettelevaa, kun haluaisi että kaikki lehahtaisi kukkaan ja lehteen. Mutta tosiaan on ihanaa kun kaikki on vielä edessäpäin.
    Aitavalinnasta olen Kruunu Vuokon kanssa samaa mieltä, taikinamarja on hyvä vaihtoehto. Se kasvaa melkein missä vaan, ei ole vaativaista sorttia ja sitä voi leikellä mielin määrin. Mutta jos haluat siihen jotain korkeampaa, niin sitten orapihlaja voisi olla parempi. Kuusi tykkää ehkä vähän ravinteikkaammasta maasta. Tai sitten laitat taikinamarjaa ja tasaisin välein jonkin kivan puun, vaikka jonkin pylväsmäisen.
    Yleensä ideat jalostuu vuosien myötä, joten ei ole hölmöä odotella kunnes lasten pulkkamäkeä ei enää tarvita.
    Mukavia kevätpäiviä sekä suunnittelua ja haaveilua!

  • Hih tuollaisen kuningattaren voisinkin sitten majoittaa alamaisineen meille;) Mitenkäs se nyt meneekään oikeasti, mutta eikös se uusi tai vanha kuningatar kerääkin aina porukkansa tehden tilaa uudelle hallitsijalle?! Niistä sitten voi lisätä yhdyskuntia jos vain saa porukan kasaan ja vietyä uudelle pesälle.
    Kuulinkin radiosta noista patsaaseen ilmestyneistä tapeista, näin se voi joskus tiedon kulku katkeilla;)

  • Juuri tulinkin taas tonkimiskierrokselta;D Vähän lisää kirjopikarililjoja tuli bongattua ja kiurunkannusta. Valkovuokkoja en vielä löytänyt vaikka kyliltä kuulinkin jo uutisia, että ensimmäiset jo kukkivat<3
    Taikinamarja on kyllä vallan käyttökelpoinen pensas ja se on niin plussaa sille, että sillä on jo nyt lähes silmut auenneet!

  • Kiitos!
    Näkösuojaa ei tuohon oikeastaan tarvitsekaan, vain rajausta ja suojaa jyrkkää liuskaa varten. Talo on rakennettu rinteeseen täyttömään päälle ja tuolta pellon puolelta rinne on melko jyrkkä. Matala aita olisi leikkaamisenkin kannalta kätevä kun jyrkän rinteen puolelta leikkuu on haasteellista. Jos pitäisi aidan tosi matalana, niin leikkaus kävisi kenties pihanpuolelta kokonaan?! Toisaalta joku vapaasti kasvava kukkiva aidannekin olisi upea, apuva liian paljon vaihtoehtoja. Hm vai laittaisinko taikinamarjaa ja todellakin sitten väliin jotakin kukkivaa puuta tai pensasta??? No mukavaahan tämä suunnittelu vaihe kuitenkin on, todellisuus iskee vastaan vasta sitten, kun alkaa lapioimaan;)

  • Pitäisi ihan lukea, että miten mehiläisten elämä menikään, niistä on muutenkin ollut nyt paljon puhetta, kun on ollut mehiläisten joukkokuolemia ja ne ovat kuitenkin tosi tärkeitä luonnolle. Tämä kuningatar tosiaan lähti viestiä jättämättä ja vei valtakuntansa mennessään, toivottavasti elelee koko porukka jossain onnellisena 🙂 Vapuksi ovat lupailleet korjata Veljmiehen torikuntoon ja kuopiolaiseen tapaan päivitellään tätä täällä vielä pitkään…

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.