Parhaat siemenvinkit haaste

Sain kivan haasteen Karolinalta Karolinan puutarha blogista. Haasteeseen kuuluu jakaa eteenpäin parhaiksi koetut siemenvinkit ja niksit. Selasin vanhoja kuvakansioitani läpi ja tulihan sieltä monelaista siemenestä kasvatettua kasvia vastaan. Paljon sitä on tosiaan tässä viiden vuoden aikana saanutkin kasvamaan, vaikka aina on tuntunutkin siltä ettei aika riitä mihinkään. Rakentamisen, töiden ja lastenhoidon lomassa sitten kuitenkin on moni kasvi saanut alkunsa siemenestä asti;)
Ja joitakin itämisiä on saanut odotella vielä ihan kiitettävän pitkän ajankin! Ylemmässä kuvassa on tämän viikon suuri/pieni ilon aiheeni, viimeinkin itänyt yksi nuokkulaukan (Allium insubricum) siemen!! Kylvin nämä siemenet vuosi sitten tammikuussa ja tein ohjeiden mukaiset kylmäkäsittelyt ja muut kommervenkin, vaan koko kesän oli purkki vain tasaisen ruskeana ja viimein loppukesästä kun alkoi vihertää, niin olikin sammalkasvusto vallannut koko purkin:) En kuitenkaan vielä ”heittänyt kirvestä kaivoon”, vaan jätin purkin muiden itämättömien purkkien kanssa kasvihuoneen seinustalle talveksi saamaan oikein kunnon kylmäkäsittelyä. Nyt sitten kun ne pakkaset viimein tulivat niin purkki oli täysin ilman lumen suojaa pakkasen armoilla. Joku aika sitten nappasin purkin kulkeissani sisälle lampun alle ja kuinkas ollakkaan alkoi tuo pieni juuren pätkä sitten työntyä ulos yhdestä siemenestä, voi onnea<3 <3
Toisessa kuvassa taas on pieniä varjoliljan alkuja siemenistä, jotka olen kerännyt tammikuussa hangen päällä olleista siemenkodista. Noidenkin itäminen taisi kestää sen reilun vuoden, joten kärsivällisyyttä tässä hommassa todella tarvitaan;)
Pikkuruiset pelargonioiden siemenet olivat tänäkin vuonna todella kiireisiä;) Kylvin siemenet viikko sitten lauantaina ja nyt keskiviikkona olivat jo työntyneet ylös mullasta. Tuo ylempi kuva on otettu niistä juuri äsken. Viime vuonna kylvin alemman kuvan Raspberry Ripplen vasta maaliskuussa ja kasvit kerkisivät ihan mukavan kokoisiksi ja kukkivat pitkälle syksyyn. Jännä nähdä miten nyt käy, aikaistuuko kukinnan alkaminen kun kylvöt tuli tehtyä jo nyt?!
Tämä ei ole enää kylvöniksi, mutta liittyy kuitenkin pelargonioiden kasvatukseen. Laitoin viime vuonna ihan alku kesästä kerroksen nurmisilppua yhteen pelargonioiden istutusastiaan ja aion todellakin tehdä samoin ensi kesänä kaikille!! Kasvu ja kukinta oli selvästi runsaampaa ja multakin pysyi kosteampana. Pieni homma, mutta suuri vaikutus kasvin hyvinvointiin!

Tämä petunia on suosikkini! Jo kahtena keväänä olen kylvänyt näiden siemenet maaliskuussa ja kasvatus on onnistunut hyvin, ilman mitään erikoisia kommervenkkejä. En ole edes pahemmin latvonut näitä ja silti kukinta on ollut ihanan runsasta. Vaikken tiedä miten saankaan taas kaikki esikasvatettavat mahtumaan kotiimme, olen siitä huolimatta ostanut jälleen kaksi pussia näiden ihanaisten hörhelöiden siemeniä:)

Tuoksuherneitä laitan joka kevät esikasvatukseen vasta kasvihuoneeseen. Jos onni suo, niin tänä vuonna kasvihuoneen nurkalle pääsevät levittämään hurmaavaa tuoksuaan Hyötykasviyhdistykseltä tilaamani `Madame Butterfly`:n siemenet.

Keijunmekko on kuulunut myös monena vuonna esikasvattamieni kesäkukkien joukkoon. Nyt viime keväänä jätin esikasvatuksen väliin kun luulin saaneeni edellisen kesän mekot talvetettua onnistuneesti, mutta toisin kävi. Kun siirsin toukokuussa amppelit ulos, niin nehän paloivat ja kuivettuivat heti kättelyssä. Olisi pitänyt kiikutella niitä edes takaisin ja totuttaa paremmin ulkoilmaan ja auringon paisteeseen. Pitäisiköhän taas muuten laittaa muutama mekon siemen purkkiin, ehkä ne vielä kerkiäisivätkin??!

 

Sitten erilaiset unikot<3 Kestosuosikkejani, joita on joka kesä pitänyt kokeilla jonkin verran. Kaikista upeimpia ovat ehdottomasti olleet viime kesänä kasvaneet unikot, joiden siemenet sain Saaripalstan Sailalta. Jestas ne osasivatkin olla ihania!! Olimme juuri ennen kukintaa lähdössä viikoksi maalle ja pelkäsin etten kerkiäisi takaisin kotiin ennen kukinnan loppumista. Mikä upea näky minua kohtasikaan kun kotiin tultuamme kipaisin heti kurkistamaan tilanteen. Mitkään toiset unikot eivät ole vielä koskaan yltäneet samoihin mittoihin näiden kanssa, ovat samassa kasvupaikassakin kasvaessaan olleet paljon kituliaampia ja kukkansa vaatimattoman pieniä. Näitä siis ensi keväänä kylväisen vähän joka nurkalle;)

Hyötypuolelta ovat parhaiten mieleeni jääneet tietysti tomaatit, kurkut ja kurpitsat. Tänä vuonna ajattelin ensimmäisen kerran kokeilla isoja tomaatteja, lajikkeena ihanan raitainen `Tigerella`. Tomaattien kylvöajankohdaksi on minulla vakiintunut äitini syntymäpäivä 13.3.
Kurpitsat kylvän vasta ihan huhtikuun lopussa tai jopa toukokuun alussa ja ihan hyvin ovat kerinneet, joskus jopa niin hyvin, että olen luullut niiden peittävän alleen koko kasvihuoneen;D

Perennojakin on tullut kylvettyä jo jos jonkinmoista. Muutamia akileijoja (kuvassa viherakileija `Chocolate Soldier`), rauniokilkkaa, siankärsämöä, ritarinkannusta, iisoppeja kaiken värisiä, punahattua (`White Swan`)… Viime kesänä kylvämiäni, mutta vielä kukkimattomia rohtosormustinkukkia odotan kovasti näkeväni kukassa.

Tästä penkistä odotan eniten viime keväänä kylvämieni täpläkellojen (C. takesimana `Bellringers`) kukintaa. Taimet näyttivät viime kesän aikana jopa hieman pelottavan voimakkaan kasvutapansa, uusia taimia kerkisi jo ensimmäisen kesän aikana nousta maasta melkoinen määrä. Myös viime keväänä kylvetyt ranskantulikukat kasvattivat tässä penkissä kesän aikana mahtavat ruusukkeet, toivottavasti kukkisivat ensi kesänä.

Esikoista olen kylvänyt vasta tämän kuvan palloesikon, nyt Jelliton siemenissä olikin muutama esikonsiemenpussi lisää, toivottavasti onnistun niiden kylvöissä! Muistan näiden palloesikoiden kylvöstä vain sen, että ne kasvoivat to-del-la hitaasti ja laitoin ne liian nopeasti liian aurinkoiseen paikkaan ulos, sillä seurauksella, että kaikki muut pikkuruiset taimet kärähtivät ja vain tämä yksi sitkeä sissi selvisi lopulta hengissä! Vinkkinä siis esikoiden kylvöihin, jotta tykkäävät ainakin elonsa alkumetreillä oleilla suojassa suoralta auringon paisteelta:)

Näiden kuvien pikkuiset jaloängelmän taimet saivat alkunsa viime kevään siemenkylvöistä ja söpöläiset kerkisivät jo kukkimaankin pitkän lämpöisen kesän ansiosta. Kyllä jännittää, miten nämä taimet ovat selvinneet tästä ensimmäisestä talvestaan?? Heitin kyllä aimo kerroksen lehtiä näiden ja jalohortensian (`Twist-n-shout`) juurelle, toivottavasti selviävät molemmat talven koettelemuksista.

Tiedä nyt sitten tuliko tässä postauksessa lopulta esille montakaan siemenvinkkiä, mutta ainakin tässä tuli jonkinlainen katsaus vuosien aikana mieleen jääneistä kylvöksistä. Mikähän minussa oikein on vikana kun tuppaan aina muuttamaan nämä haasteet, vastaan aina jonkin verran aiheen sivusta;D No joka tapauksessa tänään tällaista tarinointia ja seuraavalla kerralla jotakin muuta. Milloinkahan sitä pääsee raportoimaan ensimmäiset kasvut pihamaalta?? Aah, ensimmäiset leskenlehdet, nuo kevään suloiset rikkaruohot<3

Tämä haaste on kiertänyt jo lähes kaikissa seuraamissani blogeissa, joten napatkoon tästä haasteen vastaan ken haluaa, mukavaa on kyllä ollut lueskella teidän vinkkejänne ja kylvökokemuksianne, ihan kaikkea ei siten toivottavasti tarvitse itse oppia sen kuuluisan kantapään kautta;D
Mukavaa lauantaita kaikille!

20 Comments

  • Wau mitä upeita onnistumisia! Ihastuttavaa, että olet ollut kärsivällinen, minä kun pakkaan heittämään kokeilut turhat nopeasti kompostiin, jos mitään ei ala näkyä :/
    Varjolilja todellakin antaa odotuttaa itseään. Minulla on metsäpuutarhassa Sailalta saaduista varjoliljan sivusipuleista kasvattamia taimia, hengissä ovat mutta hitaasti kasvavat vuosi vuodelta. Ja oi, nuo sinun ihanat unikot ovat kulkeutuneet täältä minun puutarhastani, ihanaa että niitä löytyy jo Sailan kautta päätyneenä sinunkin puutarhaan. Itse sain siemenet vuosia sitten työni kautta eräältä ihanalta asiakasperheeltä. Lähetin juuri viikolla erän myös Min Edenin blogistille 🙂

  • Ihanaa lukea kokemuksistasi! Mietin ensin, että en voisi osallistua tähän haasteeseen, sillä en juuri kasvattele, mutta niin kuin itsekin totesit, kyllähän tässä vuosien mittaan on muutamia kymmeniä lajeja jo tullut kokeiltua, osa epäonnistunut surkeasti, osa onnistunut yli odotusten.
    Tuo ihana pioniunikko tosiaan! Pitikin laittaa sinulle tietoa, mistä se on kotoisin, mutta Maria ehtikin jo… eikö ole kivaa tietää, mistä oman pihan kasvit on peräisin!
    Upeaa, että laukka viimein päätti nousta! Minulla on nyt vihreäkukkaista akileijaa, jonka kylvin syksyllä, ja sen taimia nousi jo silloin.. kestävä kasvihan se on, mutta nyt testataan, miten kestävä 😉
    Pari kasvia on nyt kylmäkäsittelyssä parvekkeella, mutta niiden kylvöastiat jo muuttuivat vesialtaiksi syksyllä, kun en huomannut, että niihin tippui vettä… siemenet lainehtivat veden pinnalla, toivon, että onnistuin saamaan ne takaisin purkkeihinsa. Voisihan noista kylvöksistään pitä parempaakin huolta.

  • Kokeilehan ihmeessä, mekkonen on hurmaava kesäkukka, jonka talvetustakin on jännä joskus kokeilla.

  • Voi sentään miten ihana ajatus, että samat unikot kasvavat myös sinun puutarhassasi, ne ovat niin super söpöjä<3 On niitä tullut myös useita epäonnistumisia kylvöjen suhteen, mm. tsinniat ja kärhöt. Viime keväiset kärhökylvökset ovat tosin vielä tallella, ehkä kiikutan nekin nyt sisälle kun kelit lauhtuivat:)

  • Tottakai voit osallistua, minua ainakin kiinnostaisi kovasti mm. kärhökylvöksesi niksit! Minulla onkin tänä vuonna vain yhdet kylmäkäsittelyä kaipaavat siemenet, kylvin ne eilen ja nakkaan sitten ulos jonkin ajan päästä. Toivottavasti kerkiävät vielä saamaan vähän pakkasen puraisuja;)

  • Olet kerinnyt kylvämään jo vaikka mitä 🙂

    Toivotaan settä sormustinkukkasi valloittavat kukillaan ensi kesänä. Palloesikkosi on hieno, ne on aika arkoja ainakin täällä meillä asti.
    Tomaatit on minunkin leppareita. "Tigerella" on maistunut hyvin ainakin meidän perheelle.

    Kurkkaa blogiini, siellä on sinulle jotain..

  • Ihanasti let ehtinyt kokeilemaan ja onnistunut monissa lajeissa.
    Minäkin taisin muokata tätä haastetta aika omanlaisekseni, mutta oli kiva koota yksiin kaikki lajikkeet joita muistan kasvattaneeni siemenestä. Sinun vinkeistäsi jäi mielen erityisesti kärsivällisyys. Minä ku tuppaan heittämään kompostiin kaiken heti ensimmäisen kasvukauden jälkeen jos ei tulosta näy 😉 Ja ruohosilppua pelakoille meinaan myös kokeilla!

  • Sain heti hyvän vinkin pelargonioiden hoitoon, täytyy kokeilla laittaa heinää purkin pinnalle, jos noin hyvin kerran toimi.
    Mukavasti olet saanut kasvatettua kaikenlaista, paljon oli samaa mitä itsekin olen kasvatellut. Se on niin palkitsevaa, toki vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja sitä tilaa!!

  • Hurmaavia kylvöksiä ja tarinoita niiden takaa. Juurikin tuo sitkeys palkitaan. Nuo varjoliljat alkoivat kiehtomaan erityisesti sekä esikkojen kylvökset. En olekkaan koskaan kokeillut esikkojen kasvatusta. Hyvä vinkki siis, että varjoisaa on syytä suosia =) Tuota ruohosilppua olen meilläkin käyttänyt moneen ja on järisyttävän erinomaista tavaraa näissä puuhissa

  • Hei, Mukava kun tartuit haasteeseen, =)
    Keijunmekot ovat ihania, en vaan onnistunut niiden siemen-kasvatuksessa, oliko sulla jotain erityistä taikaa siinä? =)

    IHania vinkkejä myös nuo muut! Olet taitava!

  • Palloesikon kohtalo vähän jännittääkin, sillä jaoin sen nyt syksyllä ja talvi sitten oli mikä oli, vetinen ja pakkasten alkaessa lumeton:( Samoin pelkään myös tähkäesikon puolesta kun on kait varsinaisen herkkä lady;) Kiva, käympä heti kurkkimassa blogissasi!

  • Kärsivällisyyttä tosiaan tarvitaan, taidankin muuten kohta kipaista myös viime keväiset itämättömät kärhökylvökseni lampun alle, eihän sitä koskaan tiedä… ;D

  • Ruohosilppua olen aikaisemmin käyttänyt lähinnä kasvimaalla, mutta nyt jostakin syystä nakkasin sitä myös pelargonialle;) Olen vähän laiska lannoittelemaan kesäkukkia, joten tuo silppu hoitakoon homman tästä lähtien;D

  • Kiitos Jori! Minulle varmasti tähän mennessä ovat olleetkin suurin saavutus nuo varjoliljan siemenistä itäneet pikku lehtiset<3 Muistan vielä sen talvisen kävelylenkkini, jolloin löysin erään autiotalon pihalta hurmaavia talventörröttäjiä siemen aarteet sisällään. Sillloin oli hangen kuoret ja vaikka välillä vähän upottelikin, niin sitkeästi kurkottelin aarteet taskun pohjalle ja kylvin heti kotiin päästyäni. Myöhään saman vuoden syksyllä en malttanut olla vähän kaivelematta mullan alle ja olin jo silloin huomaavinani jotakin eloa yhdessä siemenessä, mutta vasta seuraavana kesänä sitten nousivat varsinaisesti pintaan. Nyt viime kesänä käväisivät jälleen pienet lehdet mullan pinnalla keräämässä ravintoa pikkuruiseen sipuliin, menee lienee vielä useita vuosia ennen kuin voin ihailla kukintaansa:)
    Esikot kiehtovat minua tällä hetkellä ihan mahdottomasti! Toivottavasti onnistun uusien esikoitteni kylvöissä, pitäkäähän peukkuja;)

  • Kiitos vain itsellesi kun sain sinulta tämän haasteen!
    Sain vuosia sitten työkaveriltani purkin täynnä pikkuruisia mekon taimia. Silloin työkaverini kertoi, että nuo siemenet olivat olleet hänellä kauan ja aina itäneet loistavasti, vaikka olivatkin jo vuosia vanhoja. Toisin kuin silloin ostamastaan pussista ei ollut yksikään siemen itänyt. Eli välillä tämä homma on myös ihan puhtaasta tuurista kiinni, kenties sinulle on vain sattunut siemen erä jonka itävyys on ollut erityisen huono. Aamulla esikoinen kylvi purkillisen noiden työkaverini keijunmekkojen jälkeläisten, jälkeläisien siemeniä, saa nähdä miten niiden kanssa käy?!

  • Sinulla on innostusta ja kärsivällisyyttää riittänyt siemenkasvatuksessa oikeassa suhteessa. Siis hyviä tuloksia!
    Tuo ruohosilpputemppu oli ihan uusi minulle. Kiitos vinkistä!

  • Jotenkin niin kovasti halusin noiden laukan siementen itävän ja ehkä sen vuoksi jaksoin ylläpitää toivoa niiden suhteen! Nyt on jo neljä siementä itänyt<3 Toin myös itämättömät kärhön siemenkylvöt lampun alle, jospa nekin vielä itäisivät!

  • Oi miten kauniisti olet saanut kesäkukkasi kukoistamaan, itse en paljonkaan niitä ole harrastanut koska tuntuu etteivät ehdi kukkimaan kunnolla ja eipä ole oikein hyvää paikkaakaan kasvattaa.

  • Kiitos Anski! Sehän noissa itse kasvatetuissa kesäkukissa on tosiaan vähän ikävä puoli, kun alkavat olla kauneimmillaan vasta ihan kesän lopuilla. Jos ostaa valmiit taimet tarhalta, pääsee nauttimaan kukinnasta jo paljon aikaisemmin. Omat kasvatteluni alkavat kyllä enenevässä määrin siirtyä perennoihin, joiden kukinnasta saa sitten toivottavasti nauttia useita vuosia. Niitä ei myöskään tarvitse läkeskään aina kylvää niin aikaisin keväällä, joten kylvöt ja kasvatuksen voi mukavasti hoitaa ulkona, missä ei tilasta ole puutetta. Minulle onkin alkanut ilmestymään kaikenlaisia laatikoita ja rasioita vähän joka puskan juurelle;D

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.