Syysasterit

Kotipuutarhan kuukauden kasvi 10/2015

Tyypillinen monivuotinen asteri versoo myöhään keväällä, mutta kukkii kauan elo–lokakuussa. Astereiden mykerökukissa aterioivat mielellään päiväperhoset, joita onkin runsaasti juuri syyskesällä.

Syyssasterin (Aster novi-belgii) kotiseudulla Pohjois-Amerikassa kasvukausi on huomattavasti pidempi kuin meillä, minkä vuoksi osa lajikkeista kukkii Suomessa myöhään syys–lokakuussa. Syysasterilajikkeita on useita satoja, tosin monet lienevät oikeasti risteytymiä. Tämän vuoksi yleisnimellä ”syysasteri” myytävien kasvien kukinta-aika, kukkien väri ja koko sekä kasvien korkeus ja kasvutapa vaihtelevat paljon. Kukinta-aika ulottuu elokuun puolivälistä talven tuloon. Yksinkertaisten tai kerrannaisten kukkien läpimitta vaihtelee 2,5 ja 5 sentin välillä. Syysasteri voi olla yhtä hyvin 35-senttinen kuin 140 senttiä korkea.

Useimmat syysasterin kannat kärsivät härmästä. Meiltä ja muualta Euroopasta on kuitenkin löydetty terveitä kantoja. Esimerkiksi punaliila ’Herttoniemi’ Terolan Taimitarhalta kukkii elokuun lopulta pakkasiin ja tuleentuu kukkivana. Sen tasainen ja tiivis kasvusto ulottuu 120–130 sentin korkeuteen. Saksassa vuonna 2002 alkaneessa tutkimuksessa parhaimpia arvosanoja saivat mm. vaaleanvioletti ’Blütenmeer’, punaroosa ’Karminkuppel’, vaaleanpurppura ’Dauerblau’, roosa ’Rosaperle’ ja tummahkonpunainen, puolikerrannainen ’Patricia Ballard’.

Syysasterin kukat kestävät pikkuhallat ja talven yllättäessä myöhäisimpien lajikkeiden nuppuiset versot voi leikata maljakkoon. Nuput avautuvat huoneenlämmössä.


 

Lue lisää astereista! Kestotilaajana löydät jutun helpoiten digiarkistostamme.

  • Aster – Monen vuoden ilo / Kotipuutarha 9-2011

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.