Japaninvaahterat

Suositut japaninvaahterat (Acer palmatum)
ovat monimuotoisia pikkupuita, jotka sopivat erinomaisesti myös ruukkuihin. Eri tavoin liuskoittuneiden lehtien väri vaihtelee vihreästä keltaiseen, oranssiin, punaiseen, pronssiin ja viininpunaiseen.

Japaninvaahteran lajikkeita

Japaninvaahteraa on kasvatettu hyvin kauan Itä-Aasian puutarhoissa. Erityisen suuren perinnöllisen vaihtelun ansiosta lajista oli kehittynyt jo vuonna 1882 ainakin 202 lajiketta – nyt viljelymuotoja on noin tuhat. Lisäksi eri lajeilla ja lajikkeilla on omat kevät-, kesä- ja syysvärinsä.

Pienikokoiseilla ja sirolehtisillä japaninvaahteroilla on useita erilaisia lehtimuotoja. Varhain keväällä puhkeavat lehdet ovat kämmenmaiset, 9–11-halkoiset ja syvään liuskoittuneet. Sulkajapaninvaahterat ovat japaninvaahteran Dissectum-Ryhmän lajikkeita, joiden lehti muodostuu rihmamaisen kapeista lehdyköistä. Eri tavoin liuskottuneiden lehtien väri vaihtelee vihreästä keltaiseen, oranssiin, punaiseen, pronssiin ja viininpunaiseen. Kestävimmiksi Suomen oloissa ovat osoittautuneet lajikkeet ’Atropurpureum’ ja ’Bloodgood’. Japaninvaahteran liuskalehtiset lajikkeet kuten ’Garnet’ tai ’Dissectum’ ovat arempia kuin leveä lehtiset japaninvaahterat.

Japaninvaahterat ovat koristeellisia läpi kasvukauden.

Punalehtisiä japaninvaahteroita ovat muun muassa lajikkeet ’Atropurpureum’, ’Bloodgood’, ’Osakazuki’ ja liuskalehtinen ’Garnet’. ’Katsura’-lajikkeella on keväällä oranssit lehdet, jotka muuttuvat kesällä vihreiksi. Syksyllä lehdet muuttuvat oranssinpunaisiksi. ’Orange Dream’ -lajikeella taas on keväällä vihreät lehdet, jotka tummuvat kesän aikana ja syksyllä hehkuvat oranssin keltaisina. Vihreälehtisiä japaninvaahteralajikkeita ovat esimerkiksi Suomessa talvenarka ’Deshojo’ sekä ’Dissectum’, jolla on erittäin hienoliuskaiset lehdet.

Sulkajapaninvaahtera ‘Garnet’ syysasussaan.

puolivarjo

läpäisevä ja multava

neutraali tai hapan

100–150 cm

I

Japaninvaahteran kasvatus

Yleensä japaninvaahteroille annetaan vyöhykesuositukseksi vain I, mutta matalahkot ja pensasmaiset pikkupuut on helppo suojata pakkasilta ja keväthalloilta, joten japaninvaahteroita kannattaa kokeilla myös vyöhykkeillä II-III. Pohjois-Suomessa taimen voi istuttaa ruukkuun, joka siirretään talveksi viileään varastoon.
Valitse pikkupuulle tuulilta suojainen ja valoisa kasvupaikka. Herkät lajikkeet viihtyvät varmimmin rakennusten seinustoilla, lounaisrinteillä tai lähellä vesistöä, missä pienilmasto on tavallista lämpimämpi. Pienet vaahterat suosivat puolivarjoa, sillä ne kasvavat luonnossa isojen puiden siimeksessä. Syysvärit leiskuvat kuitenkin värikkäimmin valoisalla paikalla.
Kasvualustan tulee olla vettä läpäisevä ja multava. Vesi ei saa jäädä seisomaan kasvin juuristolle. Noin 30 senttiä korkea kohopenkki varmistaa, että juuristo ei kärsi märkyydestä ja taimi talvehtii varmemmin. Multa voi olla neutraalia tai hapanta.
Lannoita luonnonmukaisesti kompostimullalla tai puutarhan yleislannoitteella. Talven kestoa saattaa parantaa loppukesällä annosteltu syyslannos. Vältä typpipitoisia lannoitteita loppukesällä.
Jos pihapiirissä viihtyy rusakoita tai citykaneja, kannattaa japaninvaahtera suojata jyrsijäverkolla. Sulje kana- tai aitaverkon sisään vähintään runko ja alimmat oksat tai mieluummin koko kasvi. Verkon sisälle voi levittää talvensuojaturvetta tai kuivia lehtiä pakkaskelin saavuttua. Arimmat lajikkeet kannattaa suojata myös pakkaspeitteellä.
Vaahteroita ei tarvitse leikata. Runkoa voi kuitenkin paljastaa poistamalla alimpia oksia. Näin latvuksen alle saa tilaa vaikkapa perennoille. Mikäli juurivesoja ilmaantuu, voi niitä kuitenkin poistaa. Oksien leikkaaminen kannattaa ajoittaa loppukesään, jolloin nestevuoto on vähäisempää.
Kastele ruukussa kasvavaa pikkuvaahteraa säännöllisesti, sillä pieni multatila kuivuu nopeasti. Vaihda isompaan ruukkuun 2–3 vuoden välein, kun juuristo täyttää ruukun.
Siirrä pikkupuu ruukkuineen talvehtimaan varastoon loka–joulukuussa keleistä riippuen. Talvehtiakseen lehtensä pudottava vaahtera ei tarvitse valoa, mutta lämpötilan tulisi pysytellä +0–8-asteen välillä.