Katteet avuksi viljelyyn

Olkikate mansikan alla pitää myös sadon puhtaana.

Mitä kateviljely tarkoittaa?

Kateviljelyssä maan pinta katetaan paksulla kerroksella orgaanista ainetta, jota lisätään sitä mukaa kun se maatuu. Viljelytavassa olennaista on, että maata ei muokata lainkaan. Muokkauksen tekevät viljelijän puolesta maaperän lukuisat lierot ja muut pieneliöt, jotka sekoittavat katteen multaan ja vastaavat sen muuttamisesta humukseksi.

Kateviljely ottaa mallia luonnon kiertokulusta: luonnossakin pudonneet lehdet, neulaset ja oksat jäävät kattamaan maan pintaa tuottaen samalla ravintoa maan pieneliöstölle.

Maaperän pieneliöt työstävät orgaanisen katteen nopeasti sekä omaksi, maaperän että viljelykasvin hyödyksi.

Kateviljelyn edut

  • Kastelun tarve vähenee, koska kate hidastaa kosteuden haihtumista maasta sekä vähentää tuulen kuivattavaa vaikutusta.
  • Kate pitää rikkaruohot kurissa, koska valon pääsy estyy. Voimakkaat monivuotiset rikat (ohdake, juolavehnä, peltovalvatti) voivat kuitenkin puskea katteenkin läpi. Ratkaisuksi voit kokeilla sanomalehtikerrosta katteen alle.
  • Maan pieneliöiden määrä kasvaa ja toiminta vilkastuu. Lierot ja muut puutarhurin apurit kuohkeuttavat ja lannoittavat maata tarhurin puolesta.
  • Kasvuolot tasoittuvat. Kate suojaa auringon porotukselta, mutta myös vähentää viileänä yönä lämmönhukkaa maasta.
  • Orgaaninen aines lannoittaa samalla maata.
  • Runsaalla sateella kate estää maata liettymästä ja pitää kasvit puhtaina multapärskeistä.
  • Katemateriaali on ilmaista, mikäli käytössä on oma piha.
  • Maa säilyy katteen alla lämpimänä pidemmälle syksyyn, joten kasvukausi saa vähän jatkoa.
  • Kateviljely on yksi tapa ylläpitää kiertotaloutta puutarhassa.
  • Kateviljelyn edut näkyvät nopeimmin kohkeissa hiekka- hieta- ja multamaissa – jopa yhden kesän aikana. Savisemmilla mailla vaikutus voi näkyä vasta useamman vuoden päästä.
Olkikatteen alla maa pysyy lämpimänä, eikä kosteus haihdu nopeasti helteilläkään. Pieneliöt viihtyvät maassa, jossa niiden tärkeää työtä ei häiritä jatkuvalla muokkauksella.

 

Mikä käy katteeksi?

Ruohosilppu on katteiden kuningatar – se on ravinteikasta ja sitä on yleensä hyvin saatavilla. Erityisen hyvin typpipitoinen ruohosilppu sopii puutarhan ravinnesyöpöille kuten kaaleille, kurpitsoille ja valkosipulille. Sen sijaan punajuurikas, mangoldi, pinaatti ja salaatit keräävät herkästi haitallisia nitraatteja, joten niille annostellaan ruohosilppua niukemmin. Ruohosilppu on parasta heti tuoreeltaan levitettynä, ja sen lannoittavaa vaikutusta voi tehostaa kastelemalla vasta levitetty silppu. Älä levitä uutta ruohosilppua kasvien katteeksi enää elokuun alun jälkeen, sillä typpipitoiset lannoitteet haittaavat kasvien tuleentumista ja sadon valmistumista. Syksyllä syntyvä ruohosilppu kannattaa ennemmin säilöä seuraavaa kevättä varten: kerää silppua säkkiin ja sekoita joukkoon kolmannes hiekkaa. Seos on keväällä levitysvalmista.

Kaikki vihersilppu käy katteeksi. Mitä tummemman vihreää aines on, sitä voimakkaampi on lannoittava vaikutus.

Luonnonkasvisilppu sopii myös hyvin katteeksi, ja on usein hyvin ravinteikasta.  Ruotsalainen hiekka- ja kateviljelyguru Nils Åkerstedt vinkkaa silppuamaan sekoituksen maitohorsmaa, voikukkaa ja nokkosta puhtaalta keruupaikalta. Ravinnesyöpöt kasvit ilahtuvat myös apilakatteesta kerran-pari kesässä. Kuten kaikessa vihersilpussa, olennaista on niittää kasvit ennen kuin ne ovat alkaneet kehittää siemeniä. Näin vältytään rikkakasvi-invaasiolta viljeltävillä alueilla.

Olkikatteen lannoitusvaikutus on vähäinen, ja se itse asiassa kuluttaa maan typpivaroja maatuessaan. Muilta ominaisuuksiltaan se kuitenkin soveltuu hyvin katteeksi. Maa pysyy lämpimämpänä, kosteus haihtuu siitä hitaammin ja rikkaruohot pysyvät aisoissa. Olki on hyvä kate niille kasveille, jotka eivät siedä runsasta typpilannoitusta. Tärkeää on huomioida, että mitä tahansa olkea ei kannata huolia omalle kasvimaalle. Varmista, että olki on peräisin sellaiselta pellolta, jossa ei ole käytetty rikkakasvien torjunta-aineita tai kasvunsääteitä.

Vihannesten naatit ja yli jääneet salaatinlehdet voi laittaa sellaisenaan suoraan hyötyviljelysten katteeksi. Tätä kutsutaan myös pintakompostoinniksi.

Järviruoko ja merilevä ovat hyvää katemateriaalia niille, jotka asuvat vesistöjen lähellä. Merilevää ei kuitenkaan kannata annostella enää loppukesällä samoista syistä kuin ruohosilppua. Järviruoko sitoo hajotessaan itseensä typpeä oljen tapaan.

Myös kompostoidun hevosenlannan, oksasilpun, lehtikarikkeen tai käytännössä minkä tahansa puutarhajätteen voi levittää katteeksi. Huomioi, että puuaines (kuorike, hake, sahanpuru) hajoaa hyvin hitaasti ja sitoo typpeä lahotessaan. Havupuu myös lisää maan happamuutta.

Näin käytät katteita:

  • Levitä katetta keväällä vasta sitten, kun maa on sulanut. Kookkaammille taimille voit levittää heti paksun kerroksen. Jos teet suorakylvöjä, älä levitä typpipitoisia katteita heti ihan kylvösten juurelle, jotta itäminen ei vaikeudu eivätkä hentoiset juuret pala. Kylvörivin kohdalle voi harata kevyen mulloksen.
  • Sopiva katepaksuus on ainakin 10-20 cm. Alkuun määrä voi tuntua paljolta, mutta katemateriaali painuu nopeasti kasaan.
  • Levitä uutta katetta sitä mukaa kun sitä hajoaa. Uudelle ruohosilppukerrokselle on tarvetta siinä vaiheessa, kun aiempi kerros on muuttunut kellertäväksi ja alkanut maatua.
  • Maa kannattaa kastella ennen katteen levittämistä. Poikkeuksena ruohosilppu, joka kannattaa kastella päältä ravinteiden liukenemisen jouduttamiseksi.
  • Jos käytät olkikatetta, voit kasvukauden aikana lannoittaa maata vetämällä katetta hieman sivuun. Levitä oljen alle lannoittava orgaaninen aines ja aseta sitten olkikate takaisin.
  • Syksyllä sadonkorjuun jälkeen jätä maa kääntämättä. Peitä maa paksulla kerroksella lehtisilppua, palanutta kompostia, olkea tai järviruokoa. Typpipitoisia katteita ei kannata enää laittaa, sillä valtaosa ravinteista huuhtoutuu pois talven aikana. Keväällä voit vetää katetta vähäksi aikaa sivuun maan sulamisen jouduttamiseksi.
Valkosipulit tarvitsevat runsaasti ravinteita. Levitä niille uutta ruohosilppua säännöllisesti.
Kohopenkissä kate estää liiallista kuivumista.

Tarkkaile näitä:

  • Sateisena, lämpimänä kesänä katteet voivat lisätä hometautien riskiä. Ilmavammat katteet (kuten esimerkiksi olki) toimivat näissä olosuhteissa paremmin.
  • Joskus katteet houkuttavat etanoita. Etanoiden ilmaantumiseen kuitenkin vaikuttaa moni muukin asia, kuten niiden yleinen esiintyvyys alueella, sääolosuhteet, ympäröivä kasvillisuus jne.
  • Mikäli katemateriaalissa on kasvitauteja, on joskus vaarana, että ne siirtyvät viljeltäviin kasveihin.

Kuvat: Teija Tuisku


Kestotilaaja, myös nämä digiarkiston jutut saattaisivat kiinnostaa sinua:

 

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.