Kasvimaan tuholaiset: Vinkit ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan

Leppakerttu-kasvimaalla

Ennaltaehkäise tuholaisten tihutöitä kasvimaalla istuttamalla kasveja, jotka karkottavat, houkuttavat tai harhauttavat ei-toivottuja vieraita. Opi myös tunnistamaan tuholaiset ja poimi vinkit kirvojen, punkkien ja kirppojen torjuntaan. 

Vinkit kasvimaan tuholaisten ennaltaehkäisyyn

Monimuotoisessa ympäristössä tuholaiset ja taudit eivät pääse leviämään, sillä niiden lempikasvien välissä kasvaa lajeja, joita ne eivät siedä. Samettikukat pitävät hajuherkimmät ötökät kaukana kasvimaalta. Rohto- ja haisusamettikukan juurista erittyvä tiofeeni muodostaa ansan esimerkiksi perunaa vaivaaville ankeroisille. Juuriston tuoksuaineet houkuttelevat ankeroisia, ja kun ankeroiset tunkeutuvat samettikukan juuriin, kasvi alkaa erittää niitä tappavaa ainetta.

samettikukat kasvimaalla
Samettikukat karkottavat tuholaisia ja auttavat sienitautien torjunnassa.

Kehäkukat puolestaan houkuttelevat paikalle lihansyöjiä, kuten leppäkerttuja ja kukkakärpäsiä, jotka harventavat kirvakantaa tehokkaasti. Krassi puolestaan suojaa viljelyksiä etanoilta ja sipulit porkkanakärpäsiltä. Kasvimaalle kannattaa myös istuttaa aromikkaita yrttejä vihannesten sekaan, koska salvia, basilika ja meirami tutkitusti torjuvat tuholaisia ja sienitauteja.

Kirvojen, punkkien ja kirppojen ominaisuudet ja torjunta

Kasvukauden sää vaikuttaa paljon siihen, miten paljon erilaisia tuholaisia puutarhassa vipeltää. Kirvojen ohessa puutarhoissa kasveja kiusaavat kempit, kirpat, punkit, jauhiaiset ja ripsiäiset.

Kirvat

Kirvat ovat vain muutaman millin kokoisia, mutta niitä on Suomessa lähes 400 lajia. Kirvat voivat vioittaa lähes kaikkia puutarhan kasveja imemällä niistä nesteitä. Ne erittävät sokeripitoista nestettä, joka toimii hyvänä kasvualustana sienille.

Lehtikirvat chilissa
Lehtikirvat ovat chilien yleinen riesa.

Torjunta
Helpoin ja nopein konsti on litistää verson pään vallanneet kirvat varovasti peukalon ja etusormen väliin. Pehmeäkuorisiin kirvoihin tehoaa myös kotitekoinen nokkos- tai raparperivesi sekä laimea mäntysuopaliuos, jota tosin ei ole virallisesti hyväksytty kasvinsuojeluaineeksi. Nopean häädön kirvat saavat lisäksi kylmästä vesisuihkusta. Kirvat viihtyvät kuivissa kasvustoissa, joten kasvien sumuttaminenkin voi torjua kirvoja ennakolta.

Raparperivesi on vanha kotikonsti tuholaisten torjuntaan.

Kotipuutarhurin litkut: lue valmistusohjeet Hyötykasviyhdistyksen sivuilta.

Vihannespunkit

Vihannespunkit viihtyvät erityisesti kasvihuoneissa kasvatettujen tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden vitsauksena. Vioitus ilmenee pieninä vaaleina pisteinä lehdillä, jotka vähitellen haurastuvat ja kuivuvat. Punkit erittävät lehtien alapinnoille seittiä, joka häiritsee kasvin yhteyttämistä.

Torjunta 
Punkkeja voi torjua ennalta suihkuttelemalla kasveja ja pitämällä kasvihuoneen ilmankosteus korkeana. Jos vihannespunkit iskevät, pyyhi lehtien alapinnat puhtaiksi ja suihkuta ne kosteiksi nokkos- tai mäntysuopavedellä. Voit kokeilla myös biologista torjuntaa, jos tilaat petopunkkeja alan liikkeistä. Vihannespunkkia torjutaan biologisesti ansaripetopunkeilla, jotka syövät sukulaisiaan hyvällä ruokahalulla. Trooppinen liman- eli voipapu (Phaseolus lunatus) erittää vihannespunkin hyökätessä haihtuvia aineita, jotka houkuttelevat petopunkkeja paikalle.

Kirpat

Kirpat kiusaavat ristikukkaisia kasveja. Ne syövät lehtiin pieniä reikiä, jolloin kasvin yhteyttävä pinta-ala vähenee ja haihdutus lisääntyy. Vaarassa ovat yleisimmin kaalin ja sinapinsukuiset kasvit: kaalit, nauriit, retiisit ja rukola.

Kirppa

Torjunta
Pienet taimet voi suojata harsolla. Tuhkan pöllyttäminen kasvien lehdille saattaa häätää kirpat, mutta liika tuhka haittaa yhteyttämistä. Nokkos- ja raparperivedellä suihkuttelu sekä viileä sää ovat hyviä kirppojen karkoittajia. Kirppojen houkuttimeksi voi myös istuttaa rivin kiinankaalia, jonka kohtalolla ei ole väliä. Kiinankaalissa viihtyvät myös kaaliperhosen toukat, jolloin kaalinlehdet säästyvät.

Kuvat: Maija Astikainen, Teija Tuisku ja Piia Reinikainen

Lue myös:

Lue lisää aiheesta lehdestä:

  • Kotipuutarha 6/2018: Yhteiseloa ötököiden kanssa s. 48–51.
  • Kotipuutarha 5/2018: Puutarhurin pikkuvihulaisia s. 86.
  • Kotipuutarha 7/2017: Keittiötarhan kuusi vitsausta s. 64 – 67.

Kestotilaaja, löydät jutut myös digiarkistostamme!

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.