Väärinymmärretty verenpisara

verenpisara
Jättiverenpisara Bella Rosellan kukat ovat näyttävät ja kerrotut.

Verenpisaran menneisyys on kiehtova. Matkaan mahtuu niin merirosvoja, kasvitieteilijöitä kuin kasvikeräilijöitäkin. 1700-luvun lopulla ensimmäiset verenpisarat saapuivat englantilaisiin kasvihuoneisiin ja puutarhoihin. Verenpisara lukeutui monen tuon ajan kasvikeräilijän kokoelmiin ja pikkuhiljaa siitä alettiin jalostamaan mitä moninaisempia muotoja. Nykyään lajikkeiden kirjo yltää reilu sataan ja sen mukaisesti kukkien, kasvumuotojen ja värisävyjen kirjo on melkoinen.

verenpisara
Jättiverenpisarat viihtyvät amppeleissa.

Mutta mikä tekee verenpisarasta sitten väärinymmärretyn?

Eurooppaan tulonsa myötä verenpisarat alkoivat yleistyä myös meillä Suomessa. Se lukeutui biederdermeierkauden säätyläisten kasvattamiin huonekasveihin. Lyhyen päivän kasvina verenpisarat eivät vaadi pitkää valoisaa aikaa päivässä, mikä lienee ollut osa syy siihen, että ne valikoituivat ensin huonekasvien joukkoon. Pikkuhiljaa näitä puolivarjossa viihtyviä kukkia alettiin istuttaa hautaismaille ja kukkia laitettiin vainajan arkuun. 1820 ja 1850 lukujen välillä alkanut tapa on kulkeutunut meidän päiviimme saakka niin lujasti, että moni puutarha kertoo edelleenkin ihmisten ostavan verenpisaroita haudoille. Kun olen keskustellut muutamien lähipuutarhureiden kanssa asiasta niin he hertovat, että verenpisara liikkuu huonosti taimikaupoissa juuri tämän hautausmaa historiansa vuoksi.

Verenpisara
Verenpisaroiden kukkasten muodot, koko ja väriyhdistelmät vaihtelevat lajikkeittain.

En kuitenkaan antanut periksi tämän tiedon alla vaan keskustelin äitini kanssa, joka on eläkepäivinään hurahtanut armottomasti sukututkimukseen ja sitä kautta kiertänyt lukuisia ja taas lukuisia hautaismaita. Oliko hän kohdannut verenpisaroihin haudoilla ja miten hän vanhan kansan kasvattina mielsi verenpisaran? Lähtökohtaisesti hän ei ole erityisen kiinnostunut kasveista, joskin tuntee niitä melko hyvin. Keskustelun tuloksena kävi ilmi, että hautaismailla näkyy melko vähän verenpisaroita. Eli tarinat ja mielikuvat ovat muokanneet ajansaatossa meidän kuluttajien näkemyksiä niin kasveista kuin monesta muustakin asiasta.

verenpisara
Swingtime lukeutuu jättiverenpisaroihin. Sen kukkaset ovat pallomaiset ja kerratut.
verenpisara
Roikkuvat verenpisaran kukkaset ovat kuin tanssijoita upeissa juhlamekoissaan

Puolivarjoiden katseenvangitsija ja kaunotar

Lähdin siis tutkimaan millaisia verenpisaroita kohtaan meidän alueen puutarhoilla. Tutkimusmatkan tuloksena löysin yhteensä 12 erilaista ja melkoisestikin toisistaan poikkeavaa yksilöä. Ensimmäisenä matkaan tarttui kaksi pystykasvuista ja suurikukkaista lajiketta. Harmillisesti vaan kesäkukista on huonosti saatavilla lajikkeiden nimiä, joten jää vain arvailujen varaan keitä he ovat. Seuraavaksi löysin kaksi rentokasvuista ja amppeliin sopivaa jättiverenpisaraa Bella Rosella ja Swingtime. Näiden lisäksi löytyi pienempi ja matalampikasvuisia palloverenpisaroita, joiden kukkaset ovat pienempiä ja nimensä mukaisesti pallomaisempia. Ja lopuksi ostoskoriin lähti vielä tummanpuhuva ja pitkullaiskukkainen kyynelverenpisara. Tämän kesän haaveena on rakentaa tälle rykmentille ihka oikea kasviteatteri ja sijoittaa kaikki taimet teatterin suojiin kasvamaan.

verenpisara
Matalakasvuinen palleroverenpisara on kasvattanut suosiotaan viime vuosina
verenpisara
Palleroverenpisaroiden kukkien ja lehtien värit vaihtelevat
verenpisara
Osalla verenpisaroista kasvin runko on hieman punertava

Riittävästi tilaa juurille ja sopivasti valoa

Verenpisara viihtyy puolivarjossa tai varjossa. Mutta ainoastaan riittävä valo saa sen kauniisti kukkimaan. Juuret tarvitsevat tilaa rutkasti ja kasvukauden aikana verenpisaraa voi siirtää kasvamaan suurempaan ruukkuun. Tuuhea kasvuinen kasvi kestää hyvin leikkaamista ja muotoilua. itse asiassa ränsistyneen kasvin alasleikkaaminen kiihdyttää kasvua ja haarautumista voimakkaasti. Kuihtuneet ja siemenkotia kasvattavat kukkaset kannataa leikata pois samoin ränsistyneet lehdet tai oksat. Näin verenpisara voimistaa kukintaansa. Tasainen kastelu, lievästi hapan kasvualusta ja huolellinen kestolannoitus takaavat kunnon kasvun ja kasvin viihtymisen.

verenpisara
Kukkien sävyt voivat olla hyvinkin voimakkaita

Lähde siis sinäkin tutkimusmatkalle ihmeellisten verenpisaroiden maailmaan!

Avainsanat

4 Comments

  • Kyllä meilläpäin aika paljon haudoilla verenpisaraa on. Olen niitä itsekkin kesätyökseni joskus istutellut. Mutta en silti ole koskaan mieltänyt tätä pelkästään hautakukaksi. Kaunis on ja sopii minne vaan! 🙂

    • Itse en juuri olekkaan viime vuosina käynyt hautausmailla. Mutta näin kerrottiin ainakin kolmella taimistolla, josta etsin verenpisaroja. Mutta ei hätää kaunis se on kotipihallakin

  • Kyynelverenpisaraan törmää aika usein haudoilla, mutta muuten en miellä verenpisaraa hautakukaksi. Tykkään kovasti verenpisaroista, mutta jostain syystä en tällä hetkellä omista yhtään sellaista. Pitänee korjata tämä vääryys seuraavalla kukkaostosreissulla!

    • Verenpisaroiden moninaisuus on suorastaan hämmästyttävä, etenkin suurikukkaset näyttävät vallan valloittavilta. Joten ehdottomasti hankintaan =)

Vastaa:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.