Kultajyvät

Myrskyjä, tulvia ja hikisiä helteitä

Puutarhaharrastajalle sään seuraaminen on osa harrastusta. Ilmaston muuttumisen moni viherpeukalo on huomannut siitä, kuinka lauhojen talvien ansiosta monet meillä aiemmin arat puuvartiset lajit pärjäävät nykyään talven yli. Toisaalta lumipeitteen puute rannikkoseudulla altistaa aiemmin kestäviksi todettuja lajeja talvimärkyydelle ja paleltumiselle. Hellejaksot kiusaavat kesäisin. Uudet tuholaiset ja kasvitaudit ovat oma lukunsa. Olemme uuden edessä.

Sään ääri-ilmiöt linkittyvät vahvasti ilmastonmuutokseen. Tätä yhteyttä selventää meteorologi Lea Saukkosen tuore, kansantajuisesti kirjoitettu tietokirja. Saukkonen näyttää tilastojen ja vuodenaikoja seuraavien esimerkkien kautta, miten monet sään ääri-ilmiöistä ovat yleistyneet 2000-luvulla. Esimerkiksi käyvät vuosittaiset pakkas- ja hellepäivät. 1990-luvun päättymisen jälkeen Helsingissä on ollut vain yhtenä päivänä kylmempää kuin -31 astetta. Vuodesta 1961 vuosituhannen vaihteeseen asti tällaisia pakkaspäiviä on ollut vuosittain pääkaupungissa vähintään yksi. Sodankylässä taas yksikään yli -42 asteen pakkaspäivä ei osu 2000-luvulle.

Myös tilastoiduissa hellejaksoissa näkyy muutos. Sivuilta löytyvä, vuodesta 1961 vuoteen 2019 asti ulottuva diagrammi paljastaa, että helteiset jaksot ovat runsastuneet vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Viimeisimmäistä ääri-ilmiöistä on vain tovi aikaa. Talvi 2019–2020 oli käytännössä täysin lumeton maan eteläosissa.Toisaalta puolet Suomesta peittyi samaan aikaan ylenpalttiseen lumipeitteeseen.

Kirjassa on paljon kuvia sekä selkeitä graafisia esityksiä. Ne havainnollistavat hyvin jäsenneltyä tekstiä. Saukkonen avaa ilmaston ja sään käsitteiden eron ja selventää Suomen ilmastoon ja säähän vaikuttavat ilmiöt. Luvassa on jatkossakin lauhempia ja sateisempia talvia sekä voimistuvia myrskyjä ja tulvia. Etelässä ja rannikolla sade saadaansa vetenä, mutta pohjoisempana on luvassa lumisia talvia.

Lukijalle selvitetään ymmärrettävässä muodossa myös, mitä tarkoittavat säätieteen ilmiöt inversiosta kastepisteeseen ja lumitykistä painegradienttiin. Kiinnostavaa!

Saukkosen kirjaa voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita säästä ja ilmastosta. Puutarhassa kannattaa varautua muutokseen – pitkiin kuiviin hellejaksoihin ja maankamaraa moukaroiviin rankkoihin sateisiin – ja oppia, mitä lajeja kannattaa kasvattaa ja miten maaperää ja kasveja hoidetaan uudessa tilanteessa. MSi

Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos, Lea Saukkonen, Minerva 2020


Naattitarhuriksi!

Säästäväinen ja kierrättävä tarhuri pitää ruokahävikin minimissä myös kasvimaalla. Naatit voi toki kierrättää myös puutarhakompostin kautta, mutta sitä ennen niistä voi vielä ottaa viimeisenkin kasvun irti. Punajuuren tai porkkanan kannan voi istuttaa ruukkuun ja nauttia uudesta lehtisadosta. Salaatti on tässä yksi helpoimmista, joten senkään kantoja ei kannata tuupata saman tien kompostiin. Avokadon tai sitruunan siemenestä on Suomen oloissa pitkä matka satoon, mutta kasvit ovat viehättäviä myös huonekasveina.

Helppolukuinen teos antaa käytännön ohjeet monen tutun kasvin jatkokäyttöön, ja innostaa ruuanlaittajaa zero waste -ajattelun hengessä. Uutta syötävää saadaan niin juurista, naateista, pistokkaista kuin siemenistäkin. Olennaista on tutustua kunkin kasvin kasvukiertoon ja ymmärtää, että jokaisessa uudelleen kasvatettavassa kasvissa on oltava tallella jonkinlainen kasvupiste. Kirja antaa tähän hyvät lajikohtaiset neuvot. HE

Naattijan opas – Kasvata hukkapaloista uutta satoa omassa keittiössäsi,

Katie Elzer-Peters, Nemokustannus 2020


Sammal saa näkyä

Monimuotoisista sammalista on viime vuosina kirjoitettu useampikin teos, mutta tämä uutuus on näistä ehkä käytännönläheisin. Ruotsalaisteos esittelee napakasti yleisimmät sammallajit ja kertaa tiedot sammalten kylvämisestä, istuttamisesta ja siirtämisestä, mutta pääpaino on sen kekseliäässä käytössä. Tieto-osion jälkeen vieraillaan useissa sammalpuutarhoissa. Lopuksi annetaan vinkkejä siihen, miten sammalta voi kasvattaa muun muassa kivien ja muurien päällä, kasvien alustoilla tai katoilla. Sammalesta ei enää haluta eroon, vaan sitä halutaan jopa lisää.

Käden taitajat ilahtuvat selkeistä ohjeista, joilla voi valmistaa karhunsammalmaton tai vaikka sammalharjan.

Kirja tuo sammalet myös sisätiloihin. Yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan on helppo rakentaa oma sammalpuutarha tai -asetelma ruukkuun tai lasimaljaan. Näin sammalien luoma mystinen pysyvyyden ja luonnollisuuden tunnelma on koko ajan ulottuvilla. Kevyesti luettava kirja jää kaipaamaan ainoastaan kuvatekstejä. HE

Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa, Ulrica Nordström, Minerva Kustannus Oy 2020