Idänsinililjat leviävät ajan myötä nurmikolla laajaksi mereksi. Leikkaa nurmikko vasta, kun niiden lehdet ovat kellastunet.
Idänsinililjat leviävät ajan myötä nurmikolla laajaksi mereksi. Leikkaa nurmikko vasta, kun niiden lehdet ovat kellastunet.

Kukintaa keväästä toiseen

Istuta tulevien keväiden kukkameret nyt. Parhaat sipulikukat nousevat maasta sitkeästi joka vuosi ilman erityistä hoitoa.

V altoimenaan kukkiva tulppaanimeri lienee jokaisen puutarhurin keväinen unelma. Ennen tulppaaneja puutarhan ovat jo valaisseet lumikellot ja talventähdet. Ne työntyvät maasta siinä vaiheessa, kun lumi ja jää vielä hallitsevat maisemaa. Sahramit eli krookukset kukkivat myös varhain ja ovat monelle se varsinainen kevään alkamisen merkki. Matalat helmililjat ja sinililjat muodostavat upeita kukkivia mattoja puiden ja pensaiden alustoille. Narsissit ja tulppaanit ovat kevätpenkkien korkeita kaunottaria – viimeistään tässä vaiheessa kevään ilotulitus on alkanut ja puutarha on äkkiä täynnä elämää. Kestävimmät ratkaisut löytyvät lajeista, jotka ovat sitkeitä ja leviävät helposti.


Parhaiten leviävät pikkusipulit

P osliinihyasintit ja sinililjat ovat puutarhan helpoimpia sipulikasveja. Ne muodostavat kauniita kukkivia mattoja ja ovat parhaimmillaan puiden ja pensaiden alustoilla. Sinililjoista tutuin on idänsinililja (Scilla siberica syn. Othocallis siberica), joka on talvenkestävä koko maassa Lappia myöten. Se leviää ahkerasti sivusipuleista ja siementämällä muodostaen mattomaisia kasvustoja pitkin puutarhaa. Myös posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) leviää siemenistä, joita muodostuu runsaasti. Posliinihyasintin kukat ovat niin vaalean sinisiä, että väri lähentelee valkoista. Kevättähdet kukkivat huhti–toukokuussa. Yleisimmin istutetaan kirjokevättähteä (Scilla forbesii), josta löytyy perinteisen sinikukkaisen lisäksi myös valkoisia ja vaaleanpunaisia muunnoksia.

Mikäli haluaa pienten sipulikasvien leviävän nurmikolle laajaksi kukkamatoksi, tulee nurmikon leikkaamista keväällä viivyttää. Kukinnan loputtua odotetaan vielä joitakin viikkoja, jotta siemenet ehtivät varista maahan.

Sahramit eli krookukset leviävät sekä siemenistä että mukuloista ja menestyvät niin ikään paitsi puiden ja pensaiden alustoilla ja kukkapenkeissä, myös nurmikolla. Lehtien annetaan kuihtua ennen kuin nurmikkoa ryhdytään leikkaamaan. Tämä takaa paremman talvenkestävyyden. Krookuksista löytyy lukuisia eri värivaihtoehtoja, myös kirjavia muunnoksia.


Kestävimmät tulppaanit­

P itkälle jalostetut tulppaanit ovat näyttäviä, mutta niiden kukinta taantuu harmillisen nopeasti. Suosi esimerkiksi vanhoja darwintulppaaneja, jotka kukkivat uskollisesti samalla paikalla vuodesta toiseen. Niiden kukinnot ovat yksinkertaisia eikä väri­skaala ole kovin laaja, mutta takuuvarma kukinta palkitsee.

Kokeile myös aikaisin kukkivia, matalia kasvitieteellisiä tulppaaneja. Tällainen on esimerkiksi lummetulppaani (Tulipa Kaufmanniana-Ryhmä), jonka kukat avautuvat auringossa lähes vaakatasoon ja muistuttavat hieman lumpeen kukkia. Tulitulppaani (Tulipa fosteriana) aloittaa kukinnan aikaisin huhtikuussa. Sen suurikokoiset kukat kestävät pitkään. Raitatulppaani (Tulipa greigii) on saanut nimensä lehdissä olevista selvistä raidoista, ja kukkii huhti–toukokuussa.

Luonnonlajeista eli villitulppaaneista kestävimpiä ovat metsätulppaanit (Tulipa sylvestris) ja parvitulppaanit (Tulipa tarda). Keltasävyinen, matala parvitulppaani leviää viihtyessään tiheäksi kasvustoksi ja kukkii uskollisesti vuodesta toiseen. Niin ikään keltainen metsätulppaani kukkii melko aikaisin, ja leviää otollisella paikalla siemenistä ja sivusipuleista. Metsätulppaanin kasvutapa on hento ja siro.


Monimuotoiset narsissit

K okeile tavallisten torvinarsissien lisäksi myös myöhemmin kukkivia orkidea- ja valkonarsisseja sekä erilaisia kerrannaisia lajikkeita. Orkideanarsissit (Narcissus triandrus) kukkivat touko–kesäkuussa tuoksuvin kukin. Niiden terälehdet ovat taaksepäin kääntyneitä ja torviosa leveähkö. Monikukkaiset versot nuokkuvat hieman. Suositun ’Thalian’ kukat ovat puhtaan valkoiset.

Myös valkonarsissit (Narcissus poeticus) kukkivat vasta touko–kesäkuussa. Tätä vanhanajan narsissia kutsutaan myös runoilijannarsissiksi. Suositun ’Actaea’-lajikkeen kukan keltaisessa torvessa on kaunis punainen reunus.

Kerrannaiskukkaisilla narsisseilla ei ole kukan keskellä selkeää torvea tai kruunua, vaan kukka muodostuu useista terälehtikerroksista. Tällainen on esimerkiksi keltainen, matala ’Rip van Winkle’, jonka painavat kukat taipuvat herkästi alaspäin.

Istuta narsissit aurinkoiselle paikalle tai puolivarjoon. Paranna ja kuohkeuta kasvualusta syvältä, sillä narsissit kasvattavat syvän juuriston. Narsissit viihtyvät samalla kasvupaikalla pitkään eivätkä kaipaa erityistä hoitoa. Myöskään myyrät eivät verota narsissi-istutuksia, sillä myrkylliset sipulit eivät maistu niille. Narsissit lisääntyvät sivusipuleista ja kukinnan taantuminen on merkki jakamisen tarpeesta. Pitkälle jalostetut lajikkeet vaativat jakamista useimmin. Myös syvään ja harvaan istuttaminen sekä puolivarjoinen kasvupaikka hidastavat jakamisen tarvetta.

Istuta narsissit vehreiden perennojen joukkoon, jotta lakastuvat lehdet jäävät kesän edetessä piiloon. Narsissien viihtyvyyttä lisää, jos se saa säilyttää lehtensä niin pitkään, että ne ovat kellastuneet. Letittäminen ja rullaaminen taittavat lehdet helposti ja jättävät yhteyttävän pinta-alan varjoon.


Herkullinen karhunlaukka

Yksi mielenkiintoisimmista laukoista on karhunlaukka (Allium ursinum). Se on vanha luostareiden viljelykasvi, joka on kokenut uutta nousua viime vuosina. Sen lehtiä voi käyttää ruuanlaitossa valkosipulin korvikkeena, sillä sen maku on hyvin samanlainen, joskin miedompi. Karhunlaukka avaa tähtimäiset, valkoiset kukintonsa toukokuussa, mutta lehtisatoa voi napsia parhaimmillaan jo huhtikuun lopulta lähtien. Monipuolisesta kasvista voi kerätä satoa kunnes kasvusto heinäkuussa lakastuu. Lehtisato on maukkaimmillaan pienikokoisena ennen kukinnan alkua. Nuput ja kukat sopivat hyvin salaattiin tai leivän päälle, siemenkodat keittoihin ja patoihin. Karhunlaukkaa kasvaa Suomessa luonnonvaraisena Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lehdet muistuttavat hieman kielon lehtiä.


Laukkojen juhlaa

L aukkojen suvusta löytyy upeita kukkijoita. Komeimpia ovat ukkolaukat (Allium hollandicum) ja jättilaukat (Allium giganteum), joiden violetit kukkapallot muodostuvat tanakoiden varsien päihin. Jättilaukat yltävät yli metrin mittaisiksi ja pallomaiset kukinnot ovat halkaisijaltaan jopa 20-senttisiä. Jalostetut koristelaukan lajikkeet ovat sitä hieman matalampia ja kukinnot pienempiä. Ukkolaukka aloittaa kukinnan pian viimeisten tulppaanien jälkeen ja jättilaukka viikon, pari sen jälkeen. Ukko-, koriste- ja jättilaukat ovat koristeelliset vielä kukinnan jälkeenkin siementen kypsyessä.

Ennen ukko- ja jättilaukkoja ehättävät kukkaan pallo- ja keltalaukat. Pallolaukan (Allium karataviense) kukinto muistuttaa ukko- ja jättilaukkaa, mutta laji jää vain parinkymmenen sentin mittaiseksi. Keltalaukka (Allium moly) on saman korkuinen, mutta kukat ovat pienemmät ja kirkkaankeltaiset. Lehtolaukan (Allium oreophilum) kukinnot ovat vaaleanpunaiset ja ilmavat. Sen kasvutapa on hennompi ja kukkavanat taipuisat. Lehtolaukka kukkii touko–kesäkuussa.

Koska laukat ovat arojen ja aavikoiden kasveja, ne viihtyvät aurinkoisilla paikoilla, läpäisevässä ja jopa kuivassa maassa. Keväällä kasvualustan on kuitenkin hyvä olla kostea.

Ukkolaukan siemenet itävät helposti, mutta siementaimien kukintaa joutuu odottamaan muutaman vuoden.Ukkolaukan siemenet itävät helposti, mutta siementaimien kukintaa joutuu odottamaan muutaman vuoden.
Kirjopikarililjan (Fritillaria meleagris) erikoinen ruutukuvio tulee esiin erityisesti viininpunaisissa kukissa. Laji kylväytyy helposti siemenistä, jos ne saavat kehittyä kunnes siemenkota on ruskea ja rutikuiva.Kirjopikarililjan (Fritillaria meleagris) erikoinen ruutukuvio tulee esiin erityisesti viininpunaisissa kukissa. Laji kylväytyy helposti siemenistä, jos ne saavat kehittyä kunnes siemenkota on ruskea ja rutikuiva.Tummahelmililja (Muscari armeniacum) muodostaa muutamassa vuodessa tuuheita mättäitä ja täydentää hienosti perennapenkissä kukkivia kevätperennoja.Tummahelmililja (Muscari armeniacum) muodostaa muutamassa vuodessa tuuheita mättäitä ja täydentää hienosti perennapenkissä kukkivia kevätperennoja.Kirjokevättähti (Scilla forbesii) voi levitä viihtyessään laajaksi, noin 5–10 cm korkeaksi matoksi vaikkapa nurmikossa. Istuta sen sipuleita myös pensaiden alle, jossa se saa loistaa, kun pensaat ovat vielä lehdettömiä.

Kirjokevättähti (Scilla forbesii) voi levitä viihtyessään laajaksi, noin 5–10 cm korkeaksi matoksi vaikkapa nurmikossa. Istuta sen sipuleita myös pensaiden alle, jossa se saa loistaa, kun pensaat ovat vielä lehdettömiä. Isokevättähti (Scilla luciliae) kasvaa noin 15 cm korkeaksi ja sopii hyvin perennapenkin koristeeksi keväällä, kun moni perenna on vasta heräilemässä.
Isokevättähti (Scilla luciliae) kasvaa noin 15 cm korkeaksi ja sopii hyvin perennapenkin koristeeksi keväällä, kun moni perenna on vasta heräilemässä. Kevätsahrami ’Remembrance’ (Crocus vernus) tekee melko isokokoiset kukat, joissa on kirkkaan oranssi keskus. Krookukset kuten muutkin kevään pienet sipulikukat ovat varhain keväällä Kevätsahrami ’Remembrance’ (Crocus vernus) tekee melko isokokoiset kukat, joissa on kirkkaan oranssi keskus. Krookukset kuten muutkin kevään pienet sipulikukat ovat varhain keväällä Kirjopikarililja ’Alba’ on muuten viininpunaisen sisarensa kaltainen, mutta tekee sirosti nuokkuvia, herkän valkoisia kukkia. Jos joudut säilyttämään sipuleita ennen istutusta, pidä niitä viileässä ja pimeässä. Paperipussissa sipulit säilyvät parhaiten.Kirjopikarililja ’Alba’ on muuten viininpunaisen sisarensa kaltainen, mutta tekee sirosti nuokkuvia, herkän valkoisia kukkia. Jos joudut säilyttämään sipuleita ennen istutusta, pidä niitä viileässä ja pimeässä. Paperipussissa sipulit säilyvät parhaiten.Vaaleanpunainen isokevättähti on päässyt perennapenkissä nuppujaan availevan viininpunaisen jouluruusun pariksi. Kun isokevättähti alkaa lakastua, jouluruusun isot lehdet ovat jo kasvaneet kylliksi peittämään sen kellastuvat lehdet.Vaaleanpunainen isokevättähti on päässyt perennapenkissä nuppujaan availevan viininpunaisen jouluruusun pariksi. Kun isokevättähti alkaa lakastua, jouluruusun isot lehdet ovat jo kasvaneet kylliksi peittämään sen kellastuvat lehdet. Idänsinililjat ovat sipuli- kukkien iloisia seikkailijoita. Ne kylväytyvät minne sattuu ja tekevät somia tuppaita vaikka kivien ja kallion koloihin. Idänsinililjat ovat sipuli- kukkien iloisia seikkailijoita. Ne kylväytyvät minne sattuu ja tekevät somia tuppaita vaikka kivien ja kallion koloihin.Posliinihyasintin (Puschkinia scilloides) kukkien teriö on voimakkaasti sinisuoninen, mikä saa sen muistuttamaan delftin posliinia. Noin 10–15 cm korkeaksi kasvava laji leviää nopeasti ja lähtee herkästi karkuun naapurinkin puolelle.Posliinihyasintin (Puschkinia scilloides) kukkien teriö on voimakkaasti sinisuoninen, mikä saa sen muistuttamaan delftin posliinia. Noin 10–15 cm korkeaksi kasvava laji leviää nopeasti ja lähtee herkästi karkuun naapurinkin puolelle.
Italiantulppaani (Tulipa clusiana) sulkee monen kasvitieteellisen tulppaanin tavoin kukkansa illalla ja pilvisellä säällä. Kuvassa lajike Cynthia.Italiantulppaani (Tulipa clusiana) sulkee monen kasvitieteellisen tulppaanin tavoin kukkansa illalla ja pilvisellä säällä. Kuvassa lajike Cynthia.Tulitulppaani ’Purissima’ (T. fosteriana) on noin 50 cm korkea ja hyvin kestävä. Se menestyy myös puolivarjoisalla paikalla. Jos ostat sipulit irtomyynnistä, valitse vain kookkaita, napakoita sipuleita, sillä niistä kasvavat komeimmat kukat. Pehmenneet sipulit kielivät aina jostakin ongelmasta.Tulitulppaani ’Purissima’ (T. fosteriana) on noin 50 cm korkea ja hyvin kestävä. Se menestyy myös puolivarjoisalla paikalla. Jos ostat sipulit irtomyynnistä, valitse vain kookkaita, napakoita sipuleita, sillä niistä kasvavat komeimmat kukat. Pehmenneet sipulit kielivät aina jostakin ongelmasta.Metsätulppaani (T. sylvestris) kasvaa jopa 40 cm korkeaksi. Sen keltaiset kukat ovat hieman nuokkuvat ja kevyesti tuoksuvat. Keski-Euroopassa metsätulppaani on luonnonkasvi.

Metsätulppaani (T. sylvestris) kasvaa jopa 40 cm korkeaksi. Sen keltaiset kukat ovat hieman nuokkuvat ja kevyesti tuoksuvat. Keski-Euroopassa metsätulppaani on luonnonkasvi. Parvitulppaani (T. tarda) jää selvästi matalammaksi kuin metsätulppaani, johon se saatetaan sekoittaa. Parvitulppaani on kotoisin Kreikan saaristosta ja leviää herkästi sekä siementämällä että sivusipulien avulla. Korkeus 15–20 cm.Parvitulppaani (T. tarda) jää selvästi matalammaksi kuin metsätulppaani, johon se saatetaan sekoittaa. Parvitulppaani on kotoisin Kreikan saaristosta ja leviää herkästi sekä siementämällä että sivusipulien avulla. Korkeus 15–20 cm.Raitatulppaani ’Cape Cod’ (T. greigii) kukkii hätkähdyttävän tulenpunaisena ja oranssin eri sävyissä. Täysin avautuneina kukkien halkaisija on jopa 10 cm. Parhaimmillaan aurinkoisella paikalla ja ravinteikkaassa, hieman kosteassa mutta läpäisevässä mullassa. Korkeus 20–25 cm.Raitatulppaani ’Cape Cod’ (T. greigii) kukkii hätkähdyttävän tulenpunaisena ja oranssin eri sävyissä. Täysin avautuneina kukkien halkaisija on jopa 10 cm. Parhaimmillaan aurinkoisella paikalla ja ravinteikkaassa, hieman kosteassa mutta läpäisevässä mullassa. Korkeus 20–25 cm.Lummetulppaani ’Showwinner’ (T. kaufmanniana) on palkittu ja suosittu lajike, jonka vahvanpunaiset kukat avautuvat aurinkoisella paikalla täysin auki paljastaen kullankeltaisen keskustan. Korkeus 20–25 cm.Lummetulppaani ’Showwinner’ (T. kaufmanniana) on palkittu ja suosittu lajike, jonka vahvanpunaiset kukat avautuvat aurinkoisella paikalla täysin auki paljastaen kullankeltaisen keskustan. Korkeus 20–25 cm.Tähtitulppaani ’Little Beauty’ (T. humilis) jää vain noin 10 cm korkeaksi, mutta on sitäkin sievempi kevätperennojen lomassa toukokuisessa penkissä. Sopii myös kivikkopuutarhaan aurinkoiselle paikalle.Tähtitulppaani ’Little Beauty’ (T. humilis) jää vain noin 10 cm korkeaksi, mutta on sitäkin sievempi kevätperennojen lomassa toukokuisessa penkissä. Sopii myös kivikkopuutarhaan aurinkoiselle paikalle.Terttutulppaani ’Zwanenburg Variety’ (T. praestans) tekee pääkukinnon lisäksi samaan varteen jopa kolme sivukukintoa, joten kukinta kestää melko kauan. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, korkeus 20–35 cm.Terttutulppaani ’Zwanenburg Variety’ (T. praestans) tekee pääkukinnon lisäksi samaan varteen jopa kolme sivukukintoa, joten kukinta kestää melko kauan. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, korkeus 20–35 cm.Buharantulppaani ’Bright Gem’ (T. linifolia) muistuttaa ennen avautumistaan nupussa olevaa ruusua. Erityisesti kivikkokasviksi sopiva laji on korkeudeltaan vain 12–15 cm.Buharantulppaani ’Bright Gem’ (T. linifolia) muistuttaa ennen avautumistaan nupussa olevaa ruusua. Erityisesti kivikkokasviksi sopiva laji on korkeudeltaan vain 12–15 cm.

Luminarsissi ’Rip Van Winkle’ (Narcissus minor) on vanha lajike vuodelta 1884 ja jää vain 15 cm korkeaksi. Se sopii hyvin vaikkapa samaan aikaan kukkivan kevätkaihonkukan pariksi.Luminarsissi ’Rip Van Winkle’ (Narcissus minor) on vanha lajike vuodelta 1884 ja jää vain 15 cm korkeaksi. Se sopii hyvin vaikkapa samaan aikaan kukkivan kevätkaihonkukan pariksi.Orkideanarsissi ’Thalia’ (N. triandrus) ihastuttaa siroilla lumivalkoisilla kukillaan, jotka tuoksuvat kevyesti.Orkideanarsissi ’Thalia’ (N. triandrus) ihastuttaa siroilla lumivalkoisilla kukillaan, jotka tuoksuvat kevyesti.

Näin onnistut !

Oikea istutusaika riippuu kasvupaikasta ja syksyn säistä. Tarkoitus on, että sipulit ennättävät hieman juurtua maahan ennen talven tuloa, mutta eivät vielä kasvata versoja maan pinnalle. Etelä-Suomessa voi usein istuttaa vielä lokakuussakin, leutoina syksyinä jopa marraskuussa.

Valitse aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka.

Muokkaa maa kuohkeaksi ja läpäiseväksi. Kesän aikana kasvualusta saa olla hyvinkin kuiva.

sekoita maahan lannoitteeksi maatunutta kompostia tai luujauhoa.

Mikäli myyrät vaivaavat, voit suojata istutusalueen jyrsijäverkolla tai istuttaa sipulit erityiseen sipulikoriin. Myös valkosipulin ja narsissin tuoksun sanotaan karkottavan myyriä, joten voit istuttaa niitä kukkasipulien sekaan.

Sopiva istutussyvyys on noin kolme kertaa sipulin mitta. Jätä istutusväliksi noin 15 senttiä.

Täytä istutuskuoppa ja tasoita maan pinta. Mikäli syksy on hyvin kuiva, kastelu helpottaa juurtumista.

Kun versot keväällä nousevat maan pintaan, voit antaa kastelulannoitetta. Mikäli kevät on kuiva, kastelu parantaa kukinnan kestoa.