19 vinkkiä

Kasvimaa syyskuntoon

Hyvin tehdyt syystyöt kantavat talven yli seuraavaan kevääseen. Kun routa sulaa, maa on heti valmis kylvöihin ja istutuksiin.

Maa muhevaksi

1.Paranna maata kypsällä kompostimullalla, jonka ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa. Voit jättää kompostimullan levityksen myös kevääseen.

2.Tee puolikypsästä talouskompostista myöhään syksyllä lämpölava tai -penkki. Se lämpenee nopeasti keväällä. Lapioi aluksi maa kuopalle ja laita pohjalle karkeaa ainesta, kuten perennojen varsia ja muita kasvijätteitä, lisää kompostia ja kasaa päällimmäiseksi multaa. Peitä penkki vaikkapa naateilla, pressulla tai oljella. Lämpölava ja -penkki sopivat paljon ravinteita ja lämpöä vaativille kasveille, kuten kurpitsalle ja kurkulle.

3.Kasaa keittiötarhaan syvä- tai kerrospenkki, josta on etua muun muassa juureksille ja muille syväjuurisille kasveille. Saat samalla kierrätettyä erilaisia eloperäisiä aineksia ja tehtyä kasveille syvän ja kuohkean kasvupaikan. Lisää penkkiin ohuina kerroksina muun muassa multaa, kompostia, lantaa, hiekkaa, ruskeita kasvijätteitä sekä vihreitä typpipitoisia aineksia, kuten naatteja ja kitkentäjätteitä. Peitä penkki talveksi.

4.silppua ja möyhennä naatteja ja muuta viherainesta pintamaahan. Se nopeuttaa kasvijätteiden ja samalla myös taudinaiheuttajien hajoamista. Kookkaiden lehtien ja naattien pilkkominen auttaa kastelieroja.

5.Suojaa maa esimerkiksi puiden lehdillä tai oljella ravinteiden huuhtoutumiselta. Kate myös hyödyttää lieroja ja estää rikkaruohojen kasvua niin syksyllä kuin kevätpuolellakin. Haravoi keväällä katetta sivuun niistä kohdista, joiden toivot lämpenevän nopeasti.

6.Viivästytä maan kääntämistä, jos pintakerroksessa luikertelee lieroja kosteina ja leutoina syyspäivinä. Yöpakkaset saavat lierot kaivautumaan syvemmälle maahan. Syysmyöhään pintamaan möyhiminen voi vähentää kotiloiden määrää, koska lehtokotiloiden munat altistuvat pakkaselle.

7.Levitä kalkitusainetta syksyllä. Näin voit keväällä huoletta levittää typpipitoisia lannoitteita ilman pelkoa typen haihtumisesta ammoniakkina taivaan tuuliin.

Puutuhka sisältää muun muassa booria ja magnesiumia, jotka ovat olennaisia mehukkaan juuressadon kasvatuksessa. Sirottele tuhkaa vain muutama kourallinen neliölle ja sekoita se pintamaahan esimerkiksi haravoimalla. Vältä suuria levitysmääriä, sillä tuhka sisältää ravinteiden lisäksi myös raskasmetalleja. Kalkeista juures- ja kasvimaalla kannattaa yleensä suosia magnesiumia sisältäviä valmisteita

Siemenet talteen ja kynnet multaan

8.Istuta valkosipulit mieluiten noin +5-asteiseen maahan loka–marraskuussa. Kun kynnet ehtivät kasvattaa juuria, niiden talvehtiminen paranee. Kelpuuta kasvatukseen ainoastaan sipulit, joiden paperiselta tuntuvan kuoren alla on vioittumaton kirkas kalvo. Se suojaa kynttä sienitaudeilta. Myös märkyyden välttäminen ja vuoroviljely ovat tärkeitä sienitautien torjunnassa.

9.Istuta samaan aikaan myös talvi­valkosipulin itusilmuja, joista voit uudistaa elinvoimansa menettäneen sipulikannan yleensä 3–5 vuodessa. Peittele pulleimmat itusilmut kohopenkkiin 5–10 sentin syvyyteen. Taimi- ja riviväleiksi riittää viisi ja 15 senttiä.

10.kokeile syyskylvöä pienellä siemenerällä. Ideana on kylvää esimerkiksi porkkanan, palsternakan ja persiljan siemenet loka–marraskuussa, jolloin ne taimettuvat ja lähtevät sutjakkaasti kasvuun keväällä. Syyssateet voivat olla kuitenkin runsaita tai kelit poikkeuksellisen lämpimiä, jolloin vihannekset voivat taimettua jo syksyllä tai kärsiä märkyydestä jopa läpäisevästä maasta kasatussa kohopenkissäkin. Suurimman hyödyn syyskylvö voi tuottaa palsternakalle, joka myös monesti kylväytyy itsekseen.

11.kerää omia siemeniä kevääksi esimerkiksi pavuista, kehäkukasta, rukolasta eli sinappikaalista, korianterista, köynnöskrassista ja maustekirvelistä. Monet hyötykasvit ovat kuitenkin kaksivuotisia, jolloin ne kukkivat ja tuottavat siemeniä vasta toisena vuonna. Juureksista meillä talvehtivat ulkona esimerkiksi palsternakka, kaurajuuri, mustajuuri ja usein myös nauris, kunhan eläimet eivät pääse niiden kimppuun.

12. Maa peittoon

’’Minua kiinnostaa kiertotalous eli kaiken materian kierto kasvimaalla. Turpeen käyttöä haluan vähentää. Nykyisellään sitä kuluu taimikasvatuksen lisäksi vihannesten talvisäilytykseen, jonka jälkeen se käytetään kompostikäymälän kuivikkeena. Sieltä se kiertää kasvimaalle parin vuoden jälkikompostoinnin jälkeen.

Viisi viime vuotta olen opetellut siirtymistä vuosittaisesta maanmuokkauksesta jatkuvapeitteiseen kateviljelyyn. Suhteellisen isolla, neljän aarin kokoisella kasvimaalla katetta tarvitaan kuitenkin paljon. Motivaatio ruohonleikkuuseen keräävällä leikkurilla on kasvanut, mutta pitää malttaa jättää kukkivat kohdat pörriäisten käyttöön. Viime syksynä peitin osan kasvimaasta ruokokatteella, jota tilasin suursäkin samalla, kun hankimme ruokopohjaista kasvualustaa yhteistilauksena ystävien kanssa.

Rikkaruohot ovat tuottaneet palstallani ongelmia, mutta olen löytänyt pikkuhiljaa torjuntakonsteja. Erilaisten katteiden lisäksi olen kokeillut muun muassa viherlannoitusta, kerääjäkasveja, kitkentää sekä lajien fiksua sijoittelua.

Kompostikasalta rönsyilevät kurpitsanversot peittävät mainiona mattona rikkaruohoja pitkälle syksyyn. Annan versojen kasvaa vapaasti, ja joskus kurpitsoja on roikkunut jopa palstan reunalla kasvavissa pajuissa. Myöhään syksyllä kasaan versoista ja puolipalaneesta hevosenlannasta tai puolikypsästä talouskompostista penkin. Siinä on kasvuvoimaa valtavasti, joten kasvatan penkissä 2–3 vuotta kurpitsaa, minkä jälkeen levitän kasan kasvimaalle.

Muovikatteista yritän päästä eroon, jotta ne eivät jää maahan silppuuntumaan. Pienestäkin juurenpalasesta kasvuun lähtevän peltovalvatin torjunnassa turvauduin kuitenkin paksuun mustaan mansikkakankaaseen, jota levitin kaksinkertaisena valvattien päälle kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen kylvin paikkaan valkoapilaa, joka kestää leikkaamista toisin kuin valvatti. Hävitysurakka vei vuosia, mutta onneksi valvatit alkavat olla aika lailla voitettuja.

Yksivuotinen viherlannoitus on ollut varsin hyvä rikkaruohojen torjunnassa ja maan elävöittämisessä. Varhaisperunan jälkeen toimii hyvin tiheä ja monilajinen kasvusto, joka kerää ravinteita. Olen jättänyt sen talveksi maan peitteeksi.”

13. Mikrobit töihin

Hyötymikrobeja hevosenlannasta

Hevosenlannan hapattamiseen tarvitset EMa-mikrobiliuosta, jota voit ostaa valmiina tai tehdä itse EM-kantaliuoksesta. Sataa lantalitraa kohden kuluu yksi desilitra EMa mikrobiliuosta, joka laimennetaan veteen suhteessa 1:10.

Kasaa hevosenlanta kasvimaalle tai kannelliseen tynnyriin ja levitä mikrobiliuos lantaan tasaisesti kastelemalla.

Voit myös lisätä lantaan kivijauhetta ja EM-mikrobeilla aktivoitua biohiiltä, jotka sitovat vettä ja ravinteita, tuovat kuohkeutta ja edistävät mikrobitoimintaa.

Peitä lanta pressulla tiiviisti ja anna sen hapattua eli fermentoitua mieluiten talven yli tai vähintään 6–8 viikkoa, jotta mahdolliset rikkaruohon siemenet tuhoutuvat. Sekoita keväällä lantabokashiin reilusti multaa ja anna kasan seisoa vähintään 1–2 viikkoa. Sen jälkeen kasvimaa on valmis kylvöihin ja istutuksiin.

Lisätietoa: luomu.fi/tietopankki/kivijauheiden-hyodyntaminen-lannan-ravinteiden-kierratyksessa

Syksyn lehdet kiertoon hapattamalla

Lehtien hapattaminen onnistuu esimerkiksi käytetyissä multapusseissa. Annostele desilitra EMa-mikrobiliuosta sataan litraan tiivistettyjä lehtiä. Laimenna liuos suhteessa 1:10 ja kastele lehtiä sitä mukaa, kun kauhot niitä pussiin.

Lehdet saavat hapattua säkissä 2–4 viikkoa, minkä jälkeen voit sekoittaa ne suoraan multaan tai levittää katteeksi perunamaalle. Perunat säilyvät katteen alla myöhäiseen syksyyn, mikä pidentää sadonkorjuuaikaa.

Kasvuvoimaa naateista

Kun jätät vihannesten versot ja juuresten naatit hapattumaan talven yli, voit keväällä levittää fermentoitunutta ainesta kasvimaan katteeksi ja viljelylaatikoiden pohjalle.

Hapatus onnistuu pussissa, puutarhakompostorissa tai kasassa. Silppua paksut varret pienemmiksi. Laimenna EMa-mikrobiliuos suhteessa 1:10 ja kastele sillä vihermassaa sitä mukaa, kun täytät pussia, aumaa tai kompostoria. Sulje pussin suu tiiviisti tai laita pressu päälle. Hapata naatteja vähintään kuukausi.

Kookkaat punajuurikkaat säilyvät hyvin kellarissa paksun kuorensa ansiosta. Miinusasteet vioittavat kuitenkin mukulaa herkästi.Perunat säilyvät kosteassa ja viileässä maassa pitkälle syksyyn, kunhan varret on leikattu.Purjo ei hätkähdä pieniä pakkasia, ja satoa voi nostaa maan jäätymiseen saakka.

Satokausi jatkuu myöhäiseen syksyyn

14.Suojaa kasveja, kuten esimerkiksi kurpitsoja, kurkkuja ja lehtivihanneksia, harsolla ensimmäisiltä halloilta. Muutaman kolean yön jälkeen lämmin syyssää voi jatkua jopa viikkoja.

15.Anna juuresten hyötyä viileästä syyssäästä ja kosteasta maasta, jotta ne keräävät varastojuuriinsa niin makeutta kuin muhkeuttakin. Korjaa varastoitava porkkana vasta pakkasten uhatessa, mutta varo juurenniskan jäätymistä.

16.säilytä juureksia mahdollisimman pitkään maassa, jos et omista hyvää kellaria tai säilytystilaa. Maa-artisokkaa, kaurajuurta ja mustajuurta voit korjata maan jäätymiseen saakka tai jättää talveksi maahan, jos esimerkiksi vesimyyristä ei ole pelkoa. Kasvupaikan peittäminen paksulla kerroksella puiden lehtiä suojaa juureksia kylmältä ja pidentää nostoaikaa.

17.NOsta pottua vähitellen pitkälle syksyyn. Varret pitää kuitenkin leikata ja hävittää ajoissa perunaruton takia. Lisäksi harjun päälle kannattaa vetää multaa; läpitunkematon pimeys ja plussan puolella pysyvä lämpötila ovat näet olennaista perunoiden varastoinnissa. Kaikki lajikkeet ovat lepotilassa alkutalveen asti.

18.Opettele tunnistamaan ongelmalliset kasvitaudit, jotka säilyvät maassa useita vuosia. Esimerkiksi ruttoiset perunat, sipulinpahkamätäiset sipulikasvit, möhöjuuriset kaalikasvit ja pahkahomeiset vihannekset kannattaa hävittää muutoin kuin kompostoimalla.

Lue lisää vihannesten hankalista kasvitaudeista luomu.fi/materiaalit/01_Tietokortit/Hannukkala_Vihannesten_taudit.pdf

19.Tunnista monia vihanneksia tärvelevä pahkahome, joka pilaa satoa niin kasvimaalla kuin kellarissakin. Sieni kasvattaa valkoista peitettä, johon kasvaa mustia muutaman millin kokoisia rihmastopahkoja. Esimerkiksi kaalien ja papujen jätteissä voi muhia massoittain pahkoja, jotka säilyvät maassa 3–5 vuotta. Hävitä sairaat kasvinjätteet esimerkiksi sekajätteen mukana tai peittele ne visusti monivuotisen kohopenkin pohjalle.

Kurpitsakasvustosta ja talouskompostista tai bokashimullasta saa muhevan kompostikasan.Kurpitsakasvustosta ja talouskompostista tai bokashimullasta saa muhevan kompostikasan.Syksy on hyvä aika tuhkan levittämiseeSyksy on hyvä aika tuhkan levittämiseeRuokokate sopii maan talvipeitteeksi.Ruokokate sopii maan talvipeitteeksi.Naattien silppuaminen jouduttaa niiden maatumista.Naattien silppuaminen jouduttaa niiden maatumista.
Puiden lehdet sopivat kasvimaan talvipeitteeksi. Pintamaahan sekoittaminen nopeuttaa niiden hajoamista.Puiden lehdet sopivat kasvimaan talvipeitteeksi. Pintamaahan sekoittaminen nopeuttaa niiden hajoamista.
Valkosipulit jaetaan hellävaroen kynsiksi kuorta rikkomatta.Valkosipulit jaetaan hellävaroen kynsiksi kuorta rikkomatta.Valkosipulin kynnet kannattaa istuttaa harjuun etenkin, jos maa läpäisee heikosti vettä. Lannoitukseen sopii esimerkiksi maatunut lanta, bokashimulta tai kypsä kompostimulta.Valkosipulin kynnet kannattaa istuttaa harjuun etenkin, jos maa läpäisee heikosti vettä. Lannoitukseen sopii esimerkiksi maatunut lanta, bokashimulta tai kypsä kompostimulta.
Härkäpavun täyteen mittaansa kasvaneet ja tummumaan alkaneet pavut kuivatetaan huoneenlämmössä.Härkäpavun täyteen mittaansa kasvaneet ja tummumaan alkaneet pavut kuivatetaan huoneenlämmössä.
Pahkahome voi tehdä tuhoja kosteassa ja tiheässä papukasvustossa.Pahkahome voi tehdä tuhoja kosteassa ja tiheässä papukasvustossa.