Sirpan ja Reijon putarhassa kuljetaan tilasta toiseen. Etualalla kukkiva  jättipoimulehti toistaa kuunliljan savyä.
Sirpan ja Reijon putarhassa kuljetaan tilasta toiseen. Etualalla kukkiva jättipoimulehti toistaa kuunliljan savyä.

Ideoita syntyy kuopsutellessa

Uusi terassi ja muutama perenna sytyttivät keskisuomalaisen pariskunnan innostuksen puutarhaan. Vaikka kaikki näyttää kerroksellisessa ja monilajisessa puutarhassa nyt valmiilta, Sirpan ja Reijon mielessä on tukku uusia ideoita.

Vain vanha tammi, vaahtera ja muutama syreeni kasvoivat pihalla, kun Sirpa Koivisto ja Reijo Sipilä kiersivät ostoaikeissa vaaleaa tiilitaloa Petäjävedellä. Orapihlaja-aidan suojassa oli tilaa puutarhaunelmille, mutta edessä olisi kivinen tie, koska ensin oli tehtävä salaojaremontti ja rakennettava sadevesijärjestelmä.

”Puutarha perustettiin huonosti, sillä meillä oli myös kova kiire kylvää nurmikkoa ja istuttaa tuomipihlajaa näkösuojaksi tontin rajalle. Pari omenapuuta ja kirsikkapuu istutettiin myös siinä hötäkässä, mutta ei vielä muuta”, Sirpa muistelee.

Alkuvaiheen hutilointi on vain muisto, sillä nyt viitisentoista vuotta myöhemmin taloa ympäröi yllätyksellinen puutarha, joka on täynnä hyvinvoivia kasveja. Perennaistutukset kiertävät taloa nauhamaisesti, ja väliin jää tilaa oleskelulle. Kymmenisen vuotta sitten rakennettu takapihan terassi ja sen kylkeen istutetut perennat olivat alkusysäys, josta varsinainen puutarhainnostus sai alkunsa.

”Hyötykasveja meillä on vain vähän. Olemme enemmän koristepuolella, kuten näkyy”, Sirpa kertoo esitellessään rehevää kasvillisuutta.

Tarkasti kantattujen istutusalueiden pinnalla näkyy tuore multakerros, mikä tekee puutarhan yleisilmeestä erittäin huolitellun. Uusi multapinta on levitetty maan pinnalle vastikään.

”Pyysin miestäni tuomaan rautakaupasta pussimultaa, mutta hetken päästä pihalta kuului traktorin pörinää. Sain kokonaisen trukkilavallisen multapusseja takakontillisen sijaan”, Sirpa kertoo ilahtuneena.

Vuosittain keväisin levitetty merilevän ja hevosenlannan yhdistelmä näyttää toimivan tehokkaasti.>

Kaikki puutarhassa kasvaa kostean alkukesän ja muhevan mullan ansiosta erityisen rehevästi ja kukkii runsaasti.

Puutarhan maastoa muotoillessa tehdyt kallistukset ja leikkaukset ovat peittyneet kasvien suojaan. Sirpa ja Reijo kertovat oppineensa paljon kasvien kyvystä kasvaa niin, että ne peittävät ei-toivottuja näkymiä ja täyttävät aukkopaikkoja.

Taimia sieltä täältä

Suurten alueiden kasvittamiseen tarvitaan paljon taimia, mutta kokeneelle kotipuutarhurille niiden tuottaminen itse ei ole ongelma. Kun kasvu on hyvää, taimia voi jakaa omiin tarpeisiin, antaa tuliaisina ystäville ja viedä ylijäämä taimenvaihtopäiville. Taimitapahtumissa voi samalla vaihtaa uusia lajeja itselleen.

”Olen saanut paljon taimia myös sisareltani ja tuonut lisää mökiltämme Multialta. Puutarhaystäviltä on peräisin monta mukavaa kasvimuistoa, kuten iki-ihana väriminttu.”

Perennojen lomassa kasvaa useita pienikukkaisia kärhölajeja, jotka kukkivat kukin eri aikaan kesästä. Tarha-alppikärhö ’Rosy O´Grady’ ehtii kukkaan ensimmäisenä, tiukukärhöt ’Eriostemon’, ’Arabella’ ja ’Aljonushka’ jatkavat kukintaa keskikesällä.

Koristeellinen sarjatähdikki erottuu kauniisti tummalehtisiä vierustovereitaan vasten. ’Amber Jubilee’ -purppuraheisiangervon oranssiin vivahtava lehdistö on erityisen koristeellinen.

”Lajike on nimetty kuningatar Elisabet II:n 60-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi”, Sirpa kertoo.

Kaikkein eniten puutarhassa kasvaa kuitenkin ruohovartisia perennoja, joista jutun tekohetkellä täydessä loistossaan komeilee valkoinen tummatulikukka. Sen suipot kukinnot nousevat perennaistutuksista kuin valosoihdut. Jalokurjenpolvi ’Patricia’ ja tarhakurjenpolvi ’Johnson's Blue’ levittäytyvät keijunkeveinä pensaiden alla. Koreakärsämö, virginiantädyke ja tähkäkimikki kasvavat topakasti pystyssä. Pallomainen ohotanmaruna sekä sieltä täältä nouseva hopeamaruna pehmentävät näkymiä lajien välissä.

Varsinaissuomalaisesta erikoistaimistosta, Vakka-Taimesta parikunnan mukaan tarttunut korkea kanadanluppio on alkanut levitä voimakkaasti. Sen pystyt valkoiset kukat erottuvat vihreyden keskeltä.

”Tämän saarnivaahteran toimme pari vuotta sitten Mustilan arboretumista, ja se on pärjäillyt täällä hyvin. Puutarhamme on suojaisa, sillä kasvit hyötyvät toistensa läheisyydestä ja kerroksellisuudesta.”

’Coppertina’-purppuraheisiangervon värikäs lehdistö on hyvä tausta perennoille. Latvukseltaan ilmavat riippahernepensaat eivät tuki näkymiä, ja niiden alla on tilaa perennoille. Tuoksuvakukkainen pihajasmike on Sirpalle erityisen mieleinen, sillä puutarhan tuoksut samoin kuin lintujen laulu ovat hänelle vuosi vuodelta tärkeämpiä.

Ruusukäytävällä kasvaa suviruusu ’Poppius’ sekä tornionlaaksonruusu ja punalehtiruusu, jotka poikkeavat toisistaan niin kasvutavaltaan kuin kukinnaltaan. Istutuksissa kasvaa lisäksi muitakin kotimaisia pensasruusuja. Tommolan taimistolta hankittu suurikukkainen tapaninsyreeni täydentää kotimaisten puuvartisten valikoimaa.

Lempipaikasta näkyy kauas

”Tässä keinussa istuessa lataan akkuni, sillä näen täältä käsin koko takapihan. Tuolla perällä olevaa suojaisaa nurmikkoa kutsun telttailualueeksi”, Sirpa kertoilee.

Sirpa oleskelee puutarhassa päivittäin katsellen ja kulkien, välillä istuskellen ja sitten taas nyppien, leikellen ja kohentaen jotain silmiin osuvaa kohtaa.

Suuret puut varjostavat jo viihtyisästi ja pudottavat syksyisin paljon haravoitavaa lehtijätettä kompostin ruuaksi. Alkuvaiheessa istutettu kirsikkapuu on kuollut, mutta noin kymmenen vuotta pihaa koristanut purppuraomenapuu ’Marjatta’ on voimissaan. Uusinta rakennetta, takapihalle pystytettyä porttia kehystää rehevä ja kiitollinen köynnöspinaatti.

”Rakensimme portin huvin vuoksi, sillä rakenteilla voi luoda kasveille mielekkäitä kasvupaikkoja”, Sirpa selvittää.

Suuressa laatikossa kasvaa kookas tuija, joka on talvehtinut rajallisessa kasvualustassaan jo monta vuotta. Tiukasti kantatut nurmikkopolkujen reunat rytmittävät jämäkästi kulkureittien ja runsaiden istutusryhmien rajapintaa.

Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä

Vaikka puutarhan joka kolkka on oikeastaan jo istutettu, puhkuu Sirpa vielä uutta intoa.

”Aina on jotain, mitä pitäisi muuttaa. Eikä tästä valmista tulekaan!” Sirpa naurahtaa.

Kookkaaksi kasvava jalopähkinä odottaa sopivaa istutuspaikkaa taimiruukussa. Talon päädyssä oleva ruusualue pitäisi uudistaa ja kuunliljoja on jo aivan liikaa. Tosin yksi lajike kuunliljoista on edelleen ostoslistalla. ’Sum and Substance’ suurine limetinvärisine lehtineen kutkuttaa Sirpaa ja sille olisi raivattava tilaa.

Takapihan pieni hyötymaa odottaa kierrätyslasista suunnitteilla olevaa tomaattihuonetta. Pergoloille ja porteille on myös valittu sijoituspaikkoja, kunhan sopiva hetki niiden tekemiseen on käsillä.

Sirpan mielessä syntyy uusia ideoita koko ajan. Jonakin päivänä nurmikko saa ehkä väistyä sora- tai laattakäytävien tieltä, mutta toistaiseksi sen rauhallinen vihreys tasapainottaa istutusten värikylläisyyttä.

”Minusta on hauska ajatella, että aina voi muuttaa entistä ja tehdä jotakin toisin.”

Sirpan suosikkeja

1 Tarhakurjenpolvii (Geranium x magnificum) kukkii pitkään ja pysyy hyvin pystyssä. Kumppanina kasvaa koreakärsämö (Achillea ptarmica f. multiplex).

2 Kiinanpioni ’Sarah Bernhardt’ (Paeonia lactiflora) on uskollinen kukkija ja Sirpan lemmikki. Se kasvaa vuodesta toiseen voimakkaana terassin viereisessä istutuksessa.

3 Perennamainen kellokärhö (Clematis integrifolia) piristää perennaistutusta runsaalla kukinnallaan.

4  Heleänvihreä kuunliljalajike ja tummalehtinen hurmehappomarja ovat väreiltään yhteensopivat kasvukumppanit. 

5 Uurnaruukussa kasvava koristeheinä vangitsee katseen portinpielessä käytävän alussa.

6 Hopeamarunan (Artemisia ludoviciana) vaaleat versot piristävät vihreyden keskellä. Se leviää maavarren avulla ja ilmestyy sinne minne haluaa.

7 Valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata) viihtyy varjossa ja pitää kosteasta kasvupaikasta. Sen koristeellinen lehdistö on kaunis kukkimattomanakin.

8 Matalakasvuinen tunturipoimulehti (Alchemilla alpina) on viehättävä reunuskasvi. Se tuli Sirpalle taimenvaihtotapahtumassa vaihdokkina.

9 Suurilehtinen sinikuunlilja ’Frances Williams’ on helppo jaettava. Rotevaa ja komeaa lajiketta kasvaa puutarhassa useassa paikassa.


Puuvartisia lempikasveja

1 Rungolllinen pallotuija (Thuja occidentalis) ei tuki näkymiä. Sirpa istutti pallotuijat molemmin puolin käytävän alkuun.

2 Maata peittävä patjarikko (Saxifraga Arendsii-Ryhmä), keltajapaninangervo ’Golden Princess’ ja liilakukkanen jalopähkämö reunustavat kulkuväylää jämerien tuijien lomassa.

3 Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ (Physocarpus opulifolius) kukkii alkukesällä. Tumma lehdistö on pitkin kesää mainio tausta kukkiville perennoille.

4 Pensaskärhö (Clematis recta) kukkii latvus valkoisenaan. Kasvi on parasta tukea kunnolla, sillä kukinnot kaartuvat laajalle alalle.

5 Sirpa seuraa vaihtuvia näkymiä päivittäisillä kierroksillaan.

6 ’Amber Jubilee’ -purppuraheisi-angervon lehdistössä on syysruskan väriä läpi kesän.

7 Purppuraheisiangervo ’Mindia’ hehkuu punalehtisenä kaiken kesää. Syksyllä sävy tummuu entisestään.

8 Sirpan ja Reijon puutarhassa voi kulkea mielialan mukaan eri reittejä ja nauttia kasvirunsaudesta.

Kerroksellinen puutarha Petäjävedellä

Täällä asuvat Sirpa Koivisto ja Reijo Sipilä

Puutarhan koko 1 200 neliömetriä.

Puutarhan ikä Nykyisten omistajien hoidossa noin 13 vuotta.

Maaperä Metsämaata, jota on parannettu puutarhamullalla.

Menestymisvyöhyke IV

Riippahernepensaat ja kuunliljat kätkevät altaan suojaansa. Veden lorinan lähde paljastuu vasta nurmikkopolkua kuljettaessa.Riippahernepensaat ja kuunliljat kätkevät altaan suojaansa. Veden lorinan lähde paljastuu vasta nurmikkopolkua kuljettaessa.
Terassin vierusta on kuunliljojen ja havukasvien reunustama. Ruukuissa kasvavat veri- ja viherliljapuut tuovat tilaan rytmiä.Terassin vierusta on kuunliljojen ja havukasvien reunustama. Ruukuissa kasvavat veri- ja viherliljapuut tuovat tilaan rytmiä.
Sirpa nauttii iltaisin puutarhassa kuljeskelusta ja kasvun seuraamisesta. Samalla syntyy ideoita siitä, mitä kaikkea voisi muuttaa ja tehdä toisin.Sirpa nauttii iltaisin puutarhassa kuljeskelusta ja kasvun seuraamisesta. Samalla syntyy ideoita siitä, mitä kaikkea voisi muuttaa ja tehdä toisin.
Rehevä köynnöspinaatti  (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka nousee maasta joka vuosi kuten humala.Rehevä köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka nousee maasta joka vuosi kuten humala.
Suojaisaa ja yhtenäistä nurmikkoaluetta kutsutaan telttailu alueeksi.Suojaisaa ja yhtenäistä nurmikkoaluetta kutsutaan telttailu alueeksi.
Keinussa istuessa Sirpa lepää, sillä sieltä näkee perennapenkin yli puutarhan perälle asti.Keinussa istuessa Sirpa lepää, sillä sieltä näkee perennapenkin yli puutarhan perälle asti.