Kuutamopuutarhassa

kukkii valkoinen

Valjasta valo valkoisilla perennoilla. Puhtaan valkeat kukat hohtavat kesäillan hämyssä pienten tuikkujen lailla.

Kuutamopuutarha on kaunis katsella paitsi päivällä, myös iltahämärässä. Koska värimaailma on rauhallinen ja selkeä, on suunnitelmassa kiinnitetty huomiota vaihteleviin lehti- ja kukintamuotoihin. Ritarinkannus tuo korkean kiintopisteen istutukseen. Kauneimmillaan korkean huiskea perenna on istutuksen vasemmassa laidassa, jossa kasvin liike saa jatkua ylöspäin ilman, että rautatienomenapuun latvus katkaisee sen.

Pehmeät koristeheinät ovat kuin tehdyt herkkään istutukseen. Niiden avulla on helppo säädellä sävymaailmaa ilman kirkkaita värejä. Erilaiset lehtivihreän sävyt kuuluvat myös valkoiseen istutukseen.

Valkoisen puutarhan kasvisuunnittelu ei ole täysin ongelmatonta vaikka luulisi, että tämän yksinkertaisempaa ei voi ollakaan. Valkoinen on värinä hyvin monisävyinen, mikä tulee esille erityisesti kasveissa. Suurin osa kukinnoista taittuu hieman punaiseen, siniseen, hopeaan, vihreään tai keltaiseen. Oman haasteensa tuo lehdistö, joka vaikuttaa osaltaan värien yhteensopivuuteen. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, jos kasveja on mahdollista sommitella taimina vierekkäin. Toinen vaihtoehto on valita kasveja, jotka ovat sävymaailmaltaan toisiaan lähellä.

Helpointa on yhdistää mahdollisimman neutraalin valkoisia kukkia keskenään. Kun suurin osa kukista on puhtaanvalkeita, voi joukkoon lisätä ripauksen muutakin. Suunnitelman kasvit ovat pääosin neutraalin valkoisia. Lehtien väritys vaihtelee syvästä vihreästä sinertävään ja hopeaan.

Perennojen kukinta keskittyy heinäkuusta alkaen syyskesälle. Alkukesään kukkia tuo rautatienomenapuun valtava kukkapilvi. Alkukauden kukintaa voi lisätä valkoisilla narsisseilla, helmililjoilla ja kirjopikarililjoilla, jotka lakastuvat, kun perennat kiihdyttävät kasvuaan.


FAKTA /

Sissinghurstin linnan valkoinen puutarha

Englantilaisen Sissinghurstin vaikutus valkoisten puutarhojen inspiraation lähteenä on ilmeinen. Tiukasti muotoon leikatut pensasaidat, muuriseinämät ja rennosti ryöpsähtelevät valkoiset kukat ovat sen taian salaisuus. Paikan suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja siitä on tullut yksi Englannin vierailluimmista puutarhakohteista. Sissinghurstin on suunnitellut Vita Sackville-West miehensä Harold Nicolsonin kanssa. Puutarha sijaitsee Kentin kreivikunnassa, ja sitä pitää yllä National Trust -säätiö.



Näin onnistut

1.

Valitse aurinkoinen mutta ei paahteinen paikka. Kuori 6x4 metrin alue ja käännä maa noin pistolapion lavan syvyydeltä. Lisää tarvittaessa puutarhamultaa ja hiekkaa. Suosi kohopenkkiä, kun parannat maata. Siinä on hyvä olla parannettua maata noin 40 cm.

2.

Sommittele kasvit paikoilleen istutuskartan mukaan. Aloita rautatienomenapuusta ja jatka perennoilla sekä koristeheinillä. Peitä juuripaakut mullalla ja tiivistä ne juurenniskan ympäriltä käsin hellästi painellen. Tue puu istutuksen yhteydessä.

3.

Kastele istutusta 2–3 kertaa viikossa ensimmäisen kuukauden ajan. Sen jälkeen tahtia voi harventaa. Kasvit pärjäävät omillaan seuraavana kesänä.

4.

Leikkaa perennojen varret vasta keväällä ja jätä silppu penkkiin maata parantamaan. Kasvualusta voi hyvin, kun lisäät siihen keväisin kompostimultaa ja kevätlannoitteen. Varmista elokuussa kasvien talvenkestävyys syyslannoitteella.


Tyylikäs valaistus korostaa kuutamotunnelmaa

Kaunis valaistus on riittävä, mutta ei liian kirkas. Joka paikka ei tarvitse valoa. Valaise rakennusten sisäänkäynnit sekä kulkutiet noin kuuden metrin välein. Myös oleskelualueiden ja jätehuoltopaikan on hyvä erottua selvästi. Kokeile valaisua eri suunnista. Alhaalta ylöspäin suuntautuva valo sopii puille ja koristeellisille yksityiskohdille. Ympäri vuoden käytössä olevat kulkuväylät kaipaavat vähintään metrin mittaiset pollarit, jotta valo ei huku hankeen. Runsaslumisilla alueilla sitäkin korkeampi valaistus on tarpeen. Istuta erityisen katveisille paikoille ja valojen väliin jääville alueille valkoisia kukkia. Sieltä ne nousevat parhaiten esiin. Murretummat vaaleat kasvit hyötyvät hienoisesta lisävalosta.

Kuva Agneta Järvenpää