Kultajyvät

Kaikki mitä olet halunnut tietää marjoista

Yllättävän paksuun kirjaan tarttuu hämmentyneenä – voiko marjoistamme löytyä näin paljon sanottavaa suurelle yleisölle? Kyllä voi, todistaa kirjoittaja. Metsissä ja puutarhoissa kasvaa myös enemmän erilaisia marjalajeja, kuin olisi ensin kuvitellutkaan. Niitä pitää vain oppia hyödyntämään.

Teos on oikeastaan monen näkökulman hybridi ja kaapii lukijakuntaa isolla kauhalla. Puutarhaharrastajille se antaa tietoa eri marjalajien kasvatuksesta, kasvupaikan valinnasta ja hoidosta, luontaishoidoista kiinnostuneille se kertoo, miten marjakasvien eri osia voi hyödyntää kansanlääkinnässä, kasveista kiinnostuneet pääsevät sukeltamaan syvälle marjakasvien maailmaan, ja harrastajakokit puolestaan saavat sivuilta mielenkiintoisia vinkkejä ja reseptejä erityisesti vähemmän tunnettujen lajien käsittelyyn, säilömiseen ja käyttöön.

Erityisen ansiokkaasti kirjoittaja on paneutunut erilaisten marjojen kartoittamiseen. Tavikselle tulevat marjoista mieleen lähinnä mustikka, mansikka, vadelma ja herukat, mutta kirjaa lukiessa viimeistään ymmärtää oman rajoittuneisuutensa. Lajejahan on lukemattomia aina minikiiveistä vaikkapa variksenmarjaan. Sivuja selaillessa alkaa väkisinkin miettiä, miten oman pihan ja lähimetsän marjavalikoimaa voisi edelleen laajentaa, ja mitkä lajit niiden kasvuoloihin sopisivat.

Kirja nojaa vankasti suomalaiseen luontoon ja marjakulttuuriin. Se herättelee huomaamaan puutarhamarjojen monipuolisen tarjonnan ja metsiemme luonnonmarjojen hienoudet sekä muistuttaa, että monesta marjapensaasta ja varvusta voisi hyvin käyttää myös lehdet tai jopa kuoren. Todennäköisesti aika harvalle on tullut mieleen hyödyntää tuttujen koristekasvien kuten tuomen, lamoherukan, pensaskanukan tai villiviinin marjoja, mutta sekin on aivan mahdollista näiden ohjeiden avulla.

Kirjan reseptit ovat ilahduttavan monipuolisia ja moneen tilanteeseen sopivia. Niiden avulla viitseliään on helppo koota kokonainen marjateemainen juhla-ateria, joka tarjoaa varmasti unohtumattomia uusia makuja. Alkupaloiksi sopisi hyvin punakaali-pihlajanmarjasalaatti sekä naudanliha pilvikirsikkamarinadissa, pääruoaksi voisi kokeilla kanapataa goji-marjoilla, jälkiruoaksi maistuisi juolukka-kuusenkerkkäjäädyke, juustojen kanssa kävisi tarjolle tuomipihlaja-ruusuhillo ja aterian päättäisi vaikka villiviininmarjalikööri. MSt

Marjat – Tunnistaminen ja viljely, terveysvaikutukset, reseptit, Satu Hovi, Readme.fi 2019.


Uutta kahvipöytään

Tämä teos haastaa perinteisen ajattelun, jossa jälkiruoat ja kahvipöydän leivonnaiset ovat makeita, ja syntyvät pääosin rasvasta, sokerista ja jauhoista.

Yhtä hyvin mehevien leivonnaisten valmistuksessa voi käyttää hyväksi kasviksia, ja moni varmasti valitsee mielellään kahvin kanssa vaihtoehdon, jossa sokeria on niukemmin kuin suomalaisessa kahvipöytäkulttuurissa on totuttu. Osa kirjan resepteistä jää suolaisen ja makean välimaastoon, osa kallistuu selvästi suolaisen puolelle, kuten saniaisen versoista tehty viulunkierukkapiirakka. Osa leivonnaisista taas hyödyntää raaka-aineen luontaista makeutta, kuten palsternakoista tehty tarte tatin tai vaahterainen sitruuna-kasvispiirakkaa, jossa täytteenä on myskikurpitsaa.

Makeuttamiseen resepteissä on käytetty valkoisen kidesokerin sijasta yleensä hunajaa, vaahterasiirappia tai kookossokeria, ja useimmat ainekset on helppo löytää joko omasta kaapista tai kaupasta.

Kirjasta kiittävät erityisesti ne, jotka kestitsevät usein vegaaneja. Muille on luvassa ainakin mielenkiintoisia makuelämyksiä. MSt

Kakkuja kasviksista – Leivonnaisia joissa vihannekset ovat pääosassa, Ysanne Spevack, Minerva 2019.


Luonto lääkitsee

luonnonkasvien käyttö hyvinvoinnin edistäjänä ja sairauksien parantamiseen pehmein keinon on kiehtonut suomalaisia pitkään, ja Toivo Rautavaaran teos Miten luonto parantaa nousi myyntilistoilla varsin korkealle jo viitisenkymmentä vuotta sitten.

Samoilla jäljillä on omassa kirjassaan Frantsilan yrttitilaa pitävä Virpi Raipala-Cormier, joka käy ihmiskehon läpi elin ja osa kerrallaan ja antaa ohjeet ongelmien hoitoon. Osa neuvoista on hyvinkin järjenmukaisia ja myötäilee koululääketiedettä. Osa taas kallistuu enemmän kiinalaiseen lääketieteeseen, jossa yrttien käyttö on merkittävässä roolissa. Hoitavien kasvien lisäksi kirjassa neuvotaan akupisteiden painelua helpotuksena erilaisiin vaivoihin.

Kirjan keskiosa ohjaa yrttien valmistamista rohdoksi ja käyttöä ruokiin sekä öljyiksi ja voiteiksi. Loput sata sivua on varattu kasvien ja niiden vaikutusten esittelyyn sekä katsaukseen kukkaterapiaan. Teoksen ansioksi on ehdottomasti luettava se, että siinä kerrotaan avoimesti myös mahdolliset haittavaikutukset, muistutetaan oikeasta annostelusta sekä varoitetaan omalääkinnästä ilman diagnoosia. MSt

Frantsila – Luonnon kotiapteekki, Virpi Raipala-Cormier, WSOY 2019.

Kuvat kustantajat