Tästä saisi taimet kolmelle, näyttää Tiia Kesiö-Parjanen. Saadakseen vaihtotaimia toisilta harrastajilta hän jakaa kuunliljojaan heti, kun se on mahdollista.
Tästä saisi taimet kolmelle, näyttää Tiia Kesiö-Parjanen. Saadakseen vaihtotaimia toisilta harrastajilta hän jakaa kuunliljojaan heti, kun se on mahdollista.

’’Shoppailen kuunliljoja’’

Tiia Kesiö-Parjanen ei viihdy kauan vaatekaupoissa, mutta kuunliljojen ostajana hän on kyltymätön. Uusia lajikkeita hän hankkii muun muassa nettikaupoista.

intohimoinen kuunliljojen keräilijä Tiia Kesiö-Parjanen vertaa kaikkien muiden asioiden hintaa siihen, montako kuunliljaa samalla summalla saisi. Hän hurahti niihin kahdeksan vuotta sitten, eikä tilanne ole helpottunut, vaikka eri lajikkeita hänellä on nyt peräti 61.

”Himoitsen sitä hetkeä, kun saan laittaa nimen listaan”, Tiia sanoo.

Kirjanpidon ja nimen kirjoittamisen autuuden ymmärtävät ne, jotka ovat joskus keränneet tai bonganneet jotakin. Tiia on ennen kaikkea keräilijä. Vaikka hän löytäisi kuinka hienon lajikkeen, hän tyytyy hankkimaan sitä vain yhden taimen, jotta rahat riittäisivät kokoelman kartuttamiseen.

”Ostan mieluummin kolme erilaista kuin kolme samaa. Yritän löytää taimen, jossa on useampi alku. Annan siitä heti varmuuskopion kaverille, eli jaan kasvin jo ostaessa. Ainahan on mahdollista, että omani kuolee. Puutarhoissamme on erilaiset olot, joten todennäköisesti ainakin toisen taimi pysyy hengissä.”

Tiia valitsee kasvit kauniin lehtimuodon, värin tai kivan nimen perusteella. Hän ilahtui, kun löysi söpön pienilehtisen ’Blue Mouse Ears’ -lajikkeen, jonka sinivihreät pyöreät lehdet muistuttavat hiiren korvia.

Keräilyssä on kuitenkin yksi ongelma: Taimet ovat aluksi pieniä ja mahtuvat minne vain, mutta joka vuosi ne kasvavat yhä enemmän.

”Vanhat kuunliljat tuplaavat kokonsa jo vuodessa, joten niitä on pakko jakaa. Se tarkoittaa jatkuvaa kasvien siirtelyä ja uusien penkkien tekemistä.”

Onneksi tilaa riittää yli 6 000 neliön tontilla. Isoja, vanhoja kuunliljoja komeilee etenkin metsäpuutarhassa ja kasvihuoneen seinustalla.

Joulu joka vuosi

Uusia taimia Tiia hankkii paitsi kotimaasta, myös ulkomailta.

”Teemme kaveriporukalla kimppatilauksia Tšekistä, Puolasta ja Hollannista. Yksi taimi maksaa silloin noin 50 senttiä tai euron. Suomessahan se on helposti 5–10 euroa. Vaateostoksilla en jaksa olla pitkään, mutta shoppailen kuunliljoja!”

Nettishoppailu johtaa siihen, ettei Tiia aina muista, mitä on milloinkin tilannut. Sitten hän yllättyy iloisesti, kun taimia yhtäkkiä saapuu jostakin.

”Ihan kuin olisi joulu monta kertaa vuodessa.”

Viime vuosina Tiia on kerännyt lajikkeita, joiden nimi viittaa elokuviin tai tv-sarjoihin. Hänellä on muun muassa useita Star Treck -sarjan lajikkeita sekä ’Twilight’- ja ’Shining’-kuunliljat. Lajinimillä ei ole hänelle väliä, pääasia on, että kasvit ovat kauniita ja voivat hyvin.

Kuunliljat viihtyvät parhaiten saadessaan kasvaa kauan samassa paikassa. Tiia ei tätä ohjetta aina pysty noudattamaan. Hän jakaa kasveja heti, kun se on mahdollista. Jakotaimen hän vaihtaa toisen harrastajan kanssa johonkin, mitä hänellä itsellään ei ole.

On muitakin konsteja kartuttaa kokoelmaa.

”En raaskinut ostaa itselleni ’Moulin Rouge’-lajiketta, koska se maksoi yli 16 euroa. Mutta ostin sen synttärilahjaksi siskolleni, joka myös pitää kuunliljoista. Tiesin, että saan siitä palan, kun se kasvaa isommaksi.”

Sipulikukkien kavereiksi

Tiia kiinnostui kasveista jo pienenä. Viisivuotiaana hän pyysi mummiltaan kukkien siemeniä tuliaisiksi Amerikasta.

Nyt hän asuu perheineen isovanhempiensa rakentamassa vanhassa puutalossa. Puutarhassa kasvaa myös marjapensaita, hedelmäpuita ja muita koriste- ja hyötykasveja.

Kuunliljat menevät silti kaiken muun edelle.

”Niiden lehdet ovat niin upeita, ja niistä saa loistavan taustan vähän kaikelle. Kuunliljoista syntyy nopeasti peruskasvillisuutta muiden kukkivien kasvien seuraan. Ja kun ne ovat juurtuneet hyvin, ne ovat maailman helpoimpia. Yleensä ne viihtyvät, kun saavat jonkin sortin lannoitetta ja vettä. En ole kovin tarkka hoidon suhteen. Välillä joistakin tulee minikuunliljoja pelkästään siksi, että unohdan lannoittaa niitä”, Tiia kertoo.

Hän on istuttanut kuunliljojen joukkoon sipulikukkia ja esikoita. Ne ehtivät kukkia rauhassa, sillä kuunliljat antavat keväällä odottaa itseään. Kun ne viimein nousevat, ne peittävät narsissien ja esikoiden lakastuvat lehdet.

Kuunliljoja pidetään varjokasveina. Tiia on kuitenkin todennut, että varsinkin kirjavalehtiset viihtyvät myös auringossa. Ne ovat Tiian mielestä kaikkein mielenkiintoisimpia.

Syypäänä syysale

Koska tontin maaperä on kevyttä ja hiekkapitoista, nuortenkin kuunliljojen talvehtiminen onnistuu yleensä hyvin. Silti lähes aina jokin kuolee jostain syystä talven aikana.

”Mutta syy ei ole kuunliljojen. Syypää on syysale! Taimet pitäisi istuttaa kesän alussa, mutta syksyllä hinnat tipahtavat jopa 70 prosenttia. Silloin rohmuan kasveja ja seisotan niitä liian pitkään purkissa, eivätkä ne ehdi juurtua kunnolla.”

Etanat ja kotilot tuntuvat pitävän kuunliljoista melkein yhtä paljon kuin Tiia. Joskus hän on maksanut lapsilleen etanoiden poimimisesta. Itse hän hävittää niitä hukuttamalla ne etikkaliemeen. Sen jälkeen nilviäiset voi heittää kompostiin.

Jotkut lajikkeet maistuvat etanoille paremmin kuin toiset, mutta muuten Tiia ei ole huomannut lajikkeiden kestävyydessä eroja.

”Kestävimpiä ovat ne, jotka ovat olleet kauan paikallaan. Juuristoa ei saa halkaistua kuin kirveellä. Kun juuriston saa kasvamaan vahvaksi, kuunliljat kestävät mitä vain.”

1 Jalokuunlilja August Moon -lajikkeen lehti on poikkeuk-sellisen pyöreä. Lajike on hieman muita korkeampi ja sopii mainiosti muodoilla leikkimiseen. 2 ’Moulin Rouge’ vaikuttaa kasvavan hitaasti. Tiia osti sen sisarelleen lahjaksi ja sai myöhemmin taimesta jako-palan. 3 ’Striptease’ on muita lajik-keita isompi. Se on päässyt ravinteikkaaseen maahan, ja Tiia on ripotellut sen ympä-rille tuhkaa torjuakseen eta-nat ja kotilot. 4 ’Juha’ viihtyy paremmin aurinkoisessa kuin varjoisas-sa paikassa. Tiia ihastui sen erikoisiin, teräväkärkisiin leh-tiin. 5 Viherkirjokuunlilja ’Al-bopicta’ vaihtaa väriä kasvu-kauden aikana. Keväällä sen keskiosa on täysin valkoinen. Mitä enemmän se saa aurin-koa, sitä vihreämmäksi se muuttuu. Jotta se pysyisi valkoisena mahdollisimman pitkään, Tiia ka6 ’Autumn Frost’ pääsi Tiian kokoelmiin erityisen kaunii-den lehtiensä vuoksi.

Tiian suosikkeja

1 Jalokuunlilja August Moon -lajikkeen lehti on poikkeuksellisen pyöreä. Lajike on hieman muita korkeampi ja sopii mainiosti muodoilla leikkimiseen.

2 ’Moulin Rouge’ vaikuttaa kasvavan hitaasti. Tiia osti sen sisarelleen lahjaksi ja sai myöhemmin taimesta jakopalan.

3 ’Striptease’ on muita lajikkeita isompi. Se on päässyt ravinteikkaaseen maahan, ja Tiia on ripotellut sen ympärille tuhkaa torjuakseen etanat ja kotilot.

4 ’Juha’ viihtyy paremmin aurinkoisessa kuin varjoisassa paikassa. Tiia ihastui sen erikoisiin, teräväkärkisiin lehtiin.

5 Viherkirjokuunlilja ’Albopicta’ vaihtaa väriä kasvukauden aikana. Keväällä sen keskiosa on täysin valkoinen. Mitä enemmän se saa aurinkoa, sitä vihreämmäksi se muuttuu. Jotta se pysyisi valkoisena mahdollisimman pitkään, Tiia kasvattaa sitä puolivarjossa.

6 ’Autumn Frost’ pääsi Tiian kokoelmiin erityisen kauniiden lehtiensä vuoksi.

Heimosta toiseen, vielä kerran!

Tutkijoiden on vuosien saatossa ollut vaikea selvittää, mihin heimoon kuunliljojen suku pitäisi sijoittaa. Nämä kestävät ja helppohoitoiset perennat ovat kuuluneet ensin liljakasvien heimoon (Liliaceae), sitten omaan kuunliljakasvien heimoonsa (Hostaceae) ja vielä agaavekasvien heimoon (Agavaceae). Viimeisin heimon vaihto tapahtui 2000-luvun alussa, kun kuunliljat siirrettiin parsakasvien heimoon (Asparagaceae).

Vaikka parsakasvien heimon lajit saattavat olla hyvin erinäköisiä, niiden sukulaisuussuhde on osoitettu tutkimalla lajien DNA:n emäsjärjestystä. Mitä enemmän yhteisiä piirteitä emäsjärjestyksessä on, sitä läheisempiä lajit ovat toisilleen. Muun muassa kielo, hyasinttikasvit ja oravanmarja siirrettiin myös parsakasvien heimoon. Parsakasvien heimon kookkain edustaja on jättiagaave, jonka kukkavana voi kasvaa jopa kymmenmetriseksi.

Kuunliljojen lajimääräkään ei ole yksiselitteinen. Arviot vaihtelevat paristakymmenestä noin neljäänkymmeneen. Yleisimpiä lajeja ovat sini- ja kirjokuunliljat, lajikkeista taas myynnissä on eniten Fortunei-risteymiä.

Kasveja luokitellaan yhä myös niiden muodon ja rakenteen perusteella, eikä määrittely ole kaikkien kasvien osalta helppoa. Kukkakasvien sukulaisuussuhteita tutkii ja kokoaa yhteen kansainvälinen APG-ryhmä (Angiosperm Phylogeny Group).

Rakkaudesta kuunliljoihin

Nimi Tiia Kesiö-Parjanen

Paikkakunta Vihti

Harrastus alkoi 2008

Lajikeiden määrä 61

’Blue Mouse Ears’ -lajikkeen lehdet jäävät noin viisisenttisiksi.’Blue Mouse Ears’ -lajikkeen lehdet jäävät noin viisisenttisiksi.

Omatekoisia minikuunliljoja

’Kuunliljoista on olemassa pieneksi jääviä lajikkeita, kuten kuvan ’Blue Mouse Ears’. Tiia on huomannut, että myös joistakin tavallisista kuunliljoista saa minikasveja, kun istuttaa ne laihaan maahan ja unohtaa lannoittaa.