Neuvot &niksit

Biologinen torjunta avuksi

Biologinen torjunta soveltuu erityisesti rajoitettuihin tiloihin kuten kasvihuoneisiin. 2 Chilit saavat helposti kirvoja riesakseen.3 Mitsuna ja muut kaalikasvit kärsivät usein kirpoista. Viotus näkyy pieninä reikinä lehdissä. 4 Lasitetun parvekkeen kasvuolot ovat kasvihuoneen kaltaiset, joten biologinen torjunta sopii sinnekin.

1 Biologinen torjunta soveltuu erityisesti rajoitettuihin tiloihin kuten kasvihuoneisiin. 2 Chilit saavat helposti kirvoja riesakseen. 3 Mitsuna ja muut kaalikasvit kärsivät usein kirpoista. Viotus näkyy pieninä reikinä lehdissä. 4 Lasitetun parvekkeen kasvuolot ovat kasvihuoneen kaltaiset, joten biologinen torjunta sopii sinnekin.

Biologisella torjunnalla tarkoitetaan tuholaisten torjuntaa siten, että käytetään hyödyksi niiden luontaisia vihollisia. Torjuntaeliöt siis popsivat suihinsa puutarhaa vaivaavat tuholaiset. Aiemmin menetelmää käyttivät lähinnä ammattilaiset. Nyt tämä nerokas konsti on yhä suositumpi kotipuutarhureidenkin keskuudessa, sillä torjuntaeliöitä on saatavilla myös pieninä myyntierinä. Parhaita torjuntapaikkoja ovat rajoitetut tilat kuten kasvihuoneet ja lasitetut parvekkeet.

Biologinen torjunta toimii parhaiten ennakoivana menetelmänä eli silloin kun tuholaiset ovat vasta iskemässä tai niistä tehdään ensihavaintoja. Mikäli kasvustossa näkyy jo pahoja vioituksia, kuten lehtien kellastumista ja nuutumista tai vihannespunkin seittiä, saattaa olla, ettei biologisen torjunnan teho yksinään riitä. Silloin voi rinnalla käyttää myös erilaisia luomuhyväksyttyjä ruiskutteita.

Huomioitavaa on, että torjuntaeliöitä ei voi varastoida pitkään. Ne tulisi päästää kasvustoihin mielellään vuorokauden sisällä niiden hankkimisesta. Sen jälkeen kestää hetken, että herkuttelu pääsee kunnolla vauhtiin. Vaikutus alkaa näkyä viikon, kahden kuluessa torjunnan aloittamisesta.

Menetelmä sopii hyvin kotipuutarhureille, sillä se on turvallinen ja ympäristöystävällinen. Torjuntaeliöillä ei ole varoaikoja kuten monilla ruiskutteilla, ja satoa voi korjata ja käyttää huoletta. Biologinen torjunta on hyvä valinta luonnonmukaisiin puutarhoihin ja erityisesti hyötykasveille.Heli Einesalo


KaksipistepirkkoKaksipistepirkko

Kolme avuliasta petoa

Ansaripetopunkki popsii innolla vihannespunkkeja. Alle puolen millin mittaiset punertavat pedot annostellaan suoraan kasvien lehdille. Sopiva annostelu on 20–50 kpl neliömetrille. Ansaripetopunkki ei viihdy kuivissa olosuhteissa, joten kasvuston sumuttelu torjunnan aikana on eduksi. Sumuttelu on hyväksi myös siksi, että vihannespunkki ei viihdy kosteassa. Ansaripunkin teho näkyy parin viikon kuluessa.

Ripsiäispetopunkki käy nimensä mukaan ripsiäisten kimppuun. Hyökkäyksen kohteeksi joutuvat ainoastaan toukat, joten aikuiset ripsiäiset voi pyydystää vaikkapa liima-ansoilla. Ripsiäisten vaivaamaan kasvustoon päästetään pikkuruisia petopunkkeja noin 300–500 kpl neliömetriä kohden. Kuten ansaripetopunkin kohdalla, kosteus on tärkeää. Nuoret ripsiäispetopunkit ovat lähes värittömiä, ja liikkuvat kasvustossa niin vikkelästi että niitä voi olla vaikea havaita.

Kaksipistepirkko kuuluu laajaan leppäkerttujen heimoon. Se on paitsi mukava seurattava, myös puutarhurin ehdoton apuri, jos kirvat ovat vallanneet kasvuston. Kaksipistepirkkoja levitetään kasvustoon kymmenestä kappaleesta useisiin kymmeniin neliömetriä kohden, riippuen tuholaisten määrästä. Muutkin lepäkertut, kuten kotipihojen yleisin seitsenpistepirkko, toimivat samaan tapaan kirvakannan kurissapitäjinä.

Lähde ja lisätiedot: Biotus

KUVat TEIJA TUISKU, Heikki Luoto/kaksipistepirkko