Terassin kupeessa sijaitsevan hulevesipainanteen pohjalla on allasmuovi peitetty soralla ja kivillä. Kasvillisuus pehmentää kasvaessaan kivistä näkymää.
Terassin kupeessa sijaitsevan hulevesipainanteen pohjalla on allasmuovi peitetty soralla ja kivillä. Kasvillisuus pehmentää kasvaessaan kivistä näkymää.

22 vinkkiä

Sadevesi talteen

Sadevesi on luontaisetu, jota ei kannata hukata. Puutarhan omistajilla on taivaalta tulevalle mannalle erityisen paljon tilausta.

Juuri nyt ajankohtaista

1. Ilmastonmuutos aiheuttaa kasvua sadannassa ja sademäärät ovat paikoittain jo selvästi lisääntyneet. Samalla asumistottumukset ovat muuttuneet, ja pihoja kivetään autojen pysäköintiä ja oleskelua varten entistä enemmän. Läpäisemättömien pintojen suosio aiheuttaa painetta huleveden hallintaan. Pientalotontilla kannattaakin suosia niiden sijasta läpäiseviä pintamateriaaleja.

2. Tontilta poisvirtaavan sade- ja sulamisveden määrää on syytä vähentää, sillä kunnilla on oikeus periä hulevesimaksua, jos vesi tontilta valuu kunnalliseen viemäriverkostoon. Vuonna 2014 voimaan tulleen lain mukaan sadevedet on käsiteltävä omalla tontilla ja rakentamislupaan tarvitaan suunnitelma sadevesien käsittelystä.

3. sade- ja sulamisvesien käsittely tontilla tapahtuu parhaiten veden virtaamista viivyttämällä ja haihduttamalla sekä imeyttämällä vedet kasvillisuuden ja rakenteiden avulla tai käyttämällä vesi hyödyksi kerääntymispaikalla esimerkiksi kasteluvetenä.

4. Mikä ihmeen hulevesi? Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka aiheuttavat ongelmia kulkeutuessaan hallitsemattomasti tontilla ja katualueilla. Määräysten mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on vastattava kiinteistönsä hulevesistä.

5. raingarden on käsite, josta Suomessa käytetään nimeä sadepuutarha. Puutarhasuunnittelun terminä se tarkoittaa esteettisesti kaunista veden viivyttämisaluetta, kosteikkoa tai keruuallasta, josta vesi valuu takaisin luonnon kiertokulkuun.

6. sadepuutarha voi olla myös sorapintainen alue tai uoma, johon kertyy vettä sateella, mutta josta se haihtuu kuivalla säällä. Kasvien peittämässä kosteikossa tai painanteessa sadevesi on kasvien käytössä ja ylimääräinen vesi imeytyy maahan.

Tonttien pinnantasaus- ja kuivatussuunnitelmat kannattaa tehdä siten, että sadevedet saadaan esimerkiksi painanteiden avulla hyötykäyttöön.

7. Sadeveden talteenotto ja käyttö kasteluvetenä on paitsi ekologista myös taloudellista. Puhdas juomavesi on kallisarvoista, sillä veden määrä on Suomessakin alueittain rajallinen. Vesijohtovesi tulee usein kaukaa ja sen käyttö muuhun kuin ravinnoksi on kyseenalaista.

8. Vesimäärä yllättää. Katoilta tulee vuodessa kymmeniä kuutioita sadevettä. Se kannattaa ohjata maanalaiseen säiliöön tai sadevesijärjestelmään, jossa vesi imeytetään maahan esimerkiksi kasvien käyttöön.

9. Tiesitkö, että parinsadan litran säiliö täyttyy kattovedestä rankkasateella muutamassa minuutissa? Ylivuotovesi ohjataan letkulla kauemmas ja imeytetään erillään talon seinärakenteista.

Saavi on perinteinen sadeveden kerääjä.Keltakurjenmiekka ja korpikaisla leviävät kosteikossa itsestään.Hulevedet voi johtaa joko säiliöön kasteluvedeksi tai avoimeen altaaseen, jolloin se on virkistyskäytössä.

Hallitse vettä tontilla

10. Kerää, imeytä ja viivytä vettä tontilla hallitusti. Talteenotto säiliöihin kannattaa, koska kasteluvettä tarvitaan kuivina jaksoina jo muutaman paahteisen päivän jälkeen.

11. Kuljeta Sadevettä puutarhassa näkyvästi esimerkiksi koristeellisissa uomissa tai kouruissa, jolloin saat nauttia virtaavan veden tunnelmasta ja solinasta.

12. Imeytä vettä läpäisevien pintojen avulla kasvien juuristoalueille, jolloin kastelun tarve vähenee.

13. Ohjaile pintavettä hallitusti rakenteilla, jotka viivyttävät, imeyttävät tai haihduttavat. Maan päällä vesi virtaa haluttuun suuntaan pinnan kallistuksilla ja sopivilla pintamateriaaleilla. Myös kouruilla ja painanteilla pintaveden saa kulkemaan haluttuun suuntaan. Sadevesi johdetaan ränneistä suoraan keruusäiliöön, sadevesikaivoon tai keruualtaaseen.

14. Estä kosteusvahingot ja hallitse pinnan alle kertyvää vettä pohjakuivatuksella eli salaojituksella. Rakennusten seinustat ja rakenteiden ympäristöt pidetään kuivina siten, että katoilta rännejä pitkin tuleva sadevesi ohjataan säiliöihin ja niiden yli tulviva vesi johdetaan hallitusti kauemmas seinustalta ja imeytetään muualle.

15. Muista turvallisuus. Sadeveden ohjaaminen rännistä tynnyriin tai saaviin on Suomessa perinteinen tapa, mutta astia kannattaa peittää tiiviillä kannella tai järeällä verkolla, jotka estävät lapsia ja eläimiä joutumasta veteen. Pieni lapsi voi hukkua sadevesiastiaan, jos sinne on mahdollista kellahtaa kurkottamalla tai kiipeämällä. Myös oravien ja muiden pikkueläinten henki on vaarassa, ellei astiaa ole suojattu tai sieltä ole poispääsyä. Tiheällä verkolla tai kannella peitettyyn tynnyriin kertyvä vesi säilyy puhtaana roskista ja sitä on mukava käyttää kasteluvetenä.

A Maahan upotettu laastipalju kerää ylivuotoveden.
B Betonikivet kannattelevat vesisaavia.
C Raudoitusverkko tukee koristekiviä.
D Kanaverkko estää pikkukivien putoamisen.
E Salaojaputki johtaa veden istutuksille.
F Sora ja maanerotuskangas estävät multaa valumasta salaojaputkeen.

A Maahan upotettu laastipalju kerää ylivuotoveden.

B Betonikivet kannattelevat vesisaavia.

C Raudoitusverkko tukee koristekiviä.

D Kanaverkko estää pikkukivien putoamisen.

E Salaojaputki johtaa veden istutuksille.

F Sora ja maanerotuskangas estävät multaa valumasta salaojaputkeen.

Sadeveden viivyttäminen sora- uomassa tuo iloa veden solistessa. Uoma toimii myös veden kuljettimena.Tukiverkot laastipaljun päällä.Elhon iso muoviruukku täyttyy nopeasti. Talveksi kevyt ruukku viedään kellariin.

Valmiita ja itse tehtyjä ratkaisuja

16. Kaupunkipuutarhaan toimiva vedenkeruusysteemi

”Talossamme on laaja, noin 180 neliön katto, josta sadevedet valuivat aiemmin ränniä pitkin viemäriin. Samaan aikaan hiekkapohjaisella tontilla tarvittiin melko paljon kastelua, johon käytettiin vesijohtovettä, sillä meillä ei ole omaa kaivoa. Veden tuhlaus harmitti minua monta vuotta, kunnes piha- ja kattoremonttien yhteydessä teimme kaksi erilaista vedenkeruupistettä. Toinen, koristepuutarhaan sijoitettu, on samalla esteettinen vesiaihe. Toinen sijaitsee keittiötarhan yhteydessä ja se on puhtaasti keruusäiliö.

Melko lyhyt, noin 2 mm:n sadekuuro riittää täyttämään keruuastiat. Jos vettä tulee säännöllisesti vaikka vähän, olemme keruuveden suhteen omavaraisia. Pitkien kuivien kausien aikana säiliöt kuitenkin tyhjenevät nopeasti ja joudumme turvautumaan vesijohtoveteen.

Keräämme oleskelupihalla veden Elhon isoon muoviruukkuun, jonka korkeus on 68 cm ja halkaisija 55 cm. Kun reiätön ruukku täyttyy, ylimääräinen vesi valuu laitoja pitkin alas maan alla piilossa olevaan isoon pyöreään laastinsekoituskaukaloon. Kaukalosta johtaa noin 5 metriä pitkä salaojaputki istutusten alle ja lopulta pihan kuivimpaan nurkkaan kaivettuun kivisilmään. Ylimääräinen vesi siis valuu salaojaputkien rei’istä matkan varrella kasvualustaan, ja jos tulee rankkasade, loput menevät kivisilmään.

Laastinsekoituskaukalon keskellä on pino betonikiviä, joiden päällä vesiruukku seisoo tukevasti. Lisäksi kaukalon päällä on tukeva harjateräsverkko sekä pienisilmäisempi teräsverkko, joiden päälle on ladottu pyöreämuotoisia koristekiviä naamioimaan maan alla olevan säiliön. Laastikaukalon ympärille on istutettu kosteassa viihtyviä kasveja, sillä kovalla sateella vettä roiskuu jonkin verran myös ympäristöön.

Vedenkeruupiste sijaitsee sisääntulokäytävän katoksen kulmassa, ei seinän vieressä, jossa se kostuttaisi rakenteita. Talveksi ruukku puhdistetaan ja viedään kellariin. Lisäksi ruukku puhdistetaan kesän aikana noin kerran kuussa, sillä siihen tulee katolta jonkin verran siitepölyä ja muuta moskaa. Muoviruukku on kevyt liikutella ja puhdistus sujuu nopeasti.

Ruukkuun kertynyt vesi riittää aika hyvin kesäkukkaruukkujen kasteluun. Perennapenkkejä kastelen vain kuivina kausina ja silloin täytyy ottaa vesijohtovesi apuun.”

Isossa saavissa vesi lämpiää käyttökelpoiseksi. Uppopumppu nostaa veden säiliöstä saaveihin.Tulvan varalta kaivossa on ylivuotoputki.Pumpun kaukosäädin.

17. Upotetut säiliöt säästävät tilaa

Rinteeseen, betonimuurin avulla tehdyn pengerryksen sisälle sijoitettiin kolme rautakaupan salaojakaivoina myymää 90 litran vesisäiliötä, joihin talon kulmalla olevan rännivedet menevät. Vesi nostetaan säiliöstä uppopumpulla lämpiämään vieressä olevaan isoon muovisaaviin sekä kastelukannuihin ja käytetään keittöpuutarhan kasteluun.

Kaksi ensimmäistä säiliötä on alaosastaan yhdistetty putkella, joten ne toimivat kuin yksi säiliö. Toisesta säiliöstä menee ylivuotoputki kolmanteen, joka toimii kovien rankkasateiden aikana imeytyskaivona.

Pumppu käynnistyy kaukosäätimellä, joka lähettää signaalin talon seinässä olevaan komentokeskukseen. Rännin alla on siivilä, joka estää lehtien ja risujen pääsyn säiliöön, mutta katolta irtoava hienojakoisempi moska pääsee valumaan läpi. Siksi kaikki vesi tyhjennetään joka kevät vesisaaviin ja säiliön pohjalle kertynyt töhnä puhdistetaan pitkävartisen kauhan avulla. MSt

Mitä tekisin toisin?

”Jos olisin nyt rakentamassa keruusysteemiä, valitsisin isommat säiliöt. Tosin niiden puhdistaminen olisi todennäköisesti vielä työläämpää kuin nykyisten. Riippuu aivan kesästä ja sateista, miten säiliöiden vesi riittää kasteluvedeksi. Pitkien hellekausien aikana vettä ei kerry ja silloin ei auta kuin liittää kasteluletku talon seinässä olevaan vesijohtoon. Olen välillä miettinyt, miten saunan harmaavedet saisi kerättyä hyötykäyttöön, mutta toistaiseksi en ole keksinyt järkevän hintaista, kohtalaisen huoletonta ja toimintavarmaa ratkaisua.” MSt

18. Seinään kiinnitettävä Vesitasku

LVI-insinööri Juha Hietasen suunnittelema Vesitasku on kotimaassa valmistettu sadevesisäiliö, johon voi ohjata 190 litraa katolta ränniä pitkin tulevaa sadevettä. Säiliö vastaa kooltaan sadevesitynnyriä, mutta vie seinustalla vähemmän tilaa ja on rakenteeltaan turvallisempi. Säätä kestävä materiaali on veneissä käytettävää kierrätyskelpoista polyeteenimuovia. Säiliöön on saatavissa seinätuki ja verhoilulevy, jolla muovisen säiliön voi naamioida rakennukseen sopivaksi. Säiliön voi myös maalata tai teipata mieleisekseen.

Rankkasateella säiliö täyttyy nopeasti, mutta ylivuotoveden voi ohjata siitä poistoputkella hallitusti eteenpäin kauas seinärakenteista. Säiliössä on hana, johon voi asentaa kasteluletkun. Ilman pumppua toimiva vesisäiliö maksaa 270 euroa. Seinäkiinnike ja verhoilulevy nostavat hinnan 350 euroon. Kannen asentoa muuttamalla tämä patentoitu ratkaisu kääntyy talviasentoon, jolloin vesi ohjautuu suoraan ylimenoputkeen, eikä jäädy säiliössä.

www.houseman.fi

19. SUOSI pihassa pintoja, jotka läpäisevät vettä.

reikäkivet ja -laatat

vettä läpäisevä kivi on uutuustuote, www.rudus.fi

leveät läpäisevät saumat laattojen välissä

sepeli- ja sorapinnat

Kasvit sitomaan vettä ja maata

20. Runsas kasvillisuus vähentää hulevesien määrää haihduttamalla vettä pinnoiltaan sekä käyttämällä vettä yhteyttämiseen ja soluhengitykseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Sirkka Juhanoja on seurannut kasvillisuuden käyttöä hulevesialueilla ja tutkii parhaillaan eri lajien soveltuvuutta ja kestävyyttä näillä alueilla.

Rehevä kasvillisuus viivyttää vesiä, puhdistaa vettä ja estää eroosiota. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että istutukset ovat monilajisia, koska silloin myös perhoset, linnut ja hyönteiset hyötyvät niistä. Sopivia luonnonkasveja hulevesikosteikkoihin ovat kasvit, jotka kestävät parhaiten tulvia, mutta myös ajoittaista kuivuutta. Niitä ovat ovat monet sarat, kaislat ja heinät kuten viiltosara, korpikaisla ja osmankäämi. Osmankäämi tosin on niin voimakkaasti leviävä, että se syrjäyttää muut kasvit kuten järviruo'on. Märillä paikoilla viihtyy hyvin myös ratamosarpio, jonka valkoiset kukat nousevat veden pinnan yläpuolelle. Uistinvita puolestaan kasvaa uppokasvina ja vain osa sen lehdistä kelluu pinnalla.

Kasvivalinnat vaikuttavat myös veden laatuun ja vähentävät eroosiota. Syvälle juurtuvat kasvit, joilla on vahva juuristo sitovat tehokkaasti ravinteita ja maata. Paikalliset lajit ovat ilmastollisesti kestäviä.

Tiheä monilajinen kasvusto ruoho- ja puuvartisia lajeja on paitsi ekologisesti kestävin, usein myös esteettisesti kaunein. Puuvartiset lajit kuten pajut ja lepät sopivat kosteille paikoille.

Toimivia ja kauniita kosteikkokasveja ovat myös tutut keltakurjenmiekka, pohjanrantakukka, ranta-alpi ja rantatädyke. Nämä kukkivat lajit sietävät sekä runsasta kosteutta että ajoittaista kuivuutta.

21. Vältä vieraslajeja. Älä istuta virtaavan veden äärelle ja tontin reuna-alueille kasveja, jotka voivat levitä hallitsemattomasti. Suomen luontoon kuulumattomia akvaariokasveja ei saa koskaan päästää luontoon. Keltamajavankaalinkin on todettu levinneen hallitsemattomasti.

22. Linkkejä ja tietolähteitä

Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto, 2012 (selattavissa osoitteissa kuntatekniikka.fi ja vyl.fi)

Hulevedet rakennetussa viherympäristössä, Reijo Eskola ja Outi Tahvonen, HAMK, 2010

Kuntien rakennusmääräykset

www.puutarhaunelma.fi

www.cleanwaters.fi

www.kaitos.fi

Rantatädyke (Veronica longifolia) kukkii heinä– elokuussa ja sen kukkatertut kohoavat lähes metrin korkeudelle.Pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) kaunistaa hulevesikosteikkoa. Se kasvaa ravinteikkaassa maassa kookkaaksi ja kukinta on näyttävä.Viiltosara (Carex acuta) kestää myös ajoittaista kuivuutta. Kasvi on koko maassa yleinen tulvaniityillä ja rannoilla.Leveäosmankäämi (Typha latifolia) leviää usein laajoiksi kasvustoiksi kosteikoissa ja matalassa vedessä.

Marketanpuistossa on avattu hulevesikeskus kesällä 2016.

marketanpuisto.fi

Kuvat: Maija Stenman, Maija Astikainen, Ella Räty, Mattias Tolvanen, Teija Tuisku ja Houseman