Lehtosinilatva ja kiurunkannus ’Craigton Blue’ (Corydalis) luovat siimekseen tunnelmallisen värimaailman.
Lehtosinilatva ja kiurunkannus ’Craigton Blue’ (Corydalis) luovat siimekseen tunnelmallisen värimaailman.

Pienten ihmeiden puutarha

Mertasten puutarha Laukaassa on kuin suomalainen kesäyön unelma. Ötökät pörisevät maatiaiskasvien kukinnoissa ja luonnonkasvit saavat kasvaa koristelajien kupeessa. Täällä voittajia ovat sekä luonto että ihminen.

M angroveviidakkoahan tämä on”, Enni Mertanen sanoo ja viittoo luonnontilaiselle tulva-alueelle alhaalla virtaavan pienen Multajoen suuntaan.

Joen rannassa kasvaa tiheänä vyöhykkeenä pajukkoa ja korkeita leppiä, jotka peittävät näkymän. Mutta rannan rehevyydestä voi päätellä puutarhurille tuiki tärkeän veden olemassaolon.

Rantaan viettävään etelärinteeseen on istutettu vastikään hedelmäpuita ja marjapensaita, jotka tarvitsevat kastelua ja hoivaa pärjätäkseen savipitoisessa ja viettävässä maassa. Joesta pumpataan kasteluvettä rinteen uusille istutuksille sekä ylhäällä mäellä sijaitsevan kukkapuutarhan kasveille.

”Onneksi on joki ja pumppu joen rannassa, sillä sadevesi ei riitä kuin ruukkujen kasteluun”, Enni esittelee puutarhan puitteita.

Puolikiinteä runkoletku johtaa joelta ylös mäelle. Siihen liitettäviä kasteluletkuja siirrellään tarpeen mukaan. Kasteltavaa riittää, sillä puutarha on levittäytynyt luonnonkasvit mukaan lukien lähes kaikkialle parin hehtaarin tontilla.

”Muutimme Kuopiosta pesämuna mukanamme”, Erkki Mertanen veistelee kertoessaan puutarhan perustamisvaiheista. Kuopiossa sijainneelta siirtolapuutarhamökiltä tuotiin peräkärryllinen taimia uuden puutarhan alkuvaiheen tarpeisiin. 400 neliön suuruinen palsta oli jo pitkään tuntunut kasviharrastajille liian pieneltä, joten ilo suuresta, mahdollisuuksia tarjoavasta puutarhasta oli suunnaton.

Suuria ja pieniä ihmeitä

Kukkatarhan runsaudesta erottuu harvinainen, valkokukkainen harakankello. Luonnonvarainen kellokukka on joinakin vuosina tavallinen siniliila, mutta joinakin kesinä valkokukkainen, joten sitä vaalitaan puutarhakasvina perennojen lomassa. Sinikukkainen, puolivihanta tuikki kohottaa harvoin nähdyt kellomaiset sarjakukat vierustovereitaan korkeammalle ja tummakukkainen, kasvattajansa kokoinen varjolilja hämmästyttää intensiivisellä värillään ja korkealla mitallaan saunapolun varrella.

Osa kasveista on tarttunut mukaan pariskunnan yhteisiltä puutarhamatkoilta ulkomaille. Harrastus jaetaan, vaikka tehtävät omassa puutarhassa ovatkin selvästi eriytyneet. Erkki ajaa mielellään ruohon ja kasvattaa rinteeseen rakennetuissa laatikoissa muhevia vihanneksia, mutta ei puutu kukkapuutarhan kitkuhommiin. Enni etsii taimiluetteloista uutuuksia ja kylvää koristekasveja siemenistä. Tällä hetkellä kiinnostavat erityisesti kurjenmiekat, joita hän keräilee. Mutta kiinnostuksen kohteita on muitakin.

Enni huomaa kulkiessaan kompassikukan lehtihankoihin kertyneen veden ja sipaisee hellästi polulle työntyvää tammenoksaa. Kasvimaailman vesisuppilot ja tammen ikiaikainen arvokkuus saattavat jäädä monelta huomaamatta, vaan ei tarkkasilmäiseltä havainnoitsijalta, jolle kasvit ovat kaikki kaikessa.

”Nousen kesäaamuisin varhain ihailemaan päivännousua ja kuljeskelemaan kasvien lomassa. Monta pientä ihmettä olen näillä retkilläni huomannut”, Enni kertoo.

Kekseliäät menetelmät

Vaikka useimmat laajoissa perennaryhmissä kasvavat lajit saavat täällä levitä mielin määrin toistensa lomaan, jotain Mertaset sentään suitsivat reippain ottein. Erkki napsii voikukan nuppuja pois marjanpoimurilla ja jälki on paikoitellen hyvää. Mutta luonnontilaisia alueitakin tontilta löytyy. Niillä kohdin voikukat saavat jäädä pölyttäjille, joita surisee puutarhassa runsaasti.

Muutoin topakkaan kitkemiseen on omat syynsä.

”Savimaan parantaminen muokkaamalla on vaikeaa, joten rikkaruohot on parasta kitkeä käsin pois viljelyalueilta jo pikkutaimina”, Erkki kertoo.

Koiranputkien Mertaset antavat kuitenkin kukkia ennen kuin kitkevät ne pois. Luonnon suomasta monimuotoisesta kauneudesta nautitaan ensin kaikin aistein. Kitkeminen on ennen muuta tilan antamista kulloinkin tilaa tarvitseville lajeille.

Mertasten puutarhassa ei käytetä torjunta-aineita, sillä hyönteiset kuuluvat suojeltavien lajien joukkoon. Luonnonnurmikko ajetaan keräävällä ruohonleikkurilla, jotta kertyvä ruohosilppu saadaan talteen kasvimaan kattamista varten.

”Liikuntaa näissä hommissa saa yllin kyllin”, Enni kiittelee.

Konsteja hiotaan kekseliäästi, jotta rajallinen vapaa-aika riittäisi suuren puutarhan hoitoon. Luonnonkasvit perennojen ja marjakasvien kestävät maatiaiskannat ovat osoittautuneet täälläkin ekonomisiksi valinnoiksi; perennoja ei tarvitse olla yhtenään jakamassa eivätkä kestävät maatiaiset hätkähdä poutajaksoja.

Kuivina kausina kuten viime kesän helteillä kastelu on välttämätöntä, mutta liian sliipattua ja ihmisen päättämää lopputulosta ei tähän puutarhaan tavoitella. Luonnon omille valinnoille jätetään tilaa, vaikka puutarhakasvien keräily kiehtoo edelleen.

”Tasainen vaihe keräilyintoilussa on toiveissa, mutta ei vielä näkyvissä”, naurahtaa Enni, jonka laajat, sointuvasävyiset kukkaistutukset on huomattu puutarhapiireissä. Paras tunnustus tuli puutarhassa vierailulla käyneeltä kasviasiantuntija Pentti Alangolta, joka tokaisi: ”Kyllä sulla on kukkatarha täällä!”

Patoutunutta viljelyvimmaa

Mertasten kukkapuutarha on kaunis, mutta myös satoisa. Vierailuhetkellä marjasato oli vasta kypsymässä ja vihannesmaan sipulit ja kaalit pulskistumassa.

”Syömme marjoja joka päivä, joten niitä on oltava paljon”, Enni sanoo.

Eriväristen herukoiden lisäksi rinteeseen on istutettu paljon karviaispensaita, jotka nekin ovat eri lajikkeita. Satoa tuottavat myös lukuisat omena-, kirsikka- ja luumupuut, joita suojataan visusti rusakoilta ja kauriseläimiltä.

”Tutkailen taimitarhojen valikoimia talviaikaan ja harkitsen ostoksia hartaasti. En tee päätöksiä hötkyillen, vaan haen perusteluja ja tietoa aina etukäteen. Joskus valikoimia selatessa vierähtää parikin vuotta ennen kuin ostopäätös syntyy”, Enni kertoo.

Viljelytaidot pariskunta oppi jo siirtolapuutarhavaiheessa, mutta pieni tila esti laajemmat kokeilut ja kasveja mahtui kerralla viljelyyn vain rajallinen määrä. Paine istuttaa syötäviä kasveja oli kova.

”Perustimme kasvimaan viljelylaatikoihin, sillä jyrkkä rinne oli muuten viljelykelvoton. Jäykkä savimaa ei helpottanut tilannetta”, Erkki kertoo.

Nyt kompostilla ja hevosenlannalla höystetyssä ostomullassa kasvaa erilaisten kaalien ja sipulien lisäksi ainakin pulskia juurikkaita, härkäpapuja ja maissia. Hyötykasvien väleissä kasvaa samettikukkia ja kehäkukkia, jotka torjuvat tuholaisia.

”Tämän paikan nimi on Multamäki, mutta kunnon multaa täällä ei ole missään”, Erkki toteaa.

Sopivan kasvupaikan valinta ei aina onnistu kerralla. Perunalle sopiva hiekkapitoinen viljelypaikka on vielä hakusessa.

”Suunnittelimme puutarhan suuret linjat heti aluksi, mutta hienosäätöä teemme varmaan niin kauan kuin asumme täällä”, Enni tuumii.

Perhosia ja pörinää

Loppukesällä puutarhassa liihottelee neitoperhosia ja muita kaunissiipisiä lentäjiä. Enni on huomannut, että yksinkertaiset kukat, joissa heteet ovat näkyvissä, houkuttelevat hyönteisiä paremmin kuin kerrannaiskukkaiset lajit. Erityisesti pioneja hankkiessa Enni muistaa pölyttäjät ja valitsee lajikkeita niiden ehdoilla.

Puutarhan punahatut, nauhukset ja törmäkukat ovat perhosten suosikkeja, mutta myös laajalle levinnyt sormustinkukka ja ukontulikukat houkuttelevat hyönteisiä.

”Huoli pölyttäjien vähenemisestä on harrastajilla yhteinen, mutta kasvilajiston monimuotoisuus helpottaa kotipuutarhureiden tuskaa”, Enni pohtii.

Pihan matala vesiallas ja tontin reunamille jätetyt lahopuut runsastavat omalta osaltaan puutarhan hyönteiskantaa ja saavat pikkulinnut viihtymään. Suuriakin siivekkäitä puutarhassa näkyy.

”Pihapuussa pesivä varis on yllättävän hiljainen ja mielenkiintoinen asukki”, Enni kertoo.

Pörinää puutarhaan tuovat kukkatarhan tuntumaan sijoitetut mehiläisyhdyskunnat, jotka ovat Mertasilla vuokralaisina. Pesät ovat toisten mehiläistarhureiden omistuksessa ja hoidossa, mutta pölytyspalvelu tulee puutarhan ylläpitäjille luontaisetuna.

Tässä puutarhassa kaikki ovat voittajia! •


Mertasen kukkapuutarha

1 Kasvimaata ylläpidetään yläpihalla kohopenkissä sekä rinteessä sijaitsevissa lavoissa. Valoisassa rinteessä sijaitsevat kasvulavat antavat runsaan sipuli-, juures- ja lehtivihannessadon.

2 Hedelmäpuita ja marjapensaita kasvaa valoisan etelärinteen lämmössä. Kestävää maatiaiskantaa olevat karviaiset, luumut ja kriikunat ovat talvehtineet hyvin.

3 Kukkatarhaa on puutarhassa mo- nessa paikassa. Perennojen kukinta seuraa polkujen varsia lähes katkeamattomana nauhana.

4 Oleskelupihaa peittää luonnonnurmikko. Pihan puut ovat pääosin luonnonpuita, mutta myös joitakin jalopuita kasvaa joukossa.

5 Kivipuro ja sen jatkona sijaitseva vesiallas rikastuttavat pihan eliöstöä. Sisiliskot, sammakot, sudenkorennot ja linnut viihtyvät täällä.


1 Akileijat ja ranskantulikukat (Verbascum chaixii) leviävät siemenistä minne haluavat. Lajit ovat mitä parhaimmat luonnonmukaisiin ja niittymäisiin istutuksiin.

2 Polut johtavat puutarhan eri osista toiseen. Erkki kärrää puutarhajätettä saunapolkua pitkin kompostiin, jossa syntyy muhevaa multaa.

3 Pensaskärhö (Clematis recta) kasvaa vain reilun metrin korkuiseksi. Se kukkii pitkään keskikesällä ja viihtyy hyvin saunapolun varrella puolivarjossa.

4 Varjolilja ’Claude Shride’ on väriltään intensiivinen. Lajike on vaikuttava myös kooltaan, sillä sen kukinto yltää Mertasilla silmien korkeudelle.

5 Kurjenmiekat 0vat parhaillaan Ennin mielenkiinnon kohteena. Puutarhassa kasvaa jo kymmeniä erilaisia lajikkeita. Kuvan lajike on ostettu torilta Riiasta.

6 Pionit viihtyvät avoimen nurmikkoalueen reunassa. Enni keräili aikaisemmin eri lajikkeita ja huomasi hyönteisten pitävän eniten yksinkertaisista kukista.

7 Kellokärhö on kasvatettu itse siemenestä. Matala, vain noin puoli metriä korkean risteymän lajike ei ole tiedossa.

8 Pensasruusun ostivat viitasaarelaisen harrastajan puutarhasta, jossa he vierailivat puutarhakävelyllä.

1 Akileijat ja ranskantulikukat (Verbascum chaixii) leviävät siemenistä minne haluavat. Lajit ovat mitä parhaimmat luonnonmukaisiin ja niittymäisiin istutuksiin.

2 Polut johtavat puutarhan eri osista toiseen. Erkki kärrää puutarhajätettä saunapolkua pitkin kompostiin, jossa syntyy muhevaa multaa.

3 Pensaskärhö (Clematis recta) kasvaa vain reilun metrin korkuiseksi. Se kukkii pitkään keskikesällä ja viihtyy hyvin saunapolun varrella puolivarjossa.

4 Varjolilja ’Claude Shride’ on väriltään intensiivinen. Lajike on vaikuttava myös kooltaan, sillä sen kukinto yltää Mertasilla silmien korkeudelle.

5 Kurjenmiekat 0vat parhaillaan Ennin mielenkiinnon kohteena. Puutarhassa kasvaa jo kymmeniä erilaisia lajikkeita. Kuvan lajike on ostettu torilta Riiasta.

6 Pionit viihtyvät avoimen nurmikkoalueen reunassa. Enni keräili aikaisemmin eri lajikkeita ja huomasi hyönteisten pitävän eniten yksinkertaisista kukista.

7 Kellokärhö on kasvatettu itse siemenestä. Matala, vain noin puoli metriä korkean risteymän lajike ei ole tiedossa.

8 Pensasruusun ostivat viitasaarelaisen harrastajan puutarhasta, jossa he vierailivat puutarhakävelyllä.


Ennin vinkit

Kastele runsaasti kerralla

Jos on hyvin kuivaa, kostuta maan pinta ennen kastelua, jolloin maa vetää paremmin vettä. Kasteluveden on saavutettava juuristokerros, ennen kuin kasvit hyötyvät kastelusta.

Ole kärsivällinen, sillä kastelu on hidasta puuhaa. Letku kädessä on jaksettava seistä suuren perennaryhmän äärellä useampi tunti ennen kuin jokainen perenna on saanut arviolta 5–10 litraa vettä. Nauti samalla näkemästäsi ja huomaa kasvien kehitysvaiheet.

Kastele illalla tai varhain aamulla, jolloin haihtuminen on vähäistä. Kastele kuivana kautena kukin paikka ainakin kerran viikossa. Suuri puutarha on kasteltava alue kerrallaan, joten kasteltavaa riittää joka illaksi.

Kasvulaatikot ja ruukut on kasteltava tiheämmin, samoin kohopenkit, joita Mertaset kastelevat ainakin ensimmäisen kasvukauden ajan. Kasteluntarve riippuu säistä ja sateiden määrästä, joten sitä on seurattava jatkuvasti. Kun juuret ovat kasvaneet syvälle, kasteluntarve vähenee.

Värikäs kukkatarha Laukaassa

Puutarhaa hoitavat Enni ja Erkki Mertanen.

puutarhan koko Runsas kaksi hehtaaria, josta osa niittyä.

Menestymisvyöhyke IV

Puutarhan ikä Mertasten hoidossa puutarha on ollut 12 vuotta.

Maaperä Savea, jota on kunnostettu puutarhamullalla ja kompostilla.

Tulikukat (Verbascum) ja niiden taustalla kasvavat varjoliljat (Lilium martagon) levittäytyvät vapaasti toistensa lomaan.Tulikukat (Verbascum) ja niiden taustalla kasvavat varjoliljat (Lilium martagon) levittäytyvät vapaasti toistensa lomaan.
Enni ja Erkki antavat kaikkien kukkien kukkia. Aurinkoiselle paikalle niittymäiseksi levinnyt kukkatarha on helppohoitoinen ja pölyttäjiä suosiva. Sormustinkukkien liilaa korostaa tummalehtinen tähkäkimikki.Enni ja Erkki antavat kaikkien kukkien kukkia. Aurinkoiselle paikalle niittymäiseksi levinnyt kukkatarha on helppohoitoinen ja pölyttäjiä suosiva. Sormustinkukkien liilaa korostaa tummalehtinen tähkäkimikki.
Kukkatarhan halki kulkee kuorikepolku, jolta käsin kasveja on helppo ihailla ja hoitaa. Korkealla mäellä sijaitseva istutus vaatii kuivina kausina kastelua.Kukkatarhan halki kulkee kuorikepolku, jolta käsin kasveja on helppo ihailla ja hoitaa. Korkealla mäellä sijaitseva istutus vaatii kuivina kausina kastelua.
Tähkätuikki (Amsonia tabernaemontana) erottuu hennon sinisen värinsä ansiosta perennaryhmän kasvukumppaneista. Kasvi kasvaa reilusti yli puolen metrin korkuiseksi ja viihtyy tuoreessa, läpäisevässä kasvupaikassa.Tähkätuikki (Amsonia tabernaemontana) erottuu hennon sinisen värinsä ansiosta perennaryhmän kasvukumppaneista. Kasvi kasvaa reilusti yli puolen metrin korkuiseksi ja viihtyy tuoreessa, läpäisevässä kasvupaikassa.
’Dawn Waltz’ -siperiankurjenmiekan hennon siniliila kukinta sopii veden äärelle.’Dawn Waltz’ -siperiankurjenmiekan hennon siniliila kukinta sopii veden äärelle.
Kasviryhmien väriyhdistelmät vaihtelevat lähiväreistä vastaväreihin. Erisävyiset tähtiputket ja taustan pionit luovat lähiväriharmoniaa.Kasviryhmien väriyhdistelmät vaihtelevat lähiväreistä vastaväreihin. Erisävyiset tähtiputket ja taustan pionit luovat lähiväriharmoniaa.
Valkokukkainen harakankello on mielenkiintoinen värimuunnos tavallisten joukossa. Se ilmestyy milloin sattuu ja häviää ajoittain pitkäksikin ajaksi.Valkokukkainen harakankello on mielenkiintoinen värimuunnos tavallisten joukossa. Se ilmestyy milloin sattuu ja häviää ajoittain pitkäksikin ajaksi.
Pikkusormustinkukka (Digitalis lutea) talvehtii ja kasvaa Mertasilla perennana. Kasvi on kaunis, mutta myrkyllinen.Pikkusormustinkukka (Digitalis lutea) talvehtii ja kasvaa Mertasilla perennana. Kasvi on kaunis, mutta myrkyllinen.
Punapäivänkakkarat ja ohdakkeet ovat perhosten suosiossa. Taustalla kasvaa hempeä pensasruusu.Punapäivänkakkarat ja ohdakkeet ovat perhosten suosiossa. Taustalla kasvaa hempeä pensasruusu.