Satoisat tarhapavut

Lempeän lämmin kesä on paras tae muhkealle, proteiinipitoiselle tarhapapusadolle. Oikea ajoitus ja lämmittävä kasvuharso avittavat taimet satokuntoon huonommissakin oloissa.

Tarhapavut (Phaseolus vulgaris) ovat Euroopassa Kolumbuksen ajan jälkeisiä tulokkaita Etelä- ja Keski-Amerikasta. Trooppisen tai subtrooppisen alkuperänsä vuoksi ne edellyttävät kasvattajalta hiukan hyysäämistä ainakin kylmän alkukauden aikaan.

Tarhapapuihin kuuluu sekä köynnöstäviä, 1,5–4-metrisiä salkopapuja (P. vulgaris var. vulgaris) että matalana pysyviä pensaspapuja (P. vulgaris var. nanus). Molemmilla muodoilla on paikkansa kasvimaallani.

Salkopavuissa rakastan niiden pitkiä, jopa 30-senttisiä palkoja sekä rehevää kasvutapaa. Ne ovat verhonneet palstallani milloin pajumajan seiniä tai kaarikäytävää, milloin kietoutuneet maissin tai auringonkukan varteen. Korkeuksiin kiipeävä kasvusto pysyy hyvin turvassa hometaudeilta. Mutta salkopapujen kasvuaika on pensaspapuja pidempi, ja sadon saamiseksi ne on melkein pakko esikasvattaa.

Pensaspavuissa taas parasta on satoisuus ja salkopapuihin verrattuna lyhyt kasvuaika. Kesäkuun viides päivä suoraan avomaalle, harson alle kylvettynä saan niistä satoa III-vyöhykkeellä jopa surkeana sadekesänä. Vain 30–40-senttinen pensaspapu pärjää periaatteessa ilman tukea. Käytännössä olen loppukesällä joutunut nostamaan taimien tyvet kepeillä irti maasta, jotta kasvusto ei homehtuisi. Keppien varaan olen ripustanut vielä harsoa syksyn ensihallaa torjumaan.

Ihanteellinen kaupunkiviljelyyn ja parvekkeelle

Kylmänarka tarhapapu ilahtuu päästessään kohotettuun kasvualustaan, ruukkuihin, astioihin tai lavankauluksiin, joissa juuristolla on lämpimämmät olot. Kun palot korjaa ajoissa, satoa kertyy pikku pinta-aloiltakin reilusti.

Tarhapavuista ensimmäisenä ihastuin kauniin kirjaviin keittopapuihin, joista käytetään palon sisään kehittyvät siemenet. Mutta viime kesät ovat osoittaneet, ettei keittopavuista ole kunnon satokasveiksi ilmastossamme. Tässä jutussa keskitynkin viljelyvarmoihin lajikkeisiin, joista käytetään palot.

Kuten tunnettua, pavut sitovat ilmakehästä typpeä symbioosissa Rhizobium-bakteereiden kanssa. Viime kesänä tarhapapuja kasvoi palstallani myös täysin uudessa, joutomaasta raivatussa paikassa. Kevätkunnostuksen yhteydessä siirsin uuteen kasvupaikkaan muutaman lapiollisen multaa paikasta, missä pavut olivat aiemmin kasvaneet hyvin. Uskon tällä tavoin siirtäneeni toimivan bakteerikannan uuteen paikkaan, jossa typensidonta saattoi alkaa ongelmitta.

Alkukesä on tarhapavuille enemmän tai vähemmän piinaa ja kärsimystä. Kasvu häiriintyy jo alle +4 asteessa. Harsot turvaavat kasvua ainakin parin ensimmäisen viikon ajan. Silti olen usein juhannuksen aikaan ihmetellyt papujen taimia, jotka ovat lehdistöltään kellanvihreitä, aivan kuin olisin istuttanut pelkkää keltalehtistä erikoisuutta, 'Lutea'-lajiketta. Taimien väri korjaantuu hiljalleen kasvun edetessä heinäkuusssa.

Pensaspapujen kasvatuksen alkutaipaleelle toivat lisähaastetta runsaina esiintyvät pienet peltoetanat, jotka söivät sirkkataimien lehtiä. Kaiken kukkuraksi vielä kurkiperhe kävi aamuisin nokkimassa pavun taimia ylös maasta.

Ehdin jo luulla, etten saisi satoa koko kesänä, mutta pensaspapujen kohdalla asiat tapahtuvat nopeasti alkuun päästyään. Kukinnasta satoon kului vain kaksi viikkoa. Viimeisen taistelun kävin nopeasti leviävää pahka- ja harmaahometta sekä aikaa vastaan. Palot oli saatava talteen ennen saastuntaa.

Koska papukasvusto on varastoinut itseensä kasvukaudella typpeä, se olisi hyvä muokata syksyllä maahan. Mutta homeiden takia olen joutunut hävittämään pensaspavut syksyllä juurineen. Kun kiskoin taimia maasta, niistä karisi multaan vielä mustia pahkoja, joista homeet itävät otollisissa oloissa tulevina vuosina.

Satoa pensaspavuista riittää silti huononakin vuonna säilöttäväksi asti. Yleensä pakastan palot ryöpättyinä, vaikka ekologisempi vaihtoehto olisi säilöä ne ryöppäyksen jälkeen etikkamausteliemeen lasipurkkeihin.

Salkopavut tuottavat palkoja pidemmällä aikavälillä, kerralla kitsaammin. Ne pääsevät oikeuksiinsa silloin, kun kesä on loppupäästään lämmin ja pitkä. Salkopapu kun puskee uutta kasvua ja satoa niin pitkään kuin kesää riittää.  

1. KYLVÄ salkopavut 2–3 viikon esikasvatukseen. Vielä toukokuun lopussa ehtii. Mitä myöhäisempi kylvö, sitä pienemmäksi sato kuitenkin jää. Pensaspapujakin voit esikasvattaa, jos tilaa riittää.

2. VALITSE aurinkoinen paikka ja kuohkea, nopeasti lämpenevä maa, jossa ravinnetila on hyvä. Typentarve ei ole kovin suuri. Kalkitus tai tuhka parantavat typensidontabakteerien viihtyvyyttä. Salkopavut vaativat rehevään kasvuunsa enemmän ravinteita kuin pensaspavut. Lavakauluksissa, patioilla ja parvekkeilla pääset aloittamaan avomaata aiemmin ja voit kylvää tiheämpään.

3. KYLVÄ pensaspavut suoraan ulos vähintään +10-asteiseen maahan keväthallojen mentyä, yleensä 5.–10. kesäkuuta. Kasvuharsolla voit lämmittää etukäteen kylvömaata ja suojata taimia kylmältä jopa kukinnan alkuun asti. Hallanarat taimet kuolevat jo +1–2 asteessa. Kylvä siemenet 10–20 sentin välein, 3 sentin syyyteen. Riviväli 30–40 senttiä.

4. ISTUTA ulkoilmaan totutetut salkopavun taimet ulos kesäkuussa, kun yöhallat ovat ohitse. Jos kesäkuun ensimmäiset viikot ovat koleita, istutusta on hyvä viivästyttää. Taimien ympärille kiedottu hallaharso tasaa lämpötiloja ja suojaa viimalta.

5. JÄRJESTÄ salkopavun taimille tukikepit jo istutusvaiheessa. Istuta yhtä 2-metristä tukikeppiä kohden 2–4 tainta. Kierrä varsia vastapäivään kepin ympärille. Pensaspavut eivät tarvitse tukea.

6. KATA maan pinta eloperäisellä katteella. Kun pensaspavut ovat kymmensenttisiä, lisää tyvelle multaa tai tue kepeillä pensaiden tyvi. Jos tauteja esiintyy, poista sairaat kasvinosat tai koko kasvi. Kun sato alkaa kypsyä, kerää palkoja usein, ennen siementen pullistumista. Ylimenneistä paloista täytyy poistaa sivusäikeet veitsellä vetämällä. Muista aina kypsentää pavut, jotta haitallinen lektiini hajoaa.

Tarhapavut siemenestä satoon

1. Kylvä salkopavut 2–3 viikon esikasvatukseen. Vielä toukokuun lopussa ehtii. Mitä myöhäisempi kylvö, sitä pienemmäksi sato kuitenkin jää. Pensaspapujakin voit esikasvattaa, jos tilaa riittää.

2. Valitse aurinkoinen paikka ja kuohkea, nopeasti lämpenevä maa, jossa ravinnetila on hyvä. Typentarve ei ole kovin suuri. Kalkitus tai tuhka parantavat typensidontabakteerien viihtyvyyttä. Salkopavut vaativat rehevään kasvuunsa enemmän ravinteita kuin pensaspavut. Lavakauluksissa, patioilla ja parvekkeilla pääset aloittamaan avomaata aiemmin ja voit kylvää tiheämpään.

3. Kylvä pensaspavut suoraan ulos vähintään +10-asteiseen maahan keväthallojen mentyä, yleensä 5.–10. kesäkuuta. Kasvuharsolla voit lämmittää etukäteen kylvömaata ja suojata taimia kylmältä jopa kukinnan alkuun asti. Hallanarat taimet kuolevat jo +1–2 asteessa. Kylvä siemenet 10–20 sentin välein, 3 sentin syyyteen. Riviväli 30–40 senttiä.

4. Istuta ulkoilmaan totutetut salkopavun taimet ulos kesäkuussa, kun yöhallat ovat ohitse. Jos kesäkuun ensimmäiset viikot ovat koleita, istutusta on hyvä viivästyttää. Taimien ympärille kiedottu hallaharso tasaa lämpötiloja ja suojaa viimalta.

5. Järjestä salkopavun taimille tukikepit jo istutusvaiheessa. Istuta yhtä 2-metristä tukikeppiä kohden 2–4 tainta. Kierrä varsia vastapäivään kepin ympärille. Pensaspavut eivät tarvitse tukea.

6. Kata maan pinta eloperäisellä katteella. Kun pensaspavut ovat kymmensenttisiä, lisää tyvelle multaa tai tue kepeillä pensaiden tyvi. Jos tauteja esiintyy, poista sairaat kasvinosat tai koko kasvi. Kun sato alkaa kypsyä, kerää palkoja usein, ennen siementen pullistumista. Ylimenneistä paloista täytyy poistaa sivusäikeet veitsellä vetämällä. Muista aina kypsentää pavut, jotta haitallinen lektiini hajoaa.

1 'Cosse Violette' Salkopapu, jonka violetit palot ovat pitkät, mehevät ja täysin säikeettömät vielä siementen pullistuttua. Ihme kyllä, viime kesänä tämä italialainen kulttuuriperintö oli saksalaista 'Blauhildeä' aikaisempi ja satoisampi.

2 'Goldmarie' Keltaisista salkopavuista aikaisin ja satoisin. Leveä ja litteä palko, johon tulee vanhemmiten säikeitä. Silloin se on leikattava palasiksi ennen keittämistä.

3 'Monte Cristo' Uusi, satoisaksi ja taudeille vastustuskykyiseksi jalostettu salkopapulajike. Ohuet palot ovat meheviä, mutta kylmän viime kesän perusteella en osaa arvioida satoisuutta.

4 'Roosa' Punaraitainen salkoppu. Keittopapu, josta kuuluisi käyttää siemenet. Viime kesänä siemenet eivät ehtineet pullistua, mutta onneksi lajike on mainio palkokäytössä leikkopavun tapaan. Lajike on hävinnyt markkinoilta, joten lisään sitä itse. Korvikkeeksi siemenkauppa tarjoaa iltalialaista perinnelajiketta Borlotto Lingua di Fuoco.

5 'Anellino di Trento' Pohjoisitalialainen pensaspapu. Perinnelajike pärjäsi sadekesänä 2017 palstallani mainiosti. Palot ovat kymmensenttisiä, pullean lihaisia ja säikeettömiä, hauskasti käyriä ja viirullisia. Satoisa.

6 'Golden Teepee' Pensaspapu, jonka pulleat keltaiset, maukkaat palot muodostuvat pääosin lehdistön ulkopuolelle. Satoisa.

7 'Mascotte' Erityisesti ruukkukasvatukseen sopiva tiiviskasvuinen pensaspavun muoto. Aikainen, pullea, herkullinen taitepapu. Noin 14-senttiset palot kasvavat lehdistön ulkoreunalla.

8 'Prelude' Aikainen pensas- papulajike, jonka siemeniä ei tarvitse metsästää lähimarkettia kauempaa. Paksut rapsakat palot.

9 'Velour' Pensaspapu, jolla on hyvin ohuet, suussasulavat palot. Hieno maku ja palon tekstuuri. Satoisa herkkupapu.

Lajikkeet kokeilussa

1 'Cosse Violette'Salkopapu, jonka violetit palot ovat pitkät, mehevät ja täysin säikeettömät vielä siementen pullistuttua. Ihme kyllä, viime kesänä tämä italialainen kulttuuriperintö oli saksalaista 'Blauhildeä' aikaisempi ja satoisampi.

2 'Goldmarie'Keltaisista salkopavuista aikaisin ja satoisin. Leveä ja litteä palko, johon tulee vanhemmiten säikeitä. Silloin se on leikattava palasiksi ennen keittämistä.

3 'Monte Cristo'Uusi, satoisaksi ja taudeille vastustuskykyiseksi jalostettu salkopapulajike. Ohuet palot ovat meheviä, mutta kylmän viime kesän perusteella en osaa arvioida satoisuutta.

4 'Roosa'Punaraitainen salkoppu. Keittopapu, josta kuuluisi käyttää siemenet. Viime kesänä siemenet eivät ehtineet pullistua, mutta onneksi lajike on mainio palkokäytössä leikkopavun tapaan. Lajike on hävinnyt markkinoilta, joten lisään sitä itse. Korvikkeeksi siemenkauppa tarjoaa iltalialaista perinnelajiketta Borlotto Lingua di Fuoco.

5 'Anellino di Trento'Pohjoisitalialainen pensaspapu. Perinnelajike pärjäsi sadekesänä 2017 palstallani mainiosti. Palot ovat kymmensenttisiä, pullean lihaisia ja säikeettömiä, hauskasti käyriä ja viirullisia. Satoisa.

6 'Golden Teepee'Pensaspapu, jonka pulleat keltaiset, maukkaat palot muodostuvat pääosin lehdistön ulkopuolelle. Satoisa.

7 'Mascotte'Erityisesti ruukkukasvatukseen sopiva tiiviskasvuinen pensaspavun muoto. Aikainen, pullea, herkullinen taitepapu. Noin 14-senttiset palot kasvavat lehdistön ulkoreunalla.

8 'Prelude'Aikainen pensas- papulajike, jonka siemeniä ei tarvitse metsästää lähimarkettia kauempaa. Paksut rapsakat palot.

9 'Velour'Pensaspapu, jolla on hyvin ohuet, suussasulavat palot. Hieno maku ja palon tekstuuri. Satoisa herkkupapu.

1 PAHKAHOME ilmenee papujen varsissa ja paloissa vaaleana peitteenä, johon kehittyy mustia pahkoja. Hävitä saastuneet osat tai kasvit mahdollisimman varhain. Pidä lannoitus kohtuullisena, jotta kasvusto ei rehevöidy. Huolehdi, ettei kasvusto makaa maassa: multaa tyvet tai kohota ne keppien varaan. Harvenna liian tiheässä kasvavia taimia.

2 HARMAAHOME esiintyy usein yhdessä pahkahomeen kanssa ja mädättää lehtiä, versoja ja palkoja. Toimi samoin kuin pahkahomeen kanssa.

3 PAHKA JA HARMAAHOME ovat iskeneet kuvan papukasvustoon samaan aikaan.

4 ETANAT ilmestyvät paikalle usein vasta hämärissä ja sateen jälkeen. Reikäiset lehdet kertovat etanatuhoista. Torjunnaksi riittää nilviäisten kerääminen käsin.

5 SYYSHALLA vie tarhapapujen lehdet ja pehmentää palot kumimaisiksi. Syksyn ensimmäinen hallayö voi olla kohtalokas. Torjunta harsojen avulla voi onnistua, sillä parhaimmillaan ensihallaa seuraa vielä kuukauden mittainen hallaton jakso.

6 KURKI perheineen voi olla aamutuimaan nokkimassa pavuntaimia maasta. Kasvimaan laidoille viritetty värikäs lippunauha ei pidä kurkia loitolla, ja kattilankansien paukuttelusta on vain hetkellinen hyöty. Vasta yön yli kasvimaalle päälle jätetty radio sai kurjet siirtymään kauemmas.

Tuhoja papupenkissä

1 Pahkahome ilmenee papujen varsissa ja paloissa vaaleana peitteenä, johon kehittyy mustia pahkoja. Hävitä saastuneet osat tai kasvit mahdollisimman varhain. Pidä lannoitus kohtuullisena, jotta kasvusto ei rehevöidy. Huolehdi, ettei kasvusto makaa maassa: multaa tyvet tai kohota ne keppien varaan. Harvenna liian tiheässä kasvavia taimia.

2 Harmaahome esiintyy usein yhdessä pahkahomeen kanssa ja mädättää lehtiä, versoja ja palkoja. Toimi samoin kuin pahkahomeen kanssa.

3 Pahka ja harmaahome ovat iskeneet kuvan papukasvustoon samaan aikaan.

4 EtanaT ilmestyvät paikalle usein vasta hämärissä ja sateen jälkeen. Reikäiset lehdet kertovat etanatuhoista. Torjunnaksi riittää nilviäisten kerääminen käsin.

5 Syyshalla vie tarhapapujen lehdet ja pehmentää palot kumimaisiksi. Syksyn ensimmäinen hallayö voi olla kohtalokas. Torjunta harsojen avulla voi onnistua, sillä parhaimmillaan ensihallaa seuraa vielä kuukauden mittainen hallaton jakso.

6 Kurki perheineen voi olla aamutuimaan nokkimassa pavuntaimia maasta. Kasvimaan laidoille viritetty värikäs lippunauha ei pidä kurkia loitolla, ja kattilankansien paukuttelusta on vain hetkellinen hyöty. Vasta yön yli kasvimaalle päälle jätetty radio sai kurjet siirtymään kauemmas.

Lyhyt taimikasvatus varmistaa, että salkopavut kasvavat reheviksi ja ehtivät tuottaa satoa.Lyhyt taimikasvatus varmistaa, että salkopavut kasvavat reheviksi ja ehtivät tuottaa satoa.
Kylvä kaksi salkopavun siementä yhteen esikasvatusruukkuun. Jos molemmat itävät, voit siirtää toisen taimen omaan purkkiin.Kylvä kaksi salkopavun siementä yhteen esikasvatusruukkuun. Jos molemmat itävät, voit siirtää toisen taimen omaan purkkiin.