Ruusupensaan juurelle kaivettuun poteroon sirotellut lannoiterakeet päätyvät ruusupensaan juuriston ulottuville.
Ruusupensaan juurelle kaivettuun poteroon sirotellut lannoiterakeet päätyvät ruusupensaan juuriston ulottuville.

27 vinkkiä

Lannoita ja kalkitse oikein

Hyödynnä monipuolisesti erilaisia lannoitustapoja ja huolehdi ravinnetasapainosta keväästä syksyyn. Suosi eloperäisiä lannoitteita, sillä ne parantavat maata ja lisäävät monimuotoisuutta puutarhassa.

Lataa maahan elinvoimaa

1.Pidä huolta maan kasvukunnosta. Jos maan rakenne on kehno, sen kohentaminen auttaa kasvia enemmän kuin lisälannoitus. Kun maan rakenne on kunnossa, juuristosta kasvaa vahva ja kasvi pystyy keräämään tehokkaasti ravinteita.

2.huolehdi, että istutusvaiheessa kasvualusta on hyväkuntoinen ja riittävän paksu kasvin tarpeisiin. Peruslannoituksessa maahan lisätään hidasliukoisia lannoitteita: kypsää kompostimultaa, kompostoitunutta lantaa, sarvilastuja, luujauhoa tai vähätyppistä, teollisesti valmistettua kivennäis- eli väkilannoitetta. Esimerkiksi pionilla istutuskuoppaan sekoitetun lannan tai eloperäisen lannoitevalmisteen voima riittää kasville moneksi vuodeksi. Hyötytarhan puolella kannattaa pitäytyä kokonaan luonnonlannoitteissa.

3.Suosi eloperäistä lannoitusta, joka lisää maan multavuutta. Maassa olevat mikrobit hajottavat kompostimullan, ruohosilpun ja lannan mukana tulleet ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Ota kasvimaan viljelykiertoon mukaan myös viherlannoitus- ja typensitojakasveja.

4.Tarkista pH-luku, jos kasvu on heikkoa. Useimmille puutarhakasveille sopii pH-taso 6–7. Kalkkipitoinen maa parantaa kalkinsuosijoiden ravinteiden ottoa. Jos pH nousee kuitenkin seitsemän yläpuolelle, esimerkiksi raudan, boorin ja sinkin liukoisuus heikkenee. Kalkitustarve riippuu viljelytavasta ja maalajista. Kateviljelyssä maan pH saattaa säilyä ihanteellisena ilman kalkitustakin. Pensasmustikka, alppiruusu ja muut happamassa viihtyvät lajit jätetään kalkitsematta.

A Lannoita lannoitusta vaativat kasvit heti kasvun alkaessa.
B Lannoita runsaasti voimaa tarvitsevia hyötykasveja typpipitoisilla ravinteilla 1–3 kertaa kesän aikana. Lopeta lannoitaminen ajoissa, jotta sato ehtii kypsyä.
C Lannoita ruusuja ja kärhöjä, joiden kukinta vaatii runsaasti voimaa.
D Lannoita kesäkukkia läpi kesän.
E Lannoita monivuotisia hyötykasveja ja koristekasveja.
F Anna monivuotisille kasveille syyslannoitusta, joka auttaa kasveja tuleentumaan ja lisää niiden talvenkestoa.
G Laita kukkasipulien istutusmultaan ravinnetta.
H Kun istutat uusia taimia, sekoita taimen istutuskuoppaan hidasvaikutteinen peruslannoite.

5. Lannoittajan aikajana

ALannoita lannoitusta vaativat kasvit heti kasvun alkaessa.

B Lannoita runsaasti voimaa tarvitsevia hyötykasveja typpipitoisilla ravinteilla 1–3 kertaa kesän aikana. Lopeta lannoitaminen ajoissa, jotta sato ehtii kypsyä.

C Lannoita ruusuja ja kärhöjä, joiden kukinta vaatii runsaasti voimaa.

D Lannoita kesäkukkia läpi kesän.

E Lannoita monivuotisia hyötykasveja ja koristekasveja.

F Anna monivuotisille kasveille syyslannoitusta, joka auttaa kasveja tuleentumaan ja lisää niiden talvenkestoa.

G Laita kukkasipulien istutusmultaan ravinnetta.

H Kun istutat uusia taimia, sekoita taimen istutuskuoppaan hidasvaikutteinen peruslannoite.

Tummanvihreä ruohosilppu sisältää runsaasti typpeä.Verijauho on nopeavaikutteinen typpiravinne.

Lisäravinteita heti keväällä

6. Levitä typpeä sisältävä lisälannoitus heti keväällä, kun kasvu alkaa.

7. Jouduta tehoa. Kastele maa lannoitteen levittämisen jälkeen, jotta ravinteet liukenevat nopeasti. Myös pintamultaan ja kasvualustaan sekoittaminen jouduttaa tehoa. Peitteleminen vähentää kananlannan sisältämän typen haihduntaa ja samalla hajuhaittoja.

8. Arvioi ravinnetarve kasvun ja hoitotavan perusteella. Jos jätät kasvijätteet penkkiin ja ruohosilpun nurmikolle, voit vähentää lannoitteen määrää. Ravinteikkaassa maassa kasvava taimi saattaa pärjätä ilman lannoitusta. Esimerkiksi nuoren omenapuun typpipitoinen kevätlannoitus kannattaa jättää väliin, jos puun versokasvu on 30 senttiä tai enemmän.

9. Annostele ravinteet useassa erässä, jos maa on heikosti vettä ja ravinteita pidättävää hiekkamaata. Anna myös paljon ravinteita vaativalle lajille, kuten tomaatti, kaali ja kurpitsa, lannoitus useassa erässä.

Hyasintti vaatii paljon ravinteita, jotta se jaksaa kukkia uudelleen. Kastelulannos vaikuttaa nopeasti.Kompostimullan ravinteikkuus vaihtelee. Typen määrä vaikuttaa mullan annosteluun ja käyttöaikaan.

Ammattilaisen vinkki

10. Sade huuhtoo ravinteita maaperästä

’’Helposti huuhtoutuvia ravinteita poistui viime vuonna runsassateisen kesän ja syksyn jälkeen maaperästä niin kotipuutarhassa kuin peltomaallakin. Etenkin kasvipeitteestä paljas maa altistuu ravinteiden huuhtoutumiselle. Liukoinen, nitraattimuodossa ollut typpi saattoi huuhtoutua maasta lähes täysin. Runsaat sateet aiheuttivat myös kaliumin huuhtoutumista.

Jos maaperässä on runsaasti eloperäistä ainesta, ravinteiden mineralisaatio tuottaa liukoisia ravinteita tämän kevään aikana. Se paikkaa tilannetta.

Nitraattitypen määrä on yleensä sadonkorjuuvaiheessa kasvien ravinteiden oton takia alhainen, joten suurempaa lannoitustarvetta ei välttämättä ole. Kasveja kannattaa nyt seurata tavallista tarkemmin.

11. Jos kasvu heikkenee kesällä, kokeile pientä typpilisää. Typpi on avainravinne, jonka puutos näkyy lehtien värin vaalenemisena. Nopeavaikutteisia typpilannoitteita ovat kastelulannos, vihersilppu, verijauho, kasvikäyte ja lantavesi. Virtsa sopii myös hyötykasveille. Laimenna se vedellä 1:10.

12. Vältä kuivan kasvin lannoittamista. Kuivuudesta kärsivä kasvi imee ahnaasti vettä, jolloin se saattaa ottaa liikaa ravinteita. Kastele ensin multa tai ravitse kasvia ainoastaan hyvin miedolla lannoiteliuoksella.

13. Valmista nokkosista arvokasta kasvikäytettä, joka sisältää myös hivenravinteita ja parantaa kasvin vastustuskykyä tauteja kohtaan. Laita saaviin vettä niin paljon, että versot peittyvät, ja anna muhia pari viikkoa. Vältä sekoittelua, joka lisää typen haihtumista. Siivilöi ja laimenna käyte vedellä suhteessa 1:10. Tee kasvikäytteitä muistakin kasveista, kuten esimerkiksi rikkakasveista. Mitä vaaleammat kasvin lehdet ovat, sitä vähemmän ne sisältävät typpeä, ja sitä vähemmän käytettä kannattaa laimentaa.

14. Lopeta monivuotisten lajien typpilannoitus heinäkuussa. Anna yksivuotisille kesäkukille lisälannoitusta elokuun loppuun saakka. Pienissä astioissa kasvavat taimet vaativat säännöllistä lannoitusta, jotta ne jaksavat kukkia upeasti.

15. Huomioi ravinnesyöpöt. Pitkälle jalostetut lajit kuten monet ruusut ja kärhöt vaativat paljon ravinteita kukkiakseen upeasti. Myöhään kukkivien kärhöjen ja ruusujen lisälannoitusta ravinneliuoksella voi jatkaa jopa elokuun loppuun saakka. Kasvualustaan upotetun putken avulla saat ravinteet suoraan juuriston ulottuville.

16. kasvimaan lannoitustarve on suurin keväällä ja kesällä. Loppukesällä maa on lämmintä ja kosteaa, joten multavasta maasta mineralisoituu luontaisesti ravinteita. Se palvelee loppukesän ja syksyn ravinnetarvetta. Lopeta vihannesten lannoitus ennen sadonkorjuuta, viimeistään elokuussa. Lannoita maltillisesti nitraatteja kerääviä kasveja kuten salaattia, punajuurikasta, mangoldia ja lehtiselleriä.

17. Syyslannoitusta tarpeen mukaan

Huolehdi ravinnetasapainosta keväästä syksyyn. Kun kasvi voi hyvin ja saa tarpeeksi voimaa kasvuunsa, se kestää talven koettelemukset.

Liiallisesta ja liian myöhäisestä typpilannoituksesta seuraa kylmänarka vuosikasvu. Myös nälässä kituminen heikentää talvehtimista.

Keskikesällä kalium on eduksi puuvartisille lajeille, sillä se vaikuttaa edullisesti kasvin kylmänkestoon. Kaliumia lisäävät maahan esimerkiksi puutuhka, kompostimulta ja syyslannoitteet. Perinteinen tapa on kastella tainta raunioyrttikäytteellä, jota liotetaan pari viikkoa.

Anna syyslannoitus heti elokuun alussa, jotta ravinteet ehtivät kasvin käyttöön.

Syyslannoitus voi olla myös tarpeeton, jos maassa on tarpeeksi fosforia ja kaliumia.

Taitava harrastaja

18. Tuloksia vanhoilla konsteilla

’’Tonttini maaperä on todella savista. Levitän penkkeihin kompostimultaa, kananlantaa ja turvekuivitettua hevosenlantaa. Ne saavat kasvit kukoistamaan. Sen sijaan väkilannoitteet heikentävät ja näivettävät kasveja.

Eloperäisen lannoituksen ja hiekan lisäämisen ansiosta saven päällä on noin 40 sentin multapatja. Sen paksummaksi kerros ei ole noin 40 vuodessa kertynyt, vaikka levitän eloperäistä ainesta vuosittain.

Onneksi luujauhoa on taas myynnissä, sillä se liukenee hitaasti ja lannoittaa kasveja pitkään. Sekoitan luujauhoa sipulikukkien istutusmultaan syksyllä. Mielestäni se voimistaa tulppaanien väriä ja suurentaa kukkien kokoa.

Nokkosvesi ravitsee syysleimuja. 3–4 kertaan annettuna se pitää leimut terveinä härmästä. Nokkosvesi on myös ensimmäinen konstini, jota kokeilen, jos kasvi näyttää kaipaavan piristystä.’’

Lannoituspuikko on huoleton tapa ravita ruukussa kasvavaa kesäkukkaa.Kitketyt rikkaruohot sopivat viherkäytteeseen.Kitketyt rikkaruohot sopivat viherkäytteeseen.

Takapakkia liikalannoituksesta

19. Vältä ylittämästä lannoitepakkausten suosittelemia määriä. Ne on tarkoitettu hyvässä kasvukunnossa olevalle maalle. Teolliset kivennäis- eli väkilannoitteet ovat väkeviä, nopeasti liukenevia ravinneseoksia, jotka kannattaa annostella ja levittää tarkasti. Liian voimakkaasta lannoituksesta ja maan korkeasta suolapitoisuudesta kielivät tumma ja näivettyneen oloinen juuristo sekä kitulias kasvu ja lehtien kariseminen. Liiallinen typpilannoitus taas käynnistää voimakkaan versokasvun, mutta juuriston, kukkien ja sadon kehittyminen kärsii. Lisäksi kasvusto kaatuu helposti, altistuu kasvitaudeille ja houkuttelee tuholaisia.

20. Liiallinen lannoittaminen kuormittaa ympäristöä. Kivennäislannoitteet ovat yleensä nopealiukoisia vesiliukoisia yhdisteitä ja alttiitta huuhtoutumiselle etenkin hiekkamaassa. Anna osa ravinteista heti kasvun alkaessa ja annostele ravinteet useassa erässä. Vältä myös hiekkamaan liiallista kastelua, joka huuhtelee ravinteita mennessään.

21. Suojaa maa katteella tai kasvipeitteellä. Se vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

22. Sekoita kasvualustaan lehtipuun hiiltä. Hiili parantaa veden- ja ravinteiden pidätyskykyä. Samalla lannoitustarve ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenee. Hyödynnä nuotiosta kaivettuja hiiliä ja lehtipuusta valmistettuja grillihiiliä. Myynnissä on myös maanparannukseen tarkoitettua biohiiltä (www.rpkhiili.fi).

23. Anna luonnon hoitaa osansa. Monet puutarhakasvit vihanneksista perennoihin ja marjakasveista hedelmäpuihin pystyvät liittoutumaan sienijuuren muodostavien sienten kanssa. Kasvi voi pärjätä hyvässä maassa ilman lannoitusta, kun kasvijätteet jätetään maatumaan ja maa kääntämättä. Sienijuuri hyötyy myös maan kattamisesta esimerkiksi oksasilpulla.

Kestotilaaja! Lue lisää sienijuuresta Kotipuutarhan numerosta 4/2016, s. 58. Löydät sen lehtiarkistosta, www.kotipuutarha.fi.

Puuhiilet vaikuttavat maassa pitkään. Hiiliä voi kaivaa nuotiosta, jossa on poltettu pelkkää puuta.Nokkonen ja raunioyrtti sopivat kasvikäytteiden valmistamiseen.

24. Ravinteiden tarve ja puutosoireet

Ravinne

Mihin kasvi tarvitsee

Puutosoireet

Typpi (N)

Kaikki elintoiminnot, lehtivihreän muodostuminen

Kellastuminen, hidas kasvu, vanhat lehdet kellastuvat ensin.

Fosfori (P)

Energiatalous, siementen ja hedelmien muodostuminen

Hidas kasvu, kukinta ja sato heikko, lehdet tummanvihreitä, jopa violetteja.

Kalium (K)

Vesitalous, kylmänkestävyys, yhteyttäminen

Nestejännitys heikkenee, keltaisia laikkuja vanhoissa lehdissä, alttius härmälle ja kylmälle. Puutosoireet näkyvät ensimmäisenä vanhoissa lehdissä.

Rikki (S)

Valkuaisaineiden valmistaminen

Typen ja rikin puuteoireet ovat hyvin samankaltaisia. Puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä.

Kalsium (Ca)

Veden ja ravinteiden kuljetukseen, soluseinien rakennusaine

Heikko kuivuuden sieto. Puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorissa lehdissä. Kalsium vaikuttaa kasvien kasvuun muuttamalla maan pH-tasoa, mikä puolestaan säätelee ravinteiden liukoisuutta. Liiallinen kalkitseminen heikentää kasvien raudan ja mangaanin ottoa.

Magnesium (Mg)

Lehtivihreä, valkuaisaineet ja vesitalous

Lehtisuonten väliin muodostuu kellertäviä alueita. Lehtisuonten ympärille jää kuitenkin tavallisesti kapea vihreä alue.

Boori (B)

Solukoiden rakennusaine, sokerin kulkeutuminen, siitepölyn kehittyminen, kukinnan onnistuminen

Kasvupisteet voivat kuolla. Varsissa ja juurissa voi esiintyä halkeamia. Epämuodostuneita kukkia, nuput karisevat. Puutosoireet ilmaantuvat ensin nuoriin lehtiin.

Rauta (Fe)

Lehtivihreän synty, yhteyttäminen

Lehtisuonten välit vaalenevat, selkeästi erottuvia keltaisia juovia nuorimmissa lehdissä.

Mangaani (Mn)

Juurten kasvu, kuivuuden sieto, yhteyttäminen

Kasvi ei pysty käyttämään muitakaan ravinteita optimaalisesti hyväksi. Puutosoireet näkyvät ensin uusissa lehdissä.

Vihersilppu tuo maahan typpeä ja eloperäistä ainesta. Vuohenputken lehdet sopivat katteeksi ruohosilpun tapaan.

Tärkeät hivenaineet

25. Huolehdi hivenravinteiden saannista. Vaikka niitä tarvitaan pieniä määriä pää- ja sivuravinteisiin verrattuna, hivenravinteet vaikuttavat moniin kasville tärkeisiin elintoimintoihin sekä esimerkiksi juureksien kasvuun ja makuun. Boorin puutos aiheuttaa porkkanoiden halkeilua. Se on myös tärkeä ravinne ristikukkaisille kasveille ja palkokasveille. Booria on muun muassa kananlannassa, tuhkassa, ruohosilpussa ja osassa kivennäislannoitteita.

26. Hivenravinteita kertyy maahan monella tapaa. Vuoroviljely, typensitojakasvit, nokkosvesi, ruohosilppu, luujauho ja lehtikomposti ovat hyviä tapoja huolehtia hivenravinteiden riittävyydestä. Hyödynnä myös puun tuhkaa, joka tuo maahan kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia sekä hivenravinteita. Huom! Käytä kalkitukseen vain pelkän puun poltosta syntynyttä tuhkaa.

Ammattilaisen vinkki

27. ”Maahan pitää tutustua”

”Viljelypalstani maa on ongelmallista hiesua. Kasvualustan rakenteen merkitys korostuu juuri hiesuisilla, savisilla ja multavuudeltaan heikoilla mailla. Rakenne määrää paljolti kasvualustan vesi- ja happioloja. Kun ne ovat kunnossa, juuristo jaksaa kasvaa ja etsiä ravinteita.

Palstan pH voi olla aika lailla pielessä, jos ylläpitokalkitus on unohtunut. Alhainen pH linkittyy usein heikkoon ravinnetalouteen. Itse olen pari kertaa mitannut pH:n. Kun lukeman saa 6–7 kieppeille, voi ottaa rennosti ja kalkita kasvualustaa maalajin mukaan useita vuosia.

Lannoitus ja maanparannus ovat pitkälti sama asia palstalla, jossa maata käännetään, kastellaan ja tallataan. Kompostimulta hoitaa ravinnetaloutta sekä pitää yllä multavuutta ja kuohkeaa rakennetta. Samaa voi sanoa muistakin eloperäisistä maanparannusaineista ja lannoitteista. Sekoittelen keväällä hevon- ja kananlantaa penkkeihin, kun valmistelen niitä kevään kylvöihin ja istutuksiin. Vaativa kasvi kuten kurpitsa saa lantaa reilummin, herne taas vähemmän. Kurpitsoille, kurkuille ja sen sellaisille annan yleensä myöhemmin kesällä täsmälännoituksena kahvikupillisen tai pari kananlantaraetta. Kippaan rakeet poteron pohjalle taimen lähettyville.

Viljelykiertoon kuuluu joka kolmas vuosi joko herne, härkäpapu tai sinimailanen. Käännän nämä typensitojakasvit, kuten kaiken muunkin kasvijätteen, maahan joko syksyllä tai keväällä. Typensitojien jälkeen sijoitan paikkaan eniten typpeä vaativat sortit, kuten kurkut ja kaalit.

Ravinnetarpeen arviointi ei ole aina ammattilaisellekaan helppoa, etenkin kun kyseessä on uusi viljelypaikka. Omassa puutarhassa tai tutulla palstalla sitä helpottaa maalajin ja sen historian tunteminen. Jos taustatiedot puuttuvat, voi olla hyvinkin vaikea päätellä, mikä voisi olla pielessä.

Maalajeilla on taipumusta erilaisiin ravinnetalouden kipukohtiin. On tärkeää päästä katselemaan kasvustoa ja sormeilemaan maata. Olipa maalaji mikä hyvänsä, korkea multavuus kertoo hyvää ravinnetilasta ja ennustaa kukoistavaa kasvua.’’

Anu Riikonen, MMM, puutarha-agronomi, kaupunkipuututkija ja Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän puheenjohtaja.

Taulukko Leena Luoto