Kestävät päärynälajikkeet ovat riihimäkeläisen taimistoyrittäjä Lauri Sydänmaan erikoisalaa. Päärynästä saa pitkäikäisen, satoisan pihapuun tai siitä voi kasvattaa houkuttelevan säleikköpuun.
Kestävät päärynälajikkeet ovat riihimäkeläisen taimistoyrittäjä Lauri Sydänmaan erikoisalaa. Päärynästä saa pitkäikäisen, satoisan pihapuun tai siitä voi kasvattaa houkuttelevan säleikköpuun.

Taimistolle mars!

Kevään uudet taimet ovat täällä ja istutusaika alkaa!

Kevään taimivalikoimassa on runsaasti erikoisuuksia sekä myös kestäviä kotimaisia kantoja ja lajikkeita. Tänä vuonna Kotipuutarha innostuu aprikoosista, persikasta, makeakirsikasta sekä talvenkestävistä, terveistä päärynöistä. Ekologisena tekona taimikassiin päätyy kotimaisia havujen erikoismuotoja sekä nippu mesikasveja pölyttäjien parhaaksi.

Tuula Lehtosella on mehiläispesiä Ooppera-talon takapihalla Helsingissä.Tuula Lehtosella on mehiläispesiä Ooppera-talon takapihalla Helsingissä.

Pihamaa kukkimaan

Nuokkupeikonkellon (Codonopsis ovata) kukat ovat kuin vaalea kesätaivas. Matala kivikkoperenna Himalajalta. 30 cm Kuiva–Tuore Ra++ 7–8 TOM

Vaaleajouluruusun (Helleborus niger) erityisen kestävä kanta, joka kasvaa mattoina Mustilan kartanon alueella. Viihtyy lehtomaisissa paikoissa ja kylväytyy itsekseen. 20–30 cm Tuore Ra+++ 4–5 MUS

Saksankurjenmiekka ’Blue Icing’ (Iris Germanica-Ryhmä), suurikokoinen kukka on yhdistelmä valkoista ja laventelinsinistä. Multavaan kohopenkkiin. 80 cm Tuore Ra+++ 6–7 HAR

Kiinanpioni ’Seeing Blue’ (Paeonia lactiflora). Hätkähdyttävästi siniseen vivahtava kukka. Ihanasti tuoksuva uutuus kukkii kesä–heinäkuussa. 80–100 cm Tuore Ra+++ 6–7 VR

Keisarinnanraparperi (Rheum alexandrae) on suuri vaaleankeltakukkainen erikoisuus. Se viihtyy kosteahkossa maassa. 80–100 cm Tuore–Kostea Ra+++ 6–7 WIC

Preeriamesiangervo ’Magnifica’ (Filipendula rubra) on voimakaskasvuinen, tuoksuva mesikasvi. Kosteutta pidättävä, syvämultainen maa. 150 cm Tuore Ra+++ 7–8 HAR

Japaninnauhus (Ligularia japonica) on harvinainen laji, sanottu myös idännauhukseksi. Isot sormiliuskaiset lehdet. Viihtyy myös veden lähellä, kun maa läpäisevää. 150–200 cm Tuore–Kostea Ra+++ 8 PAL

Syysleimu ’Elli’ (Phlox paniculata) kuuluu suomalaisiin perinnelajikkeisiin. Syysleimuja on kasvatettu Suomessa 1700-luvun lopulta lähtien. Tuoksuvat roosat kukinnot. 60–80 cm Tuore Ra+++ 7–9 PAL

Ympäristössä pitää olla aina kukkia

”Mehiläisten hoito kaupungissa on muotia. Esimerkiksi Stadin tarhaajissa on noin 270 jäsentä, ja yhdistys on Suomen mehiläishoitajien liiton kolmanneksi suurin paikallisyhdistys. Kaupungissa tarhaamisessa on muutama erityispiirre. Pesän suuaukko on kohdistettava niin, että uloslentävät mehiläiset eivät törmää vaikkapa jalankulkijoihin. Pesien tiheyteen pitää kiinnittää huomiota – esimerkiksi Lontoossa pesiä on jo liian tiheässä.

Ennen kaikkea kaupunkimehiläisten on oltava säyseää rotua eikä niiden pitäisi antaa parveilla. Mehiläisten jalostus on vielä lapsenkengissä eikä niiden lauhkeuteen ole kiinnitetty aiemmin huomiota. Etusijalla ovat olleet ahkerimmat hunajantuottajat, jotka ovat usein vilkkaimpia yksilöitä.

Pölyttäjähyönteisten ympäristössä tulisi olla koko ajan kukintaa. Varhain keväällä kimalaiset ja mehiläiset keräävät siitepölyä ravinnoksi toukilleen. Siksi aikaisin kukkivat pajut, lepät ja pähkinäpensas ovat tärkeitä siitepölyn lähteitä. Hyviä hunajakasveja ovat vaahtera, hevoskastanja, krookukset ja yksinkertaiset narsissit. Myöhemmin kesällä muun muassa vadelma on merkittävä ravintokasvi hyönteisille. Mehiläiset ovat aktiivisia lokakuulle saakka, jos vain lämpöä riittää.

Pahin uhka mehiläisille on varroapunkki. Home voi olla paheneva ongelma leutoina ja kosteina talvina, sillä mehiläiset talvehtivat parhaiten, kun pesä pysyy kuivana ja sitä suojaa paksu lumipeite. Kylmyys ei ole yleensä uhka, sillä mehiläiset kestävät 30 asteen pakkasia – talvehtivan mehiläispallon sisällä lämpötila on +30 astetta!”

Puutarhakauppias Lauri Sydänmaalla on useiden vuosikymmenien kokemus päärynäpuiden kasvattamisesta. Puutarhatalo Sydänmaa sijaitsee Riihimäellä III-vyöhykkeellä.

Humala on pop!

Humalat ’Magnum’ ja ’Nordbrau’ (Humulus lupulus) ovat siman ja oluen valmistukseen valikoituja lajikkeita. Paljon alfahappoa sisältävä, puhdas katkerohumala ’Magnum’ kasvaa vain 2,5–3 m korkeaksi. Aromi- ja katkerohumala ’Nordbrau’ vaikuttaa oluen tuoksuun ja aromiin; siitä tulee jopa 6–10 m korkea. Tuore Ra++ 8–9 WIC

Kärhöjä ruukkuun ja puutarhaan

Loistokärhö ’Andromeda’ (Clematis) kasvaa 2–3-metriseksi. Aikaisin puhkeavat kukat puolikerrannaiset, pinkkiraitaiset, 15–20 cm leveät. Satunnaista jälkikukintaa yksinkertaisin kukin. Talvisuojaus 2–3 m Tuore Ra+++ 6–8 VR

Loistokärhö ’Bijou’ on sinikukkainen, erityisesti ruukkukasvatukseen sopiva pieni lajike. 0,5 m Tuore Ra+++ 6–8 WIC

Tyyliä terassille

EverColor-oshimansarat (Carex oshimensis) ovat kelta–valkoviiruisia, mätästäviä lehtiperennoja. ’Everest’ ja ’Evergold’-sarojen rinnalle tulevat kesäkuussa 2018 lajikkeet ’Evercream’ ja ’Everlime’. 30–50 cm Tuore Ra++ WIC

Liljapuun (Cordyline australis) punalehtiset muodot ’Pink Passion’, ’Salsa’ ja ’Purple Tower’ ovat upeita terassilla. Ne voi talvettaa viileässä valoisassa tilassa. 60–80 cm Tuore Ra++ WIC

Pensailla piha komistuu

Suomen luonnosta löydetyt metsäkuusen

erikoismuodot ovat ekologinen valinta.

Käärmekuusi ’Kampa’ (Picea abies f. virgata), erittäin pitkät, vähähaaraiset oksat. 10–20 m I–VI Tuore–Kostea Ra++ PIN

Pallokuusi ’Mörkö’ (Picea abies) on kotoisin Korpilahdelta. Pallomainen, hieman epäsymmetrinen lajike on yhtä leveä ja korkea. 2–3 m I–VI Tuore–Kostea Ra++ PIN

Keräpensas ’Fiber Optics’ (Cephalanthus occidentalis). Erittäin hyvä mehiläis- ja perhoskasvi. Kermanvalkeat pallomaiset kukinnot avautuvat alkukesällä. Menestyy ainakin eteläisimmässä Suomessa. I–II 150–200 cm Tuore-Kostea Ra++ 6 TAH

Pallohortensia ’Lime Rickey’ (Hydrangea arborescens) kukkii pitkään limetinvihreänä. Pensas on erittäin tukevaversoinen, reilun metrin korkea. Hapan kosteahko maa. I–III (IV) 100–150 cm Tuore Ra+++ 7–8 TAH

Pajumagnolia ’Neitonen’ (Magnolia salicifolia) on kestävä kanta Mustilan arboretumista. Puhkeaa kukkaan ennen lehtiä, tuoksuvat isot kukat. Kasvutapa hillitty, monirunkoinen. I–II(III) 300–500 cm Tuore Ra+++ 5 MUS

Purppuraheisiangervo ’Tiny Wine’ (Physocarpus opulifolius) on yksi pienimmistä heisiangervoista, noin metrin korkuinen. Lehdistö tummanpurppurainen. Kesä–heinäkuussa vaaleanpunainen kukinta. I–IV 100 cm Tuore Ra+++ 6–7 TAH

Alppiruusu ’Suomi100’ (Rhododendron Tigerstedtii-Ryhmä) on ensimmäinen kotimainen keltakukkainen alppiruusu, kukat lempeän vaaleat. Aikainen kukinta touko–kesäkuun vaihteessa. I–III 150–200 cm Tuore Ra+++ 5–6 MUS

Pensasangervo ’Double Play Big Bang’ (Spiraea) vaihtaa alati väriä: uusi kasvu on oranssinpunaista, kesällä lehdet ovat kellanvihreät, syksyllä oranssin- ja keltaisensävyiset. Isot vaaleanpunaiset kukinnot. I–IV 50–100 cm Tuore Ra+++ 7 TAH

Pikkusyreeni ’Bloomerang Dark Purple’ (Syringa-hybridi) on epätavallinen syreeni, sillä alkukesän pääkukinnan jälkeen kukkia avautuu läpi kesän. Tuoksuvat punavioletit kukat, siro lehdistö. I–IV 100–150 cm Tuore Ra+++ 6–8 TAH

Romantikon ruusutarhaan

Puistoruusu ’Ilo’ FinE, kotimainen. Lohenpunaiseen vivahtavat, puolikerrannaiset kukat avautuvat tasaisen runsaasti pitkin versoja. Kukkii kesäkuun lopulta yli kuukauden verran. Pitkäversoinen pensas ei pistele, sillä vain tyvessä on piikkejä. I–IV(V) 200 cm 6–7 Tuore Ra+++ VR

Ryhmäruusu ’Morten Korch’. Tertuissa 1–5 isoa, vahvasti tuoksuvaa, vaaleanaprikoosia kukkaa. Kiiltävä tummanvihreä lehdistö. Talvisuojaus 60–90 cm 7–9 Tuore Ra+++ TAH

Babylon Eyes -ruusuilla on yksinkertaiset tummasilmäiset kukat. Samanaikaisesti monenvärisiä kukkia kesäkuulta syksyyn. Kuihtuneita terälehtiä ei tarvitse nyppiä. Talvisuojaus 25–40 cm 6–9 Tuore Ra+++ KIN

Holiday Island -ruusut ovat matalia ja kompakteja, jatkuvasti kukkivia, ruukkuun sopivia teehybridejä. Neljä eriväristä lajiketta Antigua, Dominica, Guernsey, Isle of White. Talvisuojaus 30–40 cm 6–9 Tuore Ra+++ KIN

Syysväriä pihaan pikkupuilla

Koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum) kuvassa oranssi–viininpunaisessa ruska-asussa. Kestävä Mustilan arboretumin kanta, jolla voi korvata aran japaninvaahteran. I–II(III–IV) 2–5 m Tuore Ra++ 5 MUS

Kanadantuomipihlaja ’Rainbow Pillar’ (Amelanchier canadensis). Kapealatvainen ”sateenkaaripilari” leiskuu syksyllä tulenpunaisena, oranssina, keltaisena ja vihreänä. Lumivalkeat kukkatertut ennen lehtiä. Heinä–elokuussa mustansiniset, syötävät marjat. I–V 4 m Tuore Ra++ 5 VR

Pylväspihlaja ’Autumn Spire’ (Sorbus-hybridi). Pilarimainen puu on lumoavin syyskesällä, kun sitruunankeltaiset marjatertut ja punainen lehdistö loistavat rinta rinnan. Isot valkoiset kukinnot. I–V 4–5 m Tuore Ra++ 6 VR

Syötävä puutarha

Aiemmin liian kylmänarkana pidetyissä hedelmäpuissa on nyt lajikkeita, jotka menestyvät avomaalla, kun kasvupaikka on erityisen lämmin ja tarvittaessa nuput suojataan pakkasilta. Kokeile aprikoosia tai persikkaa!

Mansikka ’Frida’ (Fragaria x ananassa). Kookkaissa marjoissa on hieno metsämansikan aromi, joka säilyy pakastettaessa hyvin. 25 cm Tuore Ra++ 7 VR

Aprikoosit (Prunus armeniaca) ’Moscow Big’ ja ’Tiina’ ovat itsepölytteisiä hedelmä- ja koristepuita. Keväällä niiden latvus peittyy valkoiseen kukkahuntuun. Suhteellisen talvenkestäviä kokeiltavaksi avomaalla. I 3–4 m Tuore Ra+++ 9 VR

Persikka ’Maira’ (Prunus persica). Itsepölytteinen, verrattain kestävä Etelä-Suomessa. Isohkot, makeat hedelmät kypsyvät syyskuun alkupuolella. Vaaleanpunaiset kukat keväällä. I 3–4 m Tuore Ra+++ 9 VR

Hunajamarja eli marjasinikuusama (Lonicera caerulea var. kamtschatica). Uutuudet ovat makeampia ja isomarjaisempia kuin aikaisemmat; lajikkeita Aurora, Hilma, Lempi, Nimfa, Onni, Wojtek. Erittäin terveellisen ja helppohoitoisen pensaan sato kypsyy jo ennen mansikkaa. Kukat sietävät jopa 8 asteen pakkasen. I–VI 100–150 cm Tuore Ra++ 6–7 AHO, MAI, VR

Luumuruusu ’Karpatia’ (Rosa villosa) tuottaa runsaasti epätavallisen isoja ruusunmarjoja, jotka ovat kuin punaposkisia luumuja. Paksu ja makea malto on ihanteellinen ruusunmarjahilloon. Vaaleanpunaiset kukat kesäkuussa. I–III(IV) 170 cm Tuore Ra++ 9–10 VR

Vadelma ’Glencoe’ (Rubus-hybridi) luetaan piikittömiin pensasvadelmiin, jotka ovat matalia ja kaipaavat tukea vain vähän. Tummanvioletit marjat. I–IV 90–120 cm Tuore Ra+++ 8 WIC

Vadelma ’Fallgold’ (Rubus idaeus). Keltaiset marjat ovat mietoja, hieman hunajalle maistuvia. I–III(IV) 150 cm Tuore Ra+++ 8–9 KIN

Makeakirsikka ’Leningradin Musta’ (Prunus avium) on talvenkestävin. Vyöhykkeille I–III (IV). ’Liettuan Keltainen’ kypsyy keskikesällä. Vyöhykkeille I–II. 3–6 m Tuore Ra+++ 7–8 VR

Päärynävalikoima on laaja

”Päärynäpuu on tuttu jo lapsuudesta, sillä kotikylälläni Rengossa kasvoi 1950-luvulla talojen puutarhoissa isoja, varmaan jo lähes ”satavuotta” vanhoja päärynäpuita. Niiden pieniä ja rupisia hedelmiä me alakoululaiset koulumatkoillamme maisteltiin ja hyviä muistaakseni olivat.

Paremmin tutustuin eri päärynälajikkeisiin Lammilla kesäpaikallani. Sinne perustamassani hedelmätarhassa kasvatin miltei 30 vuotta myös päärynöitä. Lajikkeita oli parhaimmillaan lähes parikymmentä. Päärynätarhani oli kuumassa ja suojaisessa etelärinteessä, II- ja III-vyöhykkeen rajamaastossa. Päärynäpuut talvehtivat hyvin, kunhan niitä ei istuteta myöhään syksyllä, eikä leikata ennen talven tuloa vaan keväällä samoin kuin omenapuut.

Vuosien mittaan päärynän lajikevalikoima on muuttunut selvästi. Alkuaikoina myimme lähes siemenetöntä ’Bessemjankaa’ ja sen pölyttäjäksi ’Tonkovjatkaa’. Tuolloin ihmiset ihmettelivät, että eihän päärynät Suomessa menesty.

Noin 20 vuotta sitten vanhat lajikkeet jäivät pois, kun kauppoihin tulivat lajikkeet Aune, Elokuun Päärynä, Pepi ja Lutsu Voipirn. Mielenkiinnolla odotan miten uudemmat venäläiset ruvenkestävät ’Lada’ ja ’Tsisovskaja’ menestyvät. Istutimme niitä Kajaaniin ystäväperheemme puutarhaan ja ainakin pari talvea ne ovat siellä nyt hyvin viihtyneet.

Nykyisin päärynävalikoima on hyvin laaja, eivätkä asiakkaat enää kysele pärjääkö päärynä Suomessa.”

Syötävä puutarha

Päärynäpuut (Pyrus communis) menestyvät jopa Oulun korkeudella. 3–6 m Tuore Ra+++

’Lück’ on saksalainen syyslajike. Hedelmä pieni–keskikokoinen. Maku miedohko, vailla karvautta. I–II(III) 9 WIC

’Tohtorin Päärynä’ on peräisin Ahtialan kartanosta. Hedelmä on keskikokoinen ja kypsänä pehmeähkö. Osittain itsepölyttyvä, tanakka puu. I–II(III) 9 PIN

’Vekovaja’ luetaan syyslajikkeisiin. 1–2 kuukautta säilyvä hedelmä on suuri ja mehukas. Talvenkestävyys erinomainen ja ruvenkestävyys hyvä. I–IV(V) 9–10 VR

’Vidnaja’ on myöhäinen kesälajike, hedelmät kypsyvät elokuun lopulta lähtien. Hyvin talvenkestävä ja terve. I–IV 8–9 VR

Puutarhamyymälät ja taimistot

AHO Ahosen taimisto, www.ahosentaimisto.fi

HAR Harjunpään taimisto, www.perennat.fi

KIN Kinnalan Taimisto, kysy taimia puutarhamyymälöistä

MAI Maisematukku, kysy taimia puutarhamyymälöistä

MUS Mustila Puutarha, www.mustilapuutarha.fi

PAL Paloniemen taimisto, www.paloniementaimisto.fi

PIN Pinsiön Taimisto, www.pinsiontaimisto.fi

TOM Tommolan Tila, www.tommolantila.com

TAH Puutarha Tahvoset, kysy taimia puutarhamyymälöistä

WIC Wickmans Plantskola, www.wiplant.fi

VR Viherrinki, www.viherrinki.fi

Merkkien selitykset

aurinko

puolivarjo

varjo

Ra+ vähäravinteinen

Ra++ keskiravinteinen

Ra+++ runsasravinteinen

kukintakuukausi

satokuukausi

10 cm kasvukorkeus

I–VIII vyöhykkeet (puuvartisilla)