ASIANTUNTIJA VASTAA

Onko rahkasammal uusi turve?

Pintarahkan korjuu on aidosti uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämistä, jonka ympäristövaikutukset ovat pienet, sanoo tutkija Niko Silvan Luonnonvarakeskuksesta.

Mistä rahkasammalta nostetaan?

Rahkasammalta nostetaan karuilta, ojiteltuilta soilta, jotka eivät sovellu metsätalouden käyttöön mutta eivät ole myöskään luonnonsuojelullisia kohteita. Näillä soilla suokasvusto on ojituksen jälkeen pitkälti jo palautunut, sillä niiden vesitalous on häiriintynyt. Tällaisia alueita on Suomessa lähes miljoona hehtaaria, eniten läntisessä Suomessa ja Pohjanmaalla. Kasvualustoiksi käyvät parhaiten ruskorahkasammal, rusorahkasammal ja punarahkasammal.

Nouseeko sammal turpeennoston yhteydessä?

Rahkasammalten korjuu on täysin erillistä toimintaa verrattuna turpeennostoon. Kasvualustaksi korjataan suon pinnasta elävää rahkasammalkasvustoa korkeintaan noin 30 sentin syvyyteen asti, jotta varmistetaan sen uusiutuminen. Tällä hetkellä rahkasammalta nostaa kaupallisessa tarkoituksessa yksi yritys, Ecomos Oy, joka on osa Biolan Groupia.

Millaisia ympäristövaikutuksia toiminnalla on?

Hiilensidontaan tulee pieni notkahdus ensimmäisinä vuosina korjuun jälkeen, mutta se alkaa palautua jo muutaman kasvukauden kuluessa. Kasvillisuuden ja hiilidynamiikan toipuminen on nopeampaa kuin turpeen nostossa. Alle kymmenessä vuodessa suon kyky sitoa hiiltä on entisellään, vaikka osa kasvilajistosta ja suon biodiversiteetistä saattaa muuttua. Pintarahkan korjuu kasvatusalustoiksi on aidosti uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämistä, jonka ympäristövaikutukset esimerkiksi perinteisen kasvuturpeen tuotantoon verrattuna ovat pienet.

Miten se vaikuttaa suon ekosysteemiin?

Kun rahkasammalta kuoritaan suon pinnasta 20–30 senttiä, pintakerros on välittömästi korjuun jälkeen ehkä hieman kuolleen näköistä. Suon saattavat vallata muut rahkasammallajit, jotka siellä aiemmin ovat kasvaneet, ja myös muut suokasvilajit kuten tupasvilla.

Korvaako rahkasammal turpeen puutarhakäytössä?

Se riippuu siitä, miten rahkasammalta osataan markkinoida. Se on selkeästi turvetta kalliimpi kasvualusta ja maanparannusaine, eivätkä sen kasvuominaisuudet oleellisesti eroa turpeesta muuten kuin että sen vedenpidätyskyky on turvetta parempi, ja etenkin siksi, että siitä ei kasvatuksessa erotu humusta. Suomessa turve voidaan korvata kasvualustana rahkasammalella, jos siitä ollaan valmiita maksamaan. Jos kotipuutarhuri haluaa käyttää ja tukea uusiutuvien luonnonmateriaalien käyttöä, niin rahkasammalen käyttö kyllä kannattaa. AMV