Kysy meiltä

Eläinten lanta on kompostoitava, ennen kuin se levitetään kasvimaalle. Lehmänlanta kompostoituu 6–12 kuukaudessa.Eläinten lanta on kompostoitava, ennen kuin se levitetään kasvimaalle. Lehmänlanta kompostoituu 6–12 kuukaudessa.

Selkoa lannoittamiseen

Olen aloittelija ja toivoisin ytimekästä selvitystä eri ravinteista ja etenkin lannoittamisesta luomumenetelmillä. Mitä tarkoitetaan pää- ja hivenravinteilla ja miten ne vaikuttavat kasvuun? Mikä on N-P-K -luku? Löydänkö kaikkia välttämättömiä, esim. kalium- ja boorilannoitteita, luomuna tai voinko valmistaa niitä itse? Luomuharrastaja

Kasvit tarvitsevat 16 ravinnetta. Kasvi saa ilmakehästä hiiltä, vetyä ja happea, muut ravinteet se ottaa maasta. Ravinteita sanotaan pää-, sivu- ja hivenravinteiksi riippuen niiden määrällisestä tarpeesta. Pääravinteiden (N, P, K) ja sivuravinteiden (Ca, Mg, S) tarve lasketaan kiloina hehtaaria kohden, hivenravinteiden (Fe, Mn, Zn, Cu, B, Cl, Mo) tarve on hehtaaria kohden satoja grammoja tai grammoja.

Kaupallisten lannoitteiden pakkauksista selviävät ravinteiden pitoisuudet. Yksiravinteisia lannoitteita käytetään vain, kun jostain tietystä ravinteesta on pulaa. Moniravinteisissa lannoitteissa on yleensä kaikki tarpeelliset ravinteet, ja lannoite valitaan pitkälti pääravinteiden typen, fosforin ja kaliumin (N-P-K) suhteiden perusteella.

Kasvit tarvitsevat erilaisia määriä ravinteita riippuen kasvilajista ja siitä mikä osa kasvista korjataan satona. Karkeasti yleistäen lehtisadon kasvattamiseen tarvitaan suhteellisesti enemmän typpeä kuin juurimukuloiden tai hedelmien kasvattamiseen. Kasveja lannoitetaan eri tavoin myös kasvuvaiheesta riippuen: yleisesti kasvun alussa typen tarve on suurempi kuin kasvun lopussa.


Vanhoja luumulajikkeita viljellään myös omajuurisina. Se mainitaan taimen nimilapussa.Vanhoja luumulajikkeita viljellään myös omajuurisina. Se mainitaan taimen nimilapussa.

Uusi luumupuu vesasta

Jos irrotan vanhan luumupuun ympärillä kasvavia juurivesoja ja kasvatan ne uudeksi luumupuuksi, tuleeko uudesta puusta samanlaista satoa kun vanhasta? S.V.

Kyse on siitä, onko vanha puu oma- eli jalojuurinen vai koostuuko se kahdesta eri lajista tai lajikkeesta – perusrungosta ja siihen vartetusta jalo-osasta. Maatiaislajikkeiksi kutsutut vanhat luumut kuten ’Yleinen Sinikriikuna’,’ Yleinen Punaluumu’ ja ’Yleinen Keltaluumu’ ovat usein omajuurisia, jolloin koko puu on yhtä ja samaa lajiketta. Silloin juurivesat tuottavat samanlaisia hedelmiä kuin emopuu. Lopputuloksen tietää varmasti vain kokeilemalla, mutta vanha luumupuusi on suurella todennäköisyydellä omajuurinen runsaasta vesakasvusta päätellen. Jos ostat luumupuun nyt myymälästä, se on yleensä varrennettu perusrunkoon eikä tee juurivesoja. Vesattomuus on niissä tavoiteltu ominaisuus, sillä vesat valtaavat kokonaan puun alustan ja kasvustosta tulee puun sijasta tiheä pensaikko.


Tuijako vaaraksi sokkelille?

Taloni edessä on kaksi isoa timanttituijaa. Voiko niiden juurista aiheutua ongelmia talon sokkelille? Mikäli tuijat pitää poistaa, kaivanko ylös kannon ja juuret? A. Piipponen

Toisin kuin usein luullaan, isotkin puut saattavat kasvaa lähes kiinni seinässä vaurioittamatta sokkelia ja sen edessä olevia routaeristeitä ja salaojia. Juuristo pyrkii aina kosteuden ja ravinteiden suuntaan, ja räystään alla saattaa olla puulle liian kuivat ja karut olot. Aluksi kannattaa tarkistaa maata varovasti kaivamalla ovatko tuijan isommat pääjuuret kasvaneet kiinni rakenteisiin – vähäisistä hiusjuurista ei ole haittaa. Jos merkkejä vaurioista näkyy, tuijat poistetaan. Kantoa ja juuria ei tarvitse kaivaa heti ylös, sillä tuija ei kasvata juurivesoja kuten vaikkapa haapa ja poppelit.

Tarkista myös onko seinässä hometta, levää tai lahoamista. Usein kasvin tiheän lehvästön ja seinän väliin jäävä kosteus on pahempi uhka talolle kuin juuret.

Kun uudisrakennuksia tehdään, puut ja pensasryhmät suositellaan istuttamaan vähintään neljän metrin päähän seinästä. Suuriksi kasvavat puut, kuten esimerkiksi metsävaahtera, vuorijalava ja tammi, tulisi istuttaa ainakin kuuden metrin etäisyydelle.

Puutarhajätteistä saadaan suhteellisen mietoravinteista multaa. Kasvijäte kypsyy kompostimullaksi 1–2 vuodessa.Puutarhajätteistä saadaan suhteellisen mietoravinteista multaa. Kasvijäte kypsyy kompostimullaksi 1–2 vuodessa.

Näppituntuma riittää kasvimaalla

Luomulannoitteet

Kaikissa viljelytavoissa kasvin ravitsemisessa pyritään maaperän ekosysteemin hyväksikäyttöön ja ravinteiden kierrättämiseen. Olennaisia keinoja ovat palkokasveja sisältävä viljelykierto ja viherlannoitus tuotantovuosien välillä. Luomussa suositaan eloperäisiä eli orgaanisia lannoitteita, mutta käytetään myös epäorgaanisia lannoitteita, sillä esimerkiksi fosfori saadaan louhimalla maaperästä.

Lannoitteina laajassa merkityksessä on alettu hyödyntää biohiiltä, sienijuuria sekä typpibakteeri- ja muita mikro-organismivalmisteita. Eviran internetsivuilla pidetään yllä luetteloa luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksytyistä kasvualustoista ja lannoitevalmisteista. Niihin sisältyy myös boori- ja kaliumlannoitteita. Itse tehdyt maanparannusaineet ja lannoitteet, kuten kompostimulta ja nokkoskäyte sisältävät pääsääntöisesti kaikkia kasviravinteita.

Tarkka ravinteiden hyödyntäminen on mahdollista vain analysoimalla kasvualustan ja lannoitteiden ravinnepitoisuudet. Harrasteviljelyssä tyydytään yleensä näppituntumaan, koska itse tehtyjen lannoitteiden ja mullan analysointi olisi kallista. Kovin pahaa yli- tai aliravitsemista ei silti yleensä tapahdu, kun runsaasti typpeä sisältävät ulosteet kompostoidaan perusteellisesti ja virtsa laimennetaan.

Orgaanisia lannoitteita

kanan- ja karjanlanta

kompostoidut kasvijätteet

lehtipuun tuhka

lihaluujauho

merileväjauhe

nokkoskäyte


Kasviasiantuntija  Ella Räty vastaa lukijoiden  kysymyksiin.Kasviasiantuntija Ella Räty vastaa lukijoiden kysymyksiin.

Postita kysymyksesi osoitteella Kotipuutarha-lehti, Viljatie 4 C, 00700 Helsinki tai kotipuutarha@puutarhaliitto.fi

Kuvat Outi Tynys/lanta, Hanna Marttinen, Ella Räty/luumu ja lukija