Piha kuntoon

Portin kautta siimekseen

Tukeva säleikköportti varjon puolella on oiva paikka monipuoliselle, vehreälle istutukselle. Pääosassa ovat lehtimuodot ja rakenteisiin kietoutuvat köynnökset.

V arjoisat nurkat puutarhassa tuntuvat usein kokoaan pienemmiltä. Sekavaa ilmettä voi välttää, kun keskittyy harkittuun värimaailmaan. Suunnitelman kasvit kukkivat purppuran ja valkoisen väreissä hillitysti. Ne sopivat hyvin eriväristen vihreiden sävyjen joukkoon.

Värit luovat harmoniaa, mutta ne eivät ole pääosassa. Väripelin sijaan istutuksessa leikitellään lehtimuodoilla ja kasvutavoilla: on korkeaa ja matalaa, selkeäpiirteistä ja pehmeälinjaista. Kokonaisuus on suuri ja näyttävä. Majesteettinen istutus, joka kehystää kapeaa porttia, houkuttelee kurkistamaan toiselle puolelle.

Istutukseen tuovat korkeutta kartiotuijat ja varjossa viihtyvät köynnökset. Lännenpiippuköynnös muodostaa peittävää vihreää pintaa herttamaisilla lehdillään. Köynnösukonhattu on puolestaan erikoisuus, jonka herkkä habitus säväyttää varjossa.

Istutuksessa on useita selkeitä muotoja. Näitä ovat erityisesti tuijien kartiot ja pallot, sormivale­angervon graafisen selkeät lehdet sekä lännenpiippuköynnöksen lehdet. Selkeäpiirteistä kasvutapaa edustavat tanakat pikkutöyhtöangervo ja jaloangervo sekä tuuhea japaninsara. Kartiotuijien kokoa voi säätää vuosittaisella leikkauksella. Voit myös antaa niiden kasvaa täyteen mittaansa.

Käytä mielikuvitusta portin sijoittelussa. Vihreä seinämä ja portti sopivat hyvin reunustamaan varjopuutarhaa. Yhtä hyvin säleiköllä ja portilla voi luoda tiloja varjotarhan sisälle. Istutus muodostaa seitsemän metriä pitkän vihreän seinän, joka luo mielenkiintoa, kun astutaan uuteen tilaan.


FAKTA /

Sijoita portti harkiten

Portti puutarhassa kertoo tulijalle, että nyt saavutaan uuteen tilaan. Tontin pääsisäänkäynnin lisäksi portteja voi käyttää kekseliäästi sivusisään­käynnissä, tilojen erottelussa tai tuomaan korkeutta puutarhanurkkaukseen. Tärkeintä on, että sijoittelussa on käytetty harkintaa, sillä portilla on oltava merkitys. Portti istutuksineen tuo vastaperustetun uudistalon pihaan kaivattua korkeutta ja vehreyttä nopeammin kuin puut, joiden kasvu kestää useita vuosia. Suuret portit tarjoavat kasvupaikkoja ja tukea köynnöksille, joilla saa nopeasti vehreyttä ja vaihtelua puutarhaan.



Yhdistä happaman ja emäksisen maan kasveja

Happaman ja emäksisen maan kasvit kehotetaan tavallisesti istuttamaan eri istutuksiin. Siitä huolimatta havuja näkee usein pensaiden, perennojen ja koristeheinien seurassa ohjeistuksesta huolimatta. Mihin tämä poikkeama perustuu?

Jokaisella kasvilla on optimaalinen ohjeellinen suositus pH-arvosta kasvualustan suhteen. Sen mukaan kasvit jaetaan emäksisen ja happaman maan kasveihin. Kasvi kukoistaa parhaiten maassa, joka vastaa suositeltua pH-arvoa. Siitä huolimatta monet kasvit menestyvät kyllin hyvin paljon laajemmalla pH-alueella. Yhdistäminen vaatii kokemusta ja hyvää näppituntumaa kasveihin. Lähtökohtaisesti kasvualusta on Suomessa kallellaan happaman suuntaan. Siitä pitävät huolet havujen neulaset, hulevedet ja hapan, graniitista peräisin oleva kivennäisaines. Siksi sekaistukseen voi huoletta heittää kalkkia, josta emäksisen maan suosijat hyötyvät. Lannoitteet annetaan paikallisesti kunkin kasvin tarpeen mukaan. 

Suunnitteluhortonomi Kati JukarainenSuunnitteluhortonomi Kati Jukarainen

Näin onnistut

1.

perusta noin 7 x 2,5 metrin kokoinen istutus varjoiselle tai puolivarjoisalle paikalle. Paranna jo olemassa olevaa kasvualustaa kompostilla, puutarhamullalla ja hiekalla. Pidä huolta ojituksesta ja maan ilmavuudesta, jos alue on savinen. Hyvä kasvualusta on yhtenäinen ja noin 40 senttiä paksu.

2.

Rakenna portti ja säleikkö ennen kuin istutat kasveja. Sommittele kasvit paikoilleen. Aloita istutus kartiotuijista ja pallotuijista. Etene köynnöksiin ja istuta lopuksi perennat sekä koristeheinät. Upota koko juuripaakku mullan alle ja tiivistä se käsin painellen.

3.

Kastele istutusta pari kolme kertaa viikossa ensimmäisen kuukauden ajan, jos istutat keväällä. Sen jälkeen tahtia voi harventaa. Seuraavana kesänä kasvit pärjäävät jo omillaan. Syys-lokakuussa istutettuja taimia kastellaan alkuvaiheessa harvemmin. Sateisina syksyinä kastelua ei tarvita.

4.

Anna perennojen jäädä talventörröttäjäksi ja silppua ne vasta keväällä istutukseen. Kasvualusta voi hyvin, kun lisäät siihen kevät- ja syyslannoitetta. Voit myös lisätä kompostimultaa keväisin. Lisää kalkkia vuosittain perennoille, köynnöksille ja koristeheinille. Kasvaessaan tuijat happamoittavat maata karisevilla neulasillaan. Neulaset haravoidaan pois joka kevät.

Kuvat Teija Tuisku (1, 2, 3), Ella Räty (4, 6, 8), hanna Marttinen (7), Ritva Tuomi (5)