TuhoOjanurkka

Mäntyankeroinen leviää puupakkausten mukana.
Mäntyankeroinen leviää puupakkausten mukana.

Mänty-

ankeroinen

Mikä? Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on mikroskooppisen pieni sukkulamato, jota ei voi silmävaraisesti nähdä. Sen pääisäntäkasvi on mänty, mikä tekee siitä merkittävän riskin Suomen metsille ja metsätaloudelle. Suomessa sitä löydetään ulkomaisista puulavoista ja puupakkauksista. Suomen metsistä sitä ei ole todettu koskaan.

Luokitus Kasvinterveyslainsäädännössä mäntyankeroinen on luokiteltu karanteenituhoojaksi, jonka leviäminen EU:n alueelle pyritään estämään ja kaikki sen tiedetyt esiintymät hävittämään.

Tunnistus Vaikka mäntyankeroista ei voi nähdä, sitä voi epäillä, jos männyt alkavat kuivettua. Samanlaisia oireita aiheuttavat myös muut kasvitaudit ja tuholaiset, joten mäntyankeroisen tunnistaminen perustuu aina kasvintarkastajan ottamaan näytteeseen. Näytteet tutkitaan Ruokaviraston laboratoriossa.

Mitä aiheuttaa? Laji elää havupuilla, mutta sen pääisäntäkasvi on mänty. Se elää puun sisällä ja voi tyrehdyttää nestevirtaukset rungon sisällä. Tämä näkyy mäntyjen ruskettumisena ja kuivumisena. Puusta toiseen sitä levittävät tukkijäärät, joita esiintyy myös Suomessa.

Miten leviäminen estetään? Kansainvälisessä kaupassa käytettävien puupakkausten pitäisi aina olla lämpökäsiteltyjä (lavoissa silloin ISPM 15 -merkintä), jotta niiden mukana ei leviäisi karanteenituholaisia.

Käsittelemättömät puupakkaukset ovat erityinen riski, koska on mahdollista, että niissä on myös tukkijääriä, jotka voisivat levittää mäntyankeroisen metsään. Siksi tällaisia puulavoja ei pidä jättää minnekään lojumaan, vaan ne on syytä hävittää polttamalla.

Mäntyankeroista epäiltäessä on välittömästi otettava yhteys Ruokavirastoon, joka vastaa tuholaisen hävittämisestä. Sitä ei pidä yrittää hävittää itse.

KUVa ruokavirasto