Kysy meiltä

Nosta valkosipulit talikon tai lapion avulla.
Nosta valkosipulit talikon tai lapion avulla.

Valkosipulin kynnet multiin

Miten talvivalkosipuli pitäisi käsitellä ennen istutusta? Keittiötarhani maa­perä on läpäisevää hiekkamaata. Mikään muu sipuli kuin ruohosipuli ei tunnu viihtyvän täällä. Mikä olisi tuottoisa viljelytapa valkosipulille?Jari ja Minna

Valkosipuli (Allium sativum) vaatii pitkän kasvuajan, joten se tuottaa parhaimman sadon Etelä-Suomessa aurinkoiseen ja lämpimän paikkaan istutettuna. Satoa saa kuitenkin jopa napapiirin pohjoispuolella.

Viljely runsasmultaisessa ja kuohkeassa kohopenkissä on edellytys hyvälle sadolle. 15–20 senttiä korkeassa kohopenkissä maa lämpiää varhain ja pysyy lämpimänä pitkälle syksyyn, jolloin kasvukausi pitenee. Parhaimpia maalajeja ovat runsasmultaiset kivennäismaat. Jos keittiötarhan maalaji on pääosin kuivaa ja karua hiekkaa, nopeimmin viljelyn alkuun pääsee hyödyntämällä vaikkapa lavakauluksia, joihin tuodaan kokonaan uusi kasvualusta.

Jos maasta tunkee monivuotisia juuririkkakasveja, ne tukahtuvat kun pohjalle asetetaan vettä läpäisevä juurimatto tai muu tukeva katekangas. Lavakaulukseen mahtuu noin 200 litraa kasvualustaa. Etanat ja kotilot on helppo pitää loitolla kiinnittämällä laatikon yläreunaan etanaeste eli kupariteippi.

Runsaasti orgaanista ainesta

Valkosipulimaan tavoite-pH on 6–7, joten kasvualustaan sekoitetaan runsaasti kalkkia tai lehtipuun tuhkaa, mieluiten pari viikkoa ennen mahdollista lannoittamista.

Valkosipuli tarvitsee runsaasti ravinteita. Kasvualustaan sekoitetaan esimerkiksi kompostimultaa ja kananlantarakeita tai hyvin palanutta hevosen- tai lehmänlantaa. Lannoitetta voi antaa jo syysistutuksen yhteydessä istutusvakoon. Toinen lannoituskerta koittaa keväällä maan sulettua ja kolmannen kerran voi lannoittaa kesäkuun puolivälissä. Maan pinnan voi lisäksi kattaa typpipitoisella ruohosilpulla kasvun ollessa voimakasta alkukesällä.

Ennen istutusta

Valkosipulin eli kynsilaukan maanalaisessa yhdistelmäsipulissa on lohkomaisia sivusipuleita eli kynsiä. Sienitautien pääsyä juuriaiheesta kynsiin voi estää poistamalla viikkoa ennen istutusta sipulin päällimmäiset kuorikerrokset, mutta jättämällä sisin kuorikerros paikalleen. Naattihometta voi torjua pitämällä valkosipulit tunnin ajan 40-asteisessa vedessä tai vuorokausi 40 asteen lämpötilassa.

Kynnet irrotetaan sipulin kannasta vasta istutuspäivänä. Kannattaa istuttaa vain tuoreita, terveitä ja mahdollisimman isoja kynsiä.

Istuta syvään

Ajoitus on tärkeä. Tavoite on saada talvivalkosipulin kynnet juurtumaan, mutta versojen kasvu ei saisi alkaa ennen talvea. Paras istutusaika on Etelä-Suomessa yleensä lokakuun puolivälissä, pohjoisempana istutus alkaa jo syyskuun lopussa.

Kynnet istutetaan kanta alaspäin vakoon kynnen koosta riippuen 7–10 sentin syvyyteen, jotta ne eivät jäädy tai homehdu. Kynnen päällä tulisi olla multaa kynnen korkeuden verran. Sopiva taimiväli on 10–15 cm ja riviväli 30–40 cm.

Kun penkki katetaan istutuksen jälkeen ilmavalla 10–20 sentin kerroksella olkea, heinää tai koivunlehtiä, maa pysyy kauan sulana ja kynnet ehtivät kasvattaa juuret ennen talvea. Juurtuneet kynnet talvehtivat paremmin, alkavat kasvaa aiemmin keväällä ja tuottavat isomman sadon kuin juurtumattomat kynnet.

Kasviasiantuntija

Ella Räty vastaa lukijoiden kysymyksiin.


lähetä kysymyksesi osoitteella kotipuutarha@puutarhaliitto.fi. Liitä mukaan laadukas digikuva ongelmasta.


Tuomen luumarjat ovat tertussa.Tuomen luumarjat ovat tertussa.
Tuomi on usein pensasmainen.Tuomi on usein pensasmainen.

Mikä pensas?

Lähipiirissäni on kaksivuotias pienokainen, joka taapertaa pihalla ja olisi syömässä meille tuntemattoman pensaan marjoja. Ovatko marjat myrkyllisiä? Seija

Pensas on (lehto)tuomi (Prunus padus), jota kasvaa luonnonvaraisena koko Suomessa, yleensä rehevillä ja kosteilla mailla. Tuomesta kehittyy 2–15 metriä korkea monihaarainen puu tai pensas.

Vaikka siemenissä on amygdaliinia, joka pilkkoutuu karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi, sinihapon pitoisuudet ovat liian pieniä aiheuttaakseen myrkytysvaaraa. Lisäksi marjat ovat niin kitkerät, ettei niitä pysty syömään edes aikuinen. Sokerin kanssa marjoista tosin on tehty jopa likööriä. Marjat kelpaavat sellaisenaan monille linnuille, muun muassa rastaille.

Tuomen puuaines ja kuori sen sijaan sisältävät myrkyllistä glykosidia, joista tuleva vahva haju ja maku suojaavat tuomea myyriltä sekä jänis- ja hirvieläimiltä. Hedelmäpuiden runkojen ympärille voikin kietoa syksyllä pahanmakuisia tuomenoksia karkottamaan jyrsijöitä.


Eksoottinen kämmekkä

Miten mikadonkämmentä pitäisi hoitaa? Talvehtiiko se ulkona? H. J.

Kesä–elokuussa kukkiva, 30–50 senttiä korkea mikadonkämmen (Bletilla striata) kuuluu orkideoihin eli kämmeköiden heimoon. Tämä Japanissa ja Kiinassa tavattava kämmekkä viihtyy kesän parvekeruukussa tai puutarhassa, auringossa tai puolivarjossa. Mullan tulisi olla hikevä mutta ilmava, sillä seisova vesi tuhoaa kasvin. Keväisin myytävät juurakot istutetaan heti 10 sentin välein 2–3 sentin syvyyteen. Mikadonkämmen kannattaa esikasvattaa sisällä ennen ulosvientiä, jolloin se kukkii jo alkukesällä. Kasville annetaan kasvukaudella tarvittaessa lisäravinteita.

Syksyllä juuri ennen yöpakkasia juurakot nostetaan maasta tai pidetään ruukussa, joka talvetetaan kuiviltaan 5–10 asteen lämpötilassa esim. autotallissa. Lepoaikana kastellaan vain 2–3 kertaa. Jos lämpötila on yli 10 astetta talvella, kastellaan useammin. Keväällä uusien versojen noustessa aloitetaan läpi kesän jatkuva reilu kastelu.

kuvat Ritva Tuomi, Teija Tuisku ja lukija