Mistä alkuun?

1.Olosuhteet tontilla määrittelevät paljon. Jos mahdollista, tarkkaile pihaa yhden kasvukauden verran. Miten aurinko osuu tontille? Miten tuuli käy, minne valuvat sadevedet? Millä kasvuvyöhykkeellä ollaan ja millainen on tontin pienilmasto? Millaisia näkymiä avautuu eri vuodenaikoina? Minne kaipaat näkösuojaa? Tee havaintoja ja muistiinpanoja tontin vahvuuksista ja heikkouksista.

2.Maaperä on kaiken kasvun perusta. Kuopaise lapiolla eri puolilta pihaa ja tutki, millainen on maan rakenne. Savipiha vaatii rakenteille mittavat perustukset ja kasveille maanparantajiksi kompostimultaa ja hiekkaa. Hiekkamaalle ei kannata suunnitella puutarhaa, jossa viihtyvät kostean maan kasvit. Tutki, mitä paikalla kasvaa jo ennestään – kasvit antavat viitteitä maaperän rakenteesta, ravinnetasosta ja happamuudesta.

3.Rakentamisen aikataulu ja budjetti on hyvä tehdä ainakin itsellesi selväksi. Pihan voi toteuttaa kertarysäyksellä tai rakentaa vuosien mittaan. Usein toteutus kannattaa jakaa usealle vuodelle, vaikka kokonaissuunnitelma olisikin heti valmiina.

4.Kartoita omat resurssit ja osaaminen – mitä voit tehdä itse, mitä kannattaa teettää ammattilaisella? Ammattiapu säästää usein aikaa ja pitkällä aikavälillä myös rahaa, kun vältytään muutos­töiltä myöhemmin.

5.Hahmottele ensin karkeasti alueet pihan eri toiminnoille. Mieti, mikä on paras paikka oleskelulle, mikä lasten leikeille, mikä alue soveltuu pyykin kuivatukseen tai muihin huoltotoimiin. Huomioi eri perheenjäsenten pihankäyttötarpeet – grillaus, trampoliini tai unelma kasvihuoneesta.

6.Mieti, mihin aikaan kasvukaudesta haluat puutarhan olevan parhaimmillaan. Jos vietät kesät mökillä, panosta puutarhan keväiseen ja syksyiseen kauneuteen.

7.Suunnittele ajoissa myös mahdollinen valaistuksen tarve, jotta saat sähköjohdot upotettua maan alle ennen pintatöitä.

Hyödynnä olemassa oleva

8.Säästä tontin suuria, terveitä puita, mikäli ne eivät ole rakentamisen esteenä. Mieti myös, voitko säästää kukkivia luonnonkasveja perennapenkin puutarhakasvien joukkoon tai jättää osan pihasta täysin luonnontilaiseksi. Kanervikot ja puolukkamättäät ovat kauniita ja hyödyllisiä.

9.Hyödynnä tontin erityispiirteet pihaa suunnitellessa. Hieno elementti voi löytyä kallion painanteesta, suurista kivistä, maanpinnan muodoista tai kelottuneesta puusta. Käytä näitä katseenvangitsijoina ja perusta puutarhaa näiden elementtien ympärille. Myös yksittäinen puu voi olla oman tontin ja puutarhan maamerkki.

10.Säilytä näkymiä. Niiden ympärille voit suunnitella kasveja korostamaan ja kehystämään maisemaa.

11.Suunnittele pihan puolivarjoisalle paikalle komposti. Jatkossa hyvin hoidettu komposti on puutarhan ravinnekierron sydän.

Pyri helppohoitoisuuteen

12.Mitä enemmän puutarha vaatii huoltoa ja ylläpitoa, sitä enemmän se yleensä kuluttaa. Ekologisesti kestävä puutarha perustuu valintoihin, jotka kestävät aikaa ja olosuhteita.

13.Kasvivalinnoissa lähde aina olosuhteista, vaikka joutuisitkin vähän tinkimään estetiikasta. Unelmien kasvi ei viihdy paikassa, joka on sille epäsuotuisa. Väärät valinnat johtavat siihen, että kasvi kärsii ja puutarhuri väsyy sen jatkuvaan hoitamiseen. Taimien jatkuva uusiminen ei ole kovin järkevää. Kultainen sääntö kuuluu: oikea kasvi oikealle paikalle. Oikealla paikalla viitataan suotuisaan kasvualustaan, valoisuuteen ja kasvuvyöhykkeeseen.

14.Selvitä aina kasvien lopullinen koko ennen kuin valitset ja istutat niitä. Täysikasvuisen kasvin tulee mahtua suunniteltuun tilaan. Ole erityisen tarkka puiden kohdalla. Jos kasvua joutuu myöhemmin rajoittamaan leikkaamalla, puu on istutettu väärin. Huomioi myös juuriston koko, joka voi olla latvusta isompi.

15.Kunnollisen kasvualustan merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kun pohjatyö on tehty kunnolla, pääset jatkossa huomattavasti vähemmällä hoidolla. Hyvä kasvualusta on rikkakasviton, suunnitelluille kasveille sopivaa lajia ja sitä on riittävän paksu kerros. Jos käytät ostomultaa, tilaa sitä noin 20 prosenttia enemmän kuin vaadittu kasvualustan tilavuus on – multa tiivistyy ajan mittaan.

16.Nurmikko on usein puutarhassa se, minkä hoitaminen vie eniten aikaa ja useimmiten myös polttoainetta. Siisti nurmi kaipaa lannoitusta, kitkentää ja jatkuvaa leikkaamista. Minimoi nurmikon pinta-ala ja panosta istutusryhmiin sekä maanpeittokasveihin. Lapsiperheissä toki tarvitaan myös vapaata nurmitilaa – sijoita pelinurmikko niin, että siellä voi rymytä vapaasti pelkäämättä viereisiä istutuksia.

17.Suosi suuria, yhtenäisiä istutusalueita kaarevin linjoin, sillä istutusten rajat ovat usein puutarhojen työläin hoitokohde. Sinne tänne yksittäin ripotellut kasvit tekevät nurmikon leikkaamisesta epämieluisaa, ja kasvitkin viihtyvät paremmin suurissa ryhmissä.

18.Helpota puutarhan vesitaloutta järjestämällä sadevesien talteenotto. Hyvä järjestelmä kerää veden ja ohjaa isommat valumat eteenpäin kasvien käyttöön. Tarkista, että salaojitus on kunnossa ja mieti, voiko valumavesiä hyödyntää paikkana kosteikkokasveille tai pienelle vesiaiheelle. Kasvillisuus sitoo yllättävän paljon tontin hulevesiä.

19.Huomioi myös pihan talvihuolto. Suunnittele kulkuväylien, sisääntulon ja parkkipaikan alueet siten, että aurauslumille jää tilaa. Mieti, riittääkö lumien poistoon pelkkä lumikola vai pitääkö traktorin päästä kääntymään pihassa.

Monimuotoinen puutarha

20.Pyri monilajisuuteen. Kasvit saavat tukea toisistaan ja yksilajinen istutus on aina alttiimpi tuhoille. Myös puutarhan pölyttäjät ilahtuvat lajirunsaudesta ja vaihtelevista kukinta-ajoista.

21.Suosi kerroksellisuutta. Korkeat kasvit suojaavat tuulilta ja muodostavat varjoisia sopukoita viereensä. Monikerroksinen istutus on elämyksellinen ja näyttää luonnolliselta. Jos puutarhaan ei mahdu suuria puita, istuta köynnöksiä tai pilarimaisia pensaita.

22.Suunnittele puutarha siten, että se tarjoaa pölyttäjille ravintoa kasvukauden eri vaiheissa. Kevätkukkijat kuten erilaiset sipulikasvit ovat tärkeitä, kun luonnossa ei vielä ole pölyttäjille paljon tarjontaa. Myös hedelmäpuut sekä pihan laitamilla säästetyt pajut ja voikukkalämpäreet ovat pölyttäjille arvokkaita. Loppukesällä pölyttäjien suosikkeja ovat esimerkiksi loistosalvia, kellopeippi, kaunopunahattu, asterit ja malvat.

23.Istuta kasveja, jotka tarjoavat estetiikan ohella hyötyä. Esimerkiksi yrtit ovat kauniita ja lisäksi tärkeitä pölyttäjille. Raja-aidanteeseen voi valita koristepensaiden sijasta satoisaa marja-aroniaa ja viitseliäs voi tehdä aidan vaikkapa kasvattamalla omenapuista säleikön. Herukkapensaiden rungolliset muodot ovat näyttäviä koristekasvien lomassa ja ahomansikka on satoisa maanpeitekasvi.

24. Muista määräykset ja naapurit

Selvitä taajama-alueilla mahdolliset kaavamääräykset. Rajoituksia voi olla esimerkiksi raja-aitojen materiaalissa tai kadun varteen istutettavissa puulajeissa sekä erilaisten rakenteiden etäisyyksissä naapuriin.

Huomioi naapurit. Keskustele rajanaapureiden kanssa siitä, mitä olet suunnitellut varsinkin raja-alueille. Omat istutukset ja rakenteet voivat vaikuttaa myös naapuritontin valo- ja tuulioloihin eikä kukaan halua ikäviä yllätyksiä. Myös yhdessä voi tehdä paljon ja naapurilla saattaa olla kullanarvoista tietoa alueen maaperästä ja pienilmastosta.

Muista elämykset

25.Elämyksellinen puutarha ei näyttäydy kerralla. Katkaise näkymiä sijoittamalla uutta nähtävää ison pensaan tai polun mutkan taakse. Mieti, miten voit kasviryhmien ja polkujen avulla johdattaa kulkijan katsetta.

26.Jos piha on suuri, ota tila haltuun sijoittamalla sinne myös tiiviitä alueita. Puutarhassa on hyvä olla laajojen näkymien lisäksi suljettuja näkymiä ja suojaisia sopukoita.

27.Pienessä pihassa ohjaa katsetta myös ylöspäin. Istuta pieniä puita tai ohjaa kasvusuuntaa ylöspäin köynnöksillä.

28.Pehmeät muodot, kumpuilevat istutukset ja kaarevat muodot miellyttävät silmää enemmän kuin viivasuorat linjat ja tasaisuus. Ota mallia luonnosta, jossa kaikki on epäsäännöllistä.

29.Suosi vaihtelevia materiaaleja pihan pinnoissa. Siinä missä laatoitus voi tuntua huoltovapaalta ratkaisulta käytetyimmillä kulkureiteillä ja katoksen alla, istutusten lomassa voi käyttää liuskekiviaskelmia tai luonnonkiviäkin. Luonnonkiviä voi käyttää myös laatoitettujen alueiden reunoissa, jolloin ne pehmentävät vaikutelmaa. Hake tai sora toimivat hyvin vaikkapa laatikkotarhan lomassa.

30.Huomioi piha kaikkina vuodenaikoina. Suunnittele ainavihantia havuja ainakin niihin kohtiin, joiden ohi kuljetaan tai jotka ovat talvella osa näkymää. Kukinta on usein lyhytkestoista, joten valitse kasveja myös kauniin kasvutavan, näyttävien lehtien tai upean ruskavärin perusteella.

31.

7 x ekoteko

• Suosi taimiostoksilla kotimaista lähituotantoa.

• Hyödynnä tontilta löytyvät luonnonkasvit ja kivet.

• Lisää kasveja siemenestä.

• Suunnittele mahdolliset konetyöt tehtäväksi yhdellä kertaa.

• Suosi kimppalaitteita ja -työvälineitä.

• Peitä paljaat multapinnat elävillä kasvikatteilla.

• Sisällytä pihasuunnitelmaan hyötykasveja, edes viljelylaatikon verran.

32. Oma pihaprojektini

”Sanoisin, että pihan rakentamisessa tärkeintä on se, että tekee ylipäätään jonkinlaisen suunnitelman. Sen voi teettää ammattilaisella tai laatia itse – kunhan suunnittelee. Harmillisen usein näkee sitä, että kylvetään heti koko piha nurmikolle ja sitten aletaan ripotella yksittäisiä kasveja sinne tänne.

Oma tonttimme on vanhaa omenatarhaa Ib-vyöhykkeellä. Vanhat omenapuut onkin jätetty katseenvangitsijoiksi ja puutarhaa on perustettu pitkälti niiden ehdoilla. Puut päästävät aikaisin keväällä valon läpi siten, että kevään sipulikasvit viihtyvät, mutta keskikesällä latvukset varjostavat juuri sopivasti. Ne siivilöivät valoa kauniisti ja puutarhaan syntyy myös varjoisia sopukoita.

Maaperä on savinen, joten kasvit on valittu pääosin savimaalla viihtyvistä lajeista tai istutettu kohopenkkeihin. Takapihalla suuren omenapuun juuristokaan ei häiriintynyt pihanrakentamisesta, kun sen ympärille tehtiin kymmeniä neliömetrejä laaja kohopenkki. Samalla saatiin muutoin melko tasaiselle tontille kerroksellisuutta ja jännittävyyttä.

Olen suunnitellut istutukset siten, että piha muuttuu kauden edetessä. Yhdessä penkissä kasvaa keväällä heleä kevätkaihonkukan ja kielojen kukkameri. Myöhemmin kesällä alueen ottavat haltuun kuunliljat, jotka ovat laiskoja lähtemään kasvuun keväällä. Iiris on yksi suosikeistani, mutta se kukkii valitettavan vähän aikaa. Olenkin istuttanut sitä eri puolille puutarhaa hieman eri valo-oloihin, jolloin kukinnasta saa nauttia pidempään. Havuja olen istuttanut lähinnä etupihalle sisääntulon viereen, sillä takapihalla käydään talvella harvoin. Haluan sisääntulon olevan kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Nurmikkoa on vain vähän ja maan pinta on katettu pääosin maanpeitekasveilla. Kukkivat luonnonkasvit, jotka sattuvat pihalle levittäytymään, saavat kasvaa hallitusti. Päivänkakkaroita kerään maljakkoon ja kitken niitä satunnaisesti vasta kukinnan jälkeen. Ketoneilikkaa kasvoi aluksi pieninä yksittäisinä tupsuina, mutta nyt purppuraista kukkaa löytyy sieltä täältä porras­askelmien raoista. Laji on kaunis ja perhoset pitävät siitä.

Luonto sanelee aina lopulta, mitä kasvaa ja missä.”

Anna-Maija Kartano-Ylén