Kukkapenkillä tulee olla riittävästi pituutta ja leveyttä, jotta kukkaloisto pääsee oikeuksiinsa. Koch suosi perinneperennoja, joista monet kukoistavat vähällä hoidolla. Istutuksessa kukkivat saksankurjenmiekat, päivänlilja, hopeahärkki, ruoholaukka ja atsalea.
Kukkapenkillä tulee olla riittävästi pituutta ja leveyttä, jotta kukkaloisto pääsee oikeuksiinsa. Koch suosi perinneperennoja, joista monet kukoistavat vähällä hoidolla. Istutuksessa kukkivat saksankurjenmiekat, päivänlilja, hopeahärkki, ruoholaukka ja atsalea.

Elisabeth Koch

– tuntematon puutarhavaikuttaja

”Maata omistamaton kaupunkilaistyttö haluaa puutarha-alalle!”. Näin kauhistelivat nuoren Elisabeth Kochin vanhemmat tyttärensä uratoiveita. Sinnikäs nainen seurasi omaa polkuaan, joka johti hänet suomalaisen siirtolapuutarhaliikkeen äitihahmoksi.

Elisabethin isä Konstantin Koch työskenteli teknillisenä johtajana sokeriteollisuuden palveluksessa, ja äiti Aurora Koch hoiti ja huolsi esikoisensa ”Essin” lisäksi vielä seitsemän sisarusta. Sisaruskatraan vanhimpana Elisabeth oli tottunut vastuun kantoon. Sisarusten kaivatessa neuvoja käytettiin jo tavaksi muodostunutta sanontaa: ”Kysykää Essiltä.”

Elisabeth ei avioitunut, vaan asui elämänsä varrella joko yksin tai kerrallaan jopa neljän naimattoman sisarensa kanssa. Sisarusparven neuvonantaja päätyi toimimaan kolme vuosikymmentä Helsingin kaupungin puutarhaneuvojana.

Päämäärätietoinen puutarhaoppilas

Koch opiskeli Karjaalla Högvalla hushålls- och trädgårdskolassa vuosina 1911–1912. Koulu oli tarkoitettu vain naisille, mutta sitä luonnehdittiin ”sukupuolettomaksi pienoisyhteiskunnaksi”, jossa sukupuolesta ei tehty numeroa. Miesten tekemä puutarhatyö oli tuolloin naisten työtä arvostetumpaa. Miehet suunnittelivat julkiset puistot ja puutarhat, naiset yksityisiä kasvitarhoja. Kochin elämäntyö tuli murentamaan vallitsevia koulutus- ja työkäytäntöjä.

Lähtemättömän vaikutuksen Kochiin teki suomalaisen muotopuutarhan mestarin Bengt Schalinin Puutarhapiirustus ja -suunnittelukurssi Järvenlinnan puutarhakoulussa. Järvenlinnan johtaja, naisasianainen Jenny Elfving kannusti naisia työskentelemään puutarha-alan kaikilla osa-alueilla. Koch tarttui naisten uusiin mahdollisuuksiin ja haki myöhemmin kollegoidensa ihmetykseksi perinteisesti miesten virkana tunnettua Helsingin kaupunginpuutarhurin virkaa. Kochia ei valittu, mutta läpi työuransa hän oli sekä perinteen jatkaja että uudistushenkinen ideoija.

Ihminen tavattavissa

Konsulentti Koch työskenteli aamupäivisin toimistollaan, jonka jälkeen hän kierteli siirtolapuutarhoja ja omakotialueita. Koch tunnettiin naisena ”johon voi aina turvautua kaikissa harrastusalansa kysymyksissä”. Koch toi kartanoiden ja huviloiden tyyli-ihanteita pientalopihoille, tavallisten ihmisten nautinnoksi.

Kunnianhimoinen Koch toimi arvostettujen arkkitehtien kuten Birger Brunilan ja Hilding Ekelundin yhteistyökumppanina. Vallilan siirtolapuutarhassa Brunila laati alueen asemapiirroksen, johon Koch teki tarkentavan istutussuunnitelman. Herttoniemen siirtolapuutarha syntyi Kochin ja arkkitehti Arnold Erikssonin yhteistyönä, Brunilan täydentämänä. On sanottu, että viime kädessä juuri Elisabeth Koch loi ilmeen Helsingin kunnallisille siirtolapuutarhoille.

Koch teki Helsingin katukuvaan vaikuttavia pihasuunnitelmia enemmän kuin yksikään toinen suunnittelija. Suuri osa Kochin suunnittelemista kohteista on nostettu valtakunnallisesti merkittäviin suojelualueisiin. Kone ja Siltaosakeyhtiön korttelipiha, Puu-Käpylän istutukset ja Olympiakylän ympäristö, sekä Kumpulan, Vallilan ja Herttoniemen siirtolapuutarhat saivat valtakunnallista ja kansainvälistä huomiota jo hänen elinaikanaan.

Kochilainen mallipiha

Koch neuvoi uutta puutarhaa suunnittelevaa valitsemaan painotetaanko koristearvoja vai hyötykasveja. Luovalle konsulentille puutarha oli yksi kodin huoneista. Kochilainen mallipiha koostuu kodin tavoin erilaisista tiloista, joita voidaan erottaa toisistaan käytävillä, pensasaidoilla ja muureilla. Koch jakoi tilan koristepuutarhaan, hyötypuutarhaan ja hedelmätarhaan.

Tontin kadunpuoleiseen osaan Koch suunnitteli etupuutarhan, jossa oli ainakin yksi kukkapenkki. Sisääntulon yhteyteen sopi yksi tai pari kukkivaa porttipuuta. Portilta rakennukselle johtava sisääntulotie koristeltiin suorakulmaisella, pitkällä kukkapenkillä. Rakennuksen taakse luotiin oleskelualue eli ”olohuone” ja lasten leikkipaikka. Oleskelualueen ja sisäänkäynnin yhteyteen Koch sijoitti pitkiä kukkapenkkejä. Hedelmä- ja marjatarhaan Koch sijoitti 3–10 hedelmäpuuta. Marjapensaita mallipihassa oli kymmenkunta.

Puutarhuri sai Kochilta suunnitelman, joka oli edullinen mutta kaunis. Kochille puutarhatyö oli kansalaiskasvatusta: työskentely omassa puutarhassa edusti omavaraisuutta, omatoimisuutta ja hyvää arkielämää.

Lähteenä käytetty tietokirjaa Kysykää Essiltä! Elisabeth Kochin puutarhat (Maria Karisto, Antti Karisto, Taina Koivunen, Maahenki 2015).

1 Kirkkaansinisenä kukkiva puistolemmikki kylväytyy helposti.2 Korkea tarhaukonhattu sopii erityisesti kukkaryhmien taustakasviksi.3 Kurjenkello on metsäpuutarhaan ja kedolle sopiva luonnonperenna.4 Tarhaidänunikon loistavan punaiset kukat ovat harvinaisen suuret.5 Palavarakkaus on hyvä leikko- ja perhoskasvi.6 Harvinaisen kaunis syyshohdekukka on erinomainen leikkokukka perennaryhmiin.

Suunnittelijan suosikkikasveja

Koch suosi perennapenkeissään usein hallitsevia sinisen ja punaisen sävyjä. Samat lajit toistuivat istutuksessa säännöllisin välein.

1 Kirkkaansinisenä kukkiva puistolemmikki kylväytyy helposti.

2 Korkea tarhaukonhattu sopii erityisesti kukkaryhmien taustakasviksi.

3 Kurjenkello on metsäpuutarhaan ja kedolle sopiva luonnonperenna.

4 Tarhaidänunikon loistavan punaiset kukat ovat harvinaisen suuret.

5 Palavarakkaus on hyvä leikko- ja perhoskasvi.

6 Harvinaisen kaunis syyshohdekukka on erinomainen leikkokukka perennaryhmiin.

Joulupuutarha Kochin tapaan

Koch totesi sotien jälkeen, että vaikeina aikoina tarvitaan kukkia synkkien asioiden vastapainoksi. Joulukukkien sipuleita ei ollut saatavilla, joten Koch suositteli vuoden 1943 Siirtolapuutarha-lehdessä joulupuutarhan perustamista näin:

Tarvitset pari neliömetriä palstatilaa kasvimaan tai puutarhan kupeesta.

Kylvä sopivia perennoja: sarviorvokkia, jouluruusua, kaunokkia ja komeamaksaruohoa.

Lisää pensaita: punamarjaiset japaninhappomarja ja koiranheisi ovat koristeellisia talvella.

Erilaiset pensasruusut marjaterttuineen täydentävät jouluasetelmaa.

Valkolumimarjan valkoiset ja vahapintaiset marjat pysyvät oksissa lehtien varistuakin.

Elisabeth Kochin periaatteita suunnittelussa olivat käytännöllisyys ja yksinkertaisuus.Elisabeth Kochin periaatteita suunnittelussa olivat käytännöllisyys ja yksinkertaisuus.

Elisabeth Koch

(1891–1982)

Aloitti työuransa 23-vuotiaana konsulenttina Marttayhdistyksen palveluksessa.

Vuosina 1920–24 piti omaa suunnittelutoimistoa Jorvaksen Grantorpassa.

Aloitti Helsingin kaupungin siirtolapuutarhaneuvojana vuonna 1924.

Suunnitteli satoja omakotipihoja, kymmeniä kerrostalopihoja, etupuutarhaistutuksia, huvilapuutarhoja, koulupihoja, kaavoitukseen liittyviä aluesuunnitelmia ja katunäkymäkaavioita. Koch on nostettu Paul Olssonin ja Bengt Schalinin rinnalle suomalaisen muotopuutarha-tyylin edustajana.

Laati puutarhan perustamisen ja hoidon opas- kirjoja.

Pohjoismaiden siirtolapuutarhaliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin vuonna 1953.

Suomen Siirtolapuutarhaliitto kutsui Kochin kunniajäsenekseen vuonna 1961.

Puutarhassa tulee olla katseenvangitsijoita kaikkina vuodenaikoina. Kuvassa kukkivat saksankurjenmiekat, rohtoraunioyrtti ja pionit.Puutarhassa tulee olla katseenvangitsijoita kaikkina vuodenaikoina. Kuvassa kukkivat saksankurjenmiekat, rohtoraunioyrtti ja pionit.
Siirtolapuutarhaliike oli jo levinnyt Suomeen, kun Koch aloitti työnsä Helsingin kaupungilla. Silti hän näyttäytyi aikalaisten silmissä siirtolapuutarhan äitinä.Siirtolapuutarhaliike oli jo levinnyt Suomeen, kun Koch aloitti työnsä Helsingin kaupungilla. Silti hän näyttäytyi aikalaisten silmissä siirtolapuutarhan äitinä.
Tänä päivänäkin toimiva kaksiosaisen kompostin malli. Toisella puolella komposti valmistuu, kun toista voi käyttää vaikkapa kurpitsan viljelyyn.Tänä päivänäkin toimiva kaksiosaisen kompostin malli. Toisella puolella komposti valmistuu, kun toista voi käyttää vaikkapa kurpitsan viljelyyn.
Kochin suunnittelema piha Haagassa. Puut tekevät ympäristön kodikkaaksi ja kauniiksi. Koch suositteli arvostamaan alkuperäistä puu- ja pensaslajistoa.Kochin suunnittelema piha Haagassa. Puut tekevät ympäristön kodikkaaksi ja kauniiksi. Koch suositteli arvostamaan alkuperäistä puu- ja pensaslajistoa.
”Jasmiinia pitää olla aina ja kaikissa kotipuutarhoissa”, kirjoitti Koch, joka sisällytti lajin lähes jokaiseen suunnitelmaansa. Kuvassa kameliajasmike.”Jasmiinia pitää olla aina ja kaikissa kotipuutarhoissa”, kirjoitti Koch, joka sisällytti lajin lähes jokaiseen suunnitelmaansa. Kuvassa kameliajasmike.
Oleskelualue suojataan naapurien katseilta kehystämällä se pensailla lehtimajaksi tai istuttamalla kukkivia pensaita vapaamuotoisiin ryhmiin. Kuvassa purppuraomenapuu, virpiangervo sekä pihasyreenejä.Oleskelualue suojataan naapurien katseilta kehystämällä se pensailla lehtimajaksi tai istuttamalla kukkivia pensaita vapaamuotoisiin ryhmiin. Kuvassa purppuraomenapuu, virpiangervo sekä pihasyreenejä.
Kochin piirtämä jouluasetelma. Ainavihanta mahonia, talvellakin punaisin marjoin koristautunut japaninhappomarja ja kurtturuusu värittävät joulun.Kochin piirtämä jouluasetelma. Ainavihanta mahonia, talvellakin punaisin marjoin koristautunut japaninhappomarja ja kurtturuusu värittävät joulun.

Kuvat: Maahenki Oy/Kysykää Essiltä!