Leikkaa riippapihlaja ja muut riippapuut siten, että viimeiset oksaan jäävät silmut ja kasvuversot jäävät oksien yläpinnoille. Näin latvuksesta tulee kauniin muotoinen ja ilmava.
Leikkaa riippapihlaja ja muut riippapuut siten, että viimeiset oksaan jäävät silmut ja kasvuversot jäävät oksien yläpinnoille. Näin latvuksesta tulee kauniin muotoinen ja ilmava.

26 VINKKIÄ

Pihapuulle pitkä ikä

Puu voi hyvin, kun se saa vettä, happea ja ravinteita oikeassa suhteessa. Hyvissä kasvuoloissa puu kasvaa vankaksi ja pysyy terveenä. Pihapuiden hoitaminen on ensisijaisesti niiden terveyden edistämistä.

Varaudu ennakolta, vältä vauriot

1.Suojaa pihan säästettävät puut rakennusajan vaurioilta. Sido rungon ympärille lautoja pystyyn suojaksi kolhuja vastaan. Laita juuristoalueelle puomit estämään maan liiallinen tiivistyminen työkoneiden pyörien alla. Jos alueella on ajettava, levitä maahan väliaikaiseksi suojaksi suodatinkangas ja sen päälle 30 cm sorakerros tasaamaan painetta.

2.Varaa istutettavalle puulle riittävän suuri kasvupaikka, jossa kasvualustan syvyys on vähintään 0,8 – 1 metriä. Juuret tarvitsevat runsaasti tilaa myös sivusuunnassa. Kastele runsaasti istuttamisen jälkeen ja kuivaan aikaan.

3.Istuta puu vähintään viiden metrin päähän talosta. Ohjaa oksien kasvua rakenne- ja hoitoleikkauksilla siten, että oksat eivät osu kattoon tai seinään. Puhdista rännit vuosittain neulasista ja lehdistä.

4.Huomioi puiden tarvitsema tila täysikasvuisena. Suureksi kasvavan puun istuttaminen esimerkiksi sähkölinjan alle tietää toistuvaa leikkaamista.

5.Käytä pihapuiden lajivalintaan aikaa ja asiantuntemusta. Selvitä puiden koko ja muoto ennen hankintaa. Menestymisvyöhyke, pihan pienilmasto ja kasvupaikan suojaisuus vaikuttavat puiden talvenkestävyyteen.

6.Vältä turhaa leikkaamista, sillä se rasittaa puita. Mieti, miksi haluaisit leikata tervettä puuta. Kuivia oksia voit poistaa milloin vain, mutta turhia haavoja on syytä välttää.

7. Marketanpuiston toiminnanjohtaja, puistopuutarhuri Märta Angervuori neuvoo pitämään työkalut terävinä puiden leikkuuta varten. Suojalasit ja turvalliset A-tikkaat ovat perusvarusteet, kun leikkuu suuntautuu olkalinjan yläpuolelle.

Mikä puita vaivaa?

8.Seuraa puiden kuntoa säännöllisesti, jolloin mahdolliset taudit ja tuholaiset selviävät nopeasti. Reagoi merkkeihin jo varhaisessa vaiheessa. Oksakuolemat sekä lehtien ja versojen äkillinen lakastuminen kielivät vaurioista.

9.Käävät lahottavat puita eri nopeuksilla ja eri kohdista. Puu selviää pitkään, jos rungon ympäri säilyy tervettä puuta.

10.Rikkikäävän itiöemien ilmestyminen puun rungolle kertoo puun lahovauriosta. Suuren puun kunto kannattaa kartoittaa mikroporalla tai ultraäänilaitteella, sillä käävän kasvaessa rungolla puulla voi olla vain 10–20 vuotta turvallista elinikää jäljellä.

11.Esimerkiksi saarnensurma on sienitauti, jota on vaikea tunnistaa oireiden perusteella. Se vaivaa erityisesti nuoria puita. Ensimmäisiä oireita ovat tummat kuoliolaikut lehdissä. Havainnoista voi ilmoittaa osoitteessa www.vieraslaji.fi

12.Pakkasvaurio halkaisee kuoren ja altistaa puun heikkenemiselle. Lannoita nuoria puita ohjeiden mukaan, jolloin puu ehtii valmistautua talveen syksyllä. Hyvä ravinnetilanne auttaa talvehtimisessa.

13.Mekaaninen vaurio voi rikkoa puun runkoa tai repiä oksia, jolloin puu altistuu lahottajasienten tartunnalle. Varo puiden runkoja, kun liikut ruohonleikkurilla tai traktorilla puun lähettyvillä.

14.Aasianrunkojäärä on Kiinasta peräisin oleva kovakuoriainen, jonka suuret toukat vioittavat lehtipuita. Tämän kookkaan vieraslajin vioitus ilmenee suurina reikinä puunrungossa. Ilmoita Eviralle (www.evira.fi), jos epäilet kyseisen lajin olevan esimerkiksi koivussa.

15.Suosi monilajisuutta pihassa, jolloin mahdollinen tauti ei tuhoa koko puustoa eivätkä tuholaiset vaivaa kaikkia pihapuita.

Sopivilla työvälineillä oikeaan aikaan

16.Käytä puiden leikkaamiseen puhtaita, juuri tähän työhön tarkoitettuja työkaluja. Oksasaha leikkaa vedettäessä, jolloin leikkuupinnasta tulee tasainen. Kirvesmiehen karkeapiikkinen saha toimii päinvastoin ja jättää rosoisemman leikkuujäljen.

17.Jos olet epävarma tai puu on hyvin suuri, tilaa työhön arboristi. Puunhoidon ammattilaisella on turvalliset työvälineet ja taito työn suorittamiseen.

18.Leikkaa nuori puu tasapainoiseksi siten, että oksat lähtevät rungosta eri suuntiin. Poista kilpalatva ja toisiaan hankaavat oksat. Tarkista, että oksakulmat eivät ole liian terävät. Jaa leikkuu usealle vuodelle ja poista kerralla korkeintaan 25 prosenttia lehtipinta-alasta.

19.Leikkuukohtaa ei tarvitse sivellä millään, sillä oikein leikattu puu parantaa itse haavansa.

Miten ja milloin oksa leikataan?

19.Suitsi omenapuun vesiversoja vähentämällä niitä tai poista ne kokonaan, jos ne kasvavat tupsuna leikkuukohdasta.

20.Älä jätä leikatessa tappeja, vaan poista oksa oksakaulukseen asti. Sahaa oksaan ensin viilto alapuolelle ja sahaa vasta sitten oksa poikki yläpuolelta. Näin puun kuori ei repeä oksan katketessa. Voit myös ensin lyhentää oksan kauempaa, jolloin se kevenee tyvikohdastaan tarkkaa sahausta varten.

21.Puubiologian mukaan paras leikkuuaika on keskikesällä, jolloin uusi kasvu on hidastunut, mutta puu ehtii parantaa haavansa ennen talventuloa. Varsinkin vuotavat puulajit: kirsikat, luumut, koivut ja vaahterat leikataan vasta heinä-, elo- tai syyskuussa. Muiden lajien leikkuun voit ajoittaa tarvittaessa myös pakkasten jälkeiseen kevättalveen.


22.Ilmaston­muutos näkyy jo puissa

”Keskilämpötilan nousu mahdollistaa yhä eteläisempien lajien istuttamisen, mutta asia ei ole aivan yksiselitteinen. Koska talvet muuttuvat yhä epävakaisemmiksi, puiden talvehtiminen vaikeutuu. Pitkä lämmin jakso talvella voi aiheuttaa karaistumisen purkaantumisen, jolloin sitä seuraava kova pakkanen on kohtalokas. Myös tauteja ja tuholaisia tulee kansainvälisen liikkuvuuden vuoksi todennäköisesti lisää. Uhkana on, että tulevaisuudessa nämä vieraslajit menestyvät meillä, kuten viime vuosina tavattu aasianrunkojäärä.

Positiivista on, että uusia kuivuutta kestäviä puulajeja kokeillaan. Tulevaisuuden lajeja Suomessa saattavat olla pyökki, turkinpähkinä ja pagodipuu. Etelä-Ruotsissa kokeillaan parhaillaan turkin-, unkarin- ja purppuratamea (Quercus cerris, Q. frainetto, Q. coccinea).

Eeva-Maria Tuhkanen, arboristi, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)

Puunhoidon yhdistys, puheenjohtaja


Puu on pihan sydän

23. Puut auttavat hallitsemaan tontin hulevesiä ja jarruttamaan ilmastonmuutosta.

Ne haihduttavat ja sitovat vettä ja samalla viilentävät ilmaa ja antavat suojaa helteellä.

24. Vanhan perimätiedon mukainen vinkki pätee edelleen: Istuta havupuu tontin pohjoispuolelle ja lehtipuu eteläpuolelle. Havupuu suojaa pihaa kylmiltä tuulilta talvella. Lehtipuu taas varjostaa ja suojaa kesällä, mutta päästää valon latvuksen läpi talvella.

25. Hyödyllistä kirjallisuutta puista: Puiden istuttaminen, Niels Hvass ja Aki Männistö, Viherympäristöliitto ry 2017. Suomen käävät, Tuomo Niemelä, Luonnontieteellinen keskusmuseo/Helsingin yliopisto, Viherympäristöliitto ry ja Suomen Puunhoidon Yhdistys ry 2016.

26. ILmaston lämpenemisen vuoksi arat lajit selviävät tulevaisuudessa yhä pohjoisempana. Etelä-Ruotsissa testataan jo nyt useita eksoottisia puulajeja.

euroopanmustamänty (Pinus nigra)

neidonhiuspuun pylväsmuoto (Ginkgo biloba ’Tremonia’)

rohtoparkkipuu (Eucommia ulmoides) 

rakkopuu (Koelreutia paniculata)

kolmioka (Gleditsia triacanthos)

keisarinpuu (Paulownia tomentosa)

hopealehmus (Tilia tomentosa)

euroopanhumalapyökki (Ostrya carpinifolia)

idänselkova (Zelkova serrata)

trumpettipuu (Catalpa sp.)

japaninpagodipuu (Styphnolobium japonicum)

valkovaleakaasia (Robinia pseudoacacia)

atlassetri (Cedrus atlantica)

Kapeakasvuinen katsura (Cercidiphyllun japonicum) ei tuki näkymää talon ikkunan alla eikä ulotu talon rakenteisiin.Kapeakasvuinen katsura (Cercidiphyllun japonicum) ei tuki näkymää talon ikkunan alla eikä ulotu talon rakenteisiin.
Tammivanhuksen kuorivaurio on syntynyt traktorin kauhan kolhaistua sitä lumityön yhteydessä.Tammivanhuksen kuorivaurio on syntynyt traktorin kauhan kolhaistua sitä lumityön yhteydessä.
Kastelupussi auttaa puuntainta juurtumaan alkuvuosina ja selviämään hellekausina.Kastelupussi auttaa puuntainta juurtumaan alkuvuosina ja selviämään hellekausina.
Valonpuute karsii puiden alaoksistoa, jolloin latvusvyöhyke muodostuu korkeuksiin.Valonpuute karsii puiden alaoksistoa, jolloin latvusvyöhyke muodostuu korkeuksiin.
Tuurenpihlajan (Sorbus ’Dodong’) oksakuolema johtuu todennäköisesti vedenpuutteesta hellekesänä.Tuurenpihlajan (Sorbus ’Dodong’) oksakuolema johtuu todennäköisesti vedenpuutteesta hellekesänä.
Monivuotinen kantokääpä (Fomitopsis pinicola) kasvaa sammalen parina lahopuulla.Monivuotinen kantokääpä (Fomitopsis pinicola) kasvaa sammalen parina lahopuulla.
Rikkikäävän (Laetiporus sulphureus) itiöemät ovat merkki lahovauriosta.Rikkikäävän (Laetiporus sulphureus) itiöemät ovat merkki lahovauriosta.
Vaahteran runko on haljennut kolhiintumisen vuoksi.Vaahteran runko on haljennut kolhiintumisen vuoksi.
Kevennä suuret oksat lyhentämällä niitä kauempaa oksasta ennen tyvestä sahaamista.Oksa kevenee eikä kuori repeä oksan painosta.Kevennä suuret oksat lyhentämällä niitä kauempaa oksasta ennen tyvestä sahaamista.Oksa kevenee eikä kuori repeä oksan painosta.
Kuivat oksat voi poistaa milloin vain.Kuivat oksat voi poistaa milloin vain.
Oikea leikkuukohta oksakauluksen kohdalta ja tarkka leikkuujälki tukevat puun elpymistä.Oikea leikkuukohta oksakauluksen kohdalta ja tarkka leikkuujälki tukevat puun elpymistä.
Varjossa viihtyvä marjakuusi (Taxus) sietää voimakasta leikkuuta.Varjossa viihtyvä marjakuusi (Taxus) sietää voimakasta leikkuuta.
Vesiversojen poisto.Vesiversojen poisto.
Oksakaulus eli kuoriharjanne alkaa leikattaessa erittää haavakohtaan kallussolukkoa, joka lopulta peittää haavapinnan.Oksakaulus eli kuoriharjanne alkaa leikattaessa erittää haavakohtaan kallussolukkoa, joka lopulta peittää haavapinnan.
Koivusta voi poistaa kuivia oksia heinä–elokuussa.Koivusta voi poistaa kuivia oksia heinä–elokuussa.