Kukinta paranee, koska oksat saavat leikkuun jälkeen enemmän tilaa ja valoa.
Pensaiden kasvu kiihtyy, sillä leikattu kasvi kasvattaa runsaasti uusia versoja.
Kasvu pysyy myös kurissa, jos vähennät uusien versojen lukumäärää myös tulevina vuosina.
Milloin pensaita leikataan?
Saman vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten pallohortensia (Hydrangea arborescens), leikataan aina keväällä.
Edellisen vuoden versoilla kukkivat lajit, kuten norjanangervo (Spiraea 'Grefsheim'), kannattaa leikata vasta kukinnan jälkeen.
Kevät ennen silmujen puhkeamista on useimmille lajeille paras leikkausaika. Sääolot ja kevään eteneminen kannattaa ottaa huomioon. Etelä-Suomessa leikkaamaan voi päästä jo maaliskuussa, pohjoisessa ehkä vasta toukokuussa.
Syksyllä ja talvella sienitaudit iskevät leikkuupintoihin helpommin kuin kuivalla säällä keväisin.
Mitä pensaita leikataan – mitä taas ei?
Kaikkia pensaita ei tarvitse leikata. Esimerkiksi vaahteransukuiset (Acer) pensaat ja pikkupuut kasvavat usein terveempinä, kun niihin ei kajota. Joidenkin pensaiden luonnollinen kasvutapa – esimerkiksi kääpiöpunapajun (Salix purpurea 'Gracilis') pyöreys – kärsii leikkaamisesta.
Hidaskasvuisia lajeja, kuten syreenejä, ei tarvitse leikata vuosittain. Parempi kuitenkin leikata säännöllisesti esimerkiksi 3 tai 5 vuoden välein vähän kuin roimasti 10 vuoden välein.
Nopeakasvuiset lajit, kuten japaninangervot, voit leikata vaikka joka vuosi.
Jotkut pensaat vaativat yksilöllisen erikoisleikkauksen, jossa poistetaan heikot versot ja lyhennetään voimakkaita versoja. Tällaisella leikkauksella edesautetaan komeaa kukintaa. Yksilöllisesti leikataan mm. syyshortensiat, neilikka- ja ryhmäruusut.
Leikkaus on kasville aina shokki. Sen täytyy paikata haavapinnat ja kerätä voimia uuteen kasvuun.
Harvennusleikkaus on turvallinen vaihtoehto. Siinä poistetaan muutamia vanhimpia oksia lähes maan rajasta. Harvennusleikkaus sopii hyvin mm. atsaleoille (Atsalea), jasmikkeille (Philadelphus), herukoille (Ribes), onnenpensaille (Forsythia) ja tuomipihlajille (Amelanchier). Kuvassa poistetaan syreenin (Syringa) vanhimpia versoja.
Alasleikkaus on raju toimenpidea. Se sopii vain elinvoimaisille ja nopeakasvuisille pensaille, kuten happomarjat (Berberis), hansaruusut (Rosa 'Hansa'), tuoksuvatukka (Ribes odoratus) ja useimmat pensasangervot (Spiraea).
REKISTERÖIDY JA LATAA AIHEESEEN LIITTYVÄ ARTIKKELI
Pätkäisenkö poikki?
Tämä kahden sivun juttu on ilmestynyt Kotipuutarhan numerossa 3/2010.
Voit ladata viereisen jutun pdf-tiedostona ilmaiseksi. Täytä rekisteröitymislomake, niin saat sähköpostiisi linkin, josta voit ladata tämän ja kaikki muutkin tällä hetkellä saatavilla olevat jutut.
Kotipuutarhan kestotilaajana voit hakea jutun suoraan lehtiarkistosta ilman rekisteröitymistä. Lehtiarkistoon pääset tilaajanumerollasi, joka on lehden takakannen osoitekentässä.
KATSO AIHEESEEN LIITTYVÄ VIDEO
Tämän videon on tuottanut Taimistoviljelijät ry. ja maa- ja metsätalousministeriön avustuksella. Kaikki tämän sarjan videot löydät sivulta www.apuapihaan.fi
Katso myös
Perennojen jakaminen
Monet perennat kaipaavat jakamista 5–10 vuoden välein. Jakaminen uudistaa kasvustoa.