Hortonomi Juha Kivimäki suunnitteli avoimesta pihasta vihreän ja viihtyisän saarekkeen.
Tältä piha näytti keväällä, kun suunnittelu oli
valmistunut ja pihan toteuttamista aloiteltiin. |
Piha valmiina.
|
Sundsbergin puutaloalueella Kirkkonummella sijaitsee Antikaisten reilun parin sadan neliön pihapiiri, joka vielä neljä vuotta sitten oli pelkkä avoin nurmikenttä.
Pääsin aloittamaan suunnittelun hyvissä ajoin talvella ennen alkukevääksi kaavailtua toteutusta. Ensimmäisen katselmuksen aikaan tammikuussa tontin yllä oli valkoinen lumipeite, mutta viettävän pihan muodot oli helposti.
Antikaisten toivelista oli selkeä: he kaipasivat näkö- ja tuulensuojaa sekä tasaisia nurmi- ja oleskelualueita niin aikuisille kuin perheen leikki-ikäiselle pojallekin. Grillialue pöytäryhmineen ja pieni keittiöpuutarha hyötykasveineen olivat myös toteuttamiskelpoisia ideoita tälle reilunkokoiselle pihalle.
Päätin jakaa pihan selkeästi kolmeen eri lohkoon, joita korostin hyödyntämällä korkeusvaihteluita. Lähelle taloa sai rajattua selkeän kokonaisuuden leikeille ja puuaidan reunustamalle pöytäryhmälle – kaarevien muotojen ja avoimen nurmikentän avulla tilan saa vaikuttamaan todellista suuremmalta.
Betonikivimuureilla rajatulta alueelta laskeudutaan muutaman puuaskelman avulla seuraavalle tasolle, jonne suunnittelin suuren oleskelupaikan grilleineen ja kauniine perennaryhmineen.
Kolmannesta, tontin alimassa kulmassa sijaitsevasta alueesta, sai luontevasti pihan aurinkoisen hyötypuutarhan, jonne kenties myöhemmin rakennetaan myös vesiallas.
Kiveä, betonia ja puuta
Piha-alueen käytävien pintamateriaaliksi valitsin norjalaisen Altan siniharmaan liuskekiven. Materiaalina se sulautuu helposti maalaismaisemaan ja sen puutalovaltaiseen rakennuskantaan eikä vaikuta rehevässä pihassa liian jäykältä ja muodolliselta.
Talon ja naapurin välisessä solassa päädyin betonikiveykseen, koska nykyinen kivituhkapinta oli osoittautunut hieman epäkäytännölliseksi kiviaineksen kulkeutuessa helposti sisälle asuntoon. Sopiva betonikivi tähän pihaan oli Roomalainen kivi, sillä sen kuudesta erikokoisesta laatasta saa ladottua kaunista, eläväpintaista jälkeä.
Viettävän tontin porrastuksen kolmeen eri tasoon päätin tehdä betonisista vapaasti ladottavista muurikivistä. Musta, lohkopintainen etureuna sopivasti vihreytettynä sekä näyttää hyvältä että on pitkäikäinen ratkaisu mataliin muureihin.
Pihan takareunan isolle oleskelualueelle Antikaiset halusivat puuterassin, joka on lämmin materiaali avojaloinkin käveltäessä. Jo tässä vaiheessa sovimme, että terassin rakennustyöt pohjatöitä lukuunottamatta hoitaa käsistään taitava talon isäntä. Sekä terassin runkoon että laudoitukseen valitsimme kestokyllästetyn puutavaran, jonka pinnan voi ajan kuluessa käsitellä mihin sävyyn hyvänsä.
Jotta nurmialueesta saisi jo ensimmäiseksi kesäksi täysin käyttökelpoisen ja rajujakin pallopelejä kestävän, oli luontevaa päätyä helposti asennettavaan siirtonurmeen.
Helppoja lajeja aurinkoon
Piha kaipasi mahdollisimman rehevänoloista, pitkään kukkivaa kasvillisuutta. Suosin pienikokoisia puita ja pensaita, sillä kovin isoiksi kasvavat lajit varjostaisivat liikaa kapeahkoa pihaa ja saisivat sen vaikuttaman todellista pienemmältä.
Vaikka kasvualusta oli tarkoitus vaihtaa rakentamisen yhteydessä, halusin lajien olevan myös helppohoitoisia ja soveltuvan aurinkoiseen kasvupaikkaan, saviseen pohjamaahan. Hyötypuutarhaan suunnittelin istutettavaksi marjapensaita, omena-, kirsikka- ja luumupuita sekä raparperia ja maustekasveja.
Teksti: Juha Kivimäki, kuvat: Juha Kivimäki ja Teija Tuisku
