 |
Hilla Blombergin puutarhatontti tarjoaa koko perheelle mieluisan oleskelupaikan ja emännälle sopivasti terapeuttista toimintaa.
Hankimme vanhan puutalon kodiksemme Helsingin Toukolasta vuonna 2002. Sen puutarhaa hallitsevat kaksi vanhaa omenapuuta, jasmike, valtava koivu sekä mahtavan kokoinen unkarinsyreeni, jonka iäksi on arvioitu vähintään 80 vuotta. Tontti on kooltaan 616 neliömetriä.
Pihamme on koko perheelle mieluisa oleskelupaikka. Työnjakokin on siellä selkeä: minä hoidan puutarhatyöt, mies talon remontoinnin ja muut rakennustyöt, eikä lapsia pakoteta tekemään pihatöitä. Kun ei pakota, he välillä auttelevat aivan vapaaehtoisesti.
Puutarhatyö on minulle tuttua jo lapsuudestani. Isäni oli innokas biodynaamisen puutarhanhoidon harrastaja. Häneltä sain perinnöksi paljon intoa ja ehkä hiukan taitoakin puutarhassa touhuiluun. Vanha siirtolapuutarhanaapurini Sirkku on paras neuvonantajani puutarha-asioissa. Sirkku saa vastapalveluksena meiltä saunanuunista tuhkaa, jolla hän hoivaa omia kasvejaan.
Puutarhassamme kukoistavat yhä edellisen, yli 90 vuoden ikäiseksi eläneen asukkaan istutukset: perennat ja muut monivuotiset koristekasvit, valtava määrä sipulikukkia sekä isot herukkapensaat. Yritän parhaani mukaan säilyttää ja kunnioittaa tätä vuosikymmenten aikana syntynyttä tunnelmaa. Puutarhanhoito on mielestäni mukavaa hyötyliikuntaa ulkosalla. Se on minulle huomattavasti mieluisampaa kuin kotoisat sisätyöt. |
Olen varovaisesti lisännyt kasvirunsautta, jotta kukkaloistoa riittäisi koko kesäksi eikä rikkaruohoille jäisi tilaa. Erilaiset ja eri aikoina kukkivat liljat ovat osoittautuneet kiitollisiksi kasvateiksi, joita olen istuttanut runsaasti eri puolille puutarhaa. Liljoilla saan myös muhkeaan unikkokasvustoon eloa, kun unikkojen alkukesän loisto on sammunut.
Vaaleansiniseksi maalattuun taloomme sopivat erityisen hyvin vanhan roosan väriset kukat. Pidän kovasti myös sinisestä ja valkoisesta, mikä lienee kansallismielistä perua aiemmasta työstäni urheilutoimittajana. Kesäkukista suosin orvokkeja, pelargoneja, petunioita, samettikukkia ja hopealehtiä. Istutan niitä laatikoihin kadun vierustaa reunustavan aidan reunalle. Siinä ne somistavat omaa pihaamme ja toivottavasti ilahduttavat aidan yli kurkistellessaan myös ohikulkijoita.
Koska tonttimme koko on rajallinen, hyötyviljelyni keskittyy noin sadan metrin päässä olevalle vuokrapalstalle. Siellä kasvatan muun muassa perunaa, sipulia, rucolaa, avomaan kurkkuja, kesäkurpitsaa, vadelmia ja karviaismarjoja. Perunat ovat intohimoni! Niistä saan myös parhaan sadon. Perunalajikkeista kasvatan Timoa, Siikliä, Nicolaa sekä Rosamundaa, jotka kypsyvät luetellussa järjestyksessä.
Pyrin lannoittamaan luonnonmukaisesti, jotta kasvit voisivat hyvin ja saisivat riittävästi ravinteita. Erityisen persoja kompostimullalle ovat pihapolun kahden puolen kukoistavat syysleimut. Kotipihan ruohonleikkuujätteen kuljetan vuokrapalstalleni tehokkaasti lannoittavaksi katteeksi.
Vaikka ahkeroinkin puutarhassani kesällä lähes kaiken vapaa-aikani, en ole kovin pedantti. Kyllä siellä vilkkuu myös rikkaruohoja, ja kastelemisessa olen välillä suorastaan laiskimus. Mielestäni puutarhanhoidossa nautinto on kuitenkin ehdottomasti tärkeämpää kuin niuhottaminen.
Teksti Miisa Sassi, kuva Heli Hirvelä
