Varttaminen

Varttamisessa yhdistetään tietyn lajin tai lajikkeen edellisenä vuotena kasvanut verso toisen kasvin juuriosaan eli perusrunkoon. Kuorikerrosten osuessa riittävästi yhteen niiden alla olevat jälsikerrokset kasvavat kiinni toisiinsa. Näin yhteyttämistuotteet pääsevät kulkemaan jaloversosta perusrunkoon ja uusi varteosa alkaa kasvaa.

Koko juttu Kotipuutarhan numerossa 4/2007.



Aran mutta satoisan hedelmäpuun oksa on helppo liittää varttamalla kestävään runkoon.

	Miksi kannattaa varttaa? Varttamisen tarkoituksena on lisätä kasveja, jotka kestävät tauteja, kylmiä talvia tai muita epäedullisia ympäristötekijöitä ja samalla tuottavat hyvän sadon tai kauniita kukkia. Viininviljelijät varttavat viiniköynnöksensä viinikirvankestäviin perusrunkoihin, omenapuita vartetaan talvenkestäviin omenakantoihin ja jaloruusuja kestäviin villiruusuihin. Hedelmäpuiden viljely voi olla joillakin alueilla vaikeaa runsaiden jänis- ja myyräkantojen vuoksi. Tällöin hedelmäpuita voi kokeilla varttaa puulajeihin, jotka eivät kiinnosta tuholaisia.
	Näitä tarvitset Kiinnitykseen on perinteisesti käytetty niintä ja mehiläisvahaa. Moni muukin materiaali käy, kunhan lopputuloksena on tiivis liitos. Esimerkiksi maalarinteippi on erittäin käyttökelpoinen. Sillä saa tiukan sidoksen, se estää liiallista haihtumista, eikä sitä tarvitse koskaan poistaa. Teippauksen jälkeen vapaaksi jääneet haavapinnat kannattaa vahata tai käsitellä haavanhoitoaineella, jotta ne eivät kuivattaisi siirrettyä vartetta. Parafilm, itseensä tarttuva venyvä teippi, on myös osoittautunut hyväksi, tosin se on maalarinteippiä vaikeammin saatavilla ja kalliimpaa.
	Suojaa kevätauringolta Vartettujen ja silmutettujen kasvien jalo-osat on toisinaan tarpeen suojata kevätauringolta. Joskus silmun sijoittaminen rungon pohjoispuolelle riittää. Mikäli suojaamiseen päädytään, kannattaa käyttää materiaaleja, jotka kuivuvat helposti kastuttuaan, kuten tavallinen kasvuharso.