|
|
Menestymisvyöhykkeet
Kullekin puuvartiselle kasville annetaan menestymisvyöhykesuositus.
Niitä on syytä noudattaa, jotta taimia ei istuta liian ankaraan ilmastoon.
Vyöhyke ei kuitenkaan yksin ratkaise kasvin menestymistä.
Suomen kahdeksan puuvartisten kasvien menestymisvyöhykettä perustuvat Ilmatieteen laitoksella työskennelleen Reijo Solantien laskelmiin. Niiden pohjana ovat tehoisan lämpötilan summa ja normipakkanen eli 15 vuoden jaksolla esiintyvä kovin pakkanen.
Vyöhykejako on tarkin mahdollinen, mutta täytyy muistaa, että kunkin paikan pienilmasto ja ääri-ilmiöt, kuten kuivat kesät ja ankarat pakkastalvet, sekoittavat lyhytaikaisesti käsityksiä paitsi vyöhykkeistä, myös eri kasvien kestävyydestä. Lisäksi on hyvä huomata, että V- ja VI-vyöhykkeiden vaarojen lakialueilla vallitsevat IV-vyöhykkeen olosuhteet. Tällaisia alueita on muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä Pohjanmaalla Suomenselän mäkikylissä.
Ilmaston lämpeneminen
Vaikka ilmaston lämpenee, vyöhykejakoa tuskin peukaloidaan, jos ilmasto muuttuu samansuuntaisesti kaikilla vyöhykkeillä. Sen sijaan kasveille annettavia vyöhykesuosituksia on varmasti syytä tarkistaa piakkoin. Lisäksi täytyy muistaa, että kasvien viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti.
|
 |
Sopimattomaan – liian märkään, varjoiseen tai ohutmultaiseen kasvupaikkaan istutettu laji varttuu kituliaasti ja antaa kehnon kuvan kestävyydestä, vaikka kyse onkin vain huonoista kasvuolosuhteista ja huonosta hoidosta.
Suomeen tuodaan koristekasveja eri puolilta maailmaa. Mereisen ilmaston lajit voivat todennäköisesti huonommin sisämaassa kuin rannikoilla. Toisaalta esimerkiksi siperianpihta (Abies sibirica) on tyypillinen mantereisen ilmaston puu, joka menestyy paremmin sisämaassa II–VI-vyöhykkeillä kuin merenrannikolla I-vyöhykkeellä.
Koreanpihdasta (A. koreana) viljellään ainakin kahta eri kantaa. Pienikokoinen alkuperä kestää talvet vain Etelä-Suomessa, mutta toinen nopeammin ja isommaksi kasvava kanta menestyy kahta vyöhykettä pohjoisempana. Huolellisesti tehdyissä taimiluetteloissa kasvin tietoihin on merkitty lisäyslähde tai alkuperä. Usein tietyille kannoille on annettu lajikenimi, jolloin ne erottaa helposti muista saman lajin edustajista.
Kun muistaa edellä mainitut rajoitukset, kirjallisuudessa mainitut kasvien menestymisvyöhykkeet antavat usein riittävästi tietoa oman pihan lajien valintaan. Kun lajikkeen mainitaan menestyvän vaikkapa I-vyöhykkeellä, sitä voi kokeilla lämpimillä kasvupaikoilla vyöhykettä, jopa paria, pohjoisempana. Sen sijaan IV-vyöhykkeellä lajike tuskin pärjää vuotta kahta pidempään.
|
|
|
