Viherkatot

Mikko ja Arja Nenonen alkoivat haaveilla kasvikatoista viisi vuotta sitten. Tuolloin he rakensivat omakotitalon Hartolan loma-asuntomessuille ja päättivät peittää autotallin, rantasaunan ja kesäkeittiön katot kasveilla.
TEKSTI JA KUVAT: MIKKO JA ARJA NENONEN Rakennukset valmistuivat kattovaiheeseen keväällä 2004. Aloimme etsiä kasvikattojen toteuttamiseen meille sopivaa tapaa tutkimalla kirjallisuutta ja ohjeita sekä haastattelemalla rakentamisen ja puutarha-alan asiantuntijoita. Hyvin pian kävi ilmi, että asia ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin olimme luulleet. Hanke oli viisainta pistää jäihin pariksi vuodeksi tutkimuksia varten. Perusongelmia oli kaksi. Ensinnäkin ohjeet olivat suurimmaksi osaksi eri tarvike- ja tuotevalmistajien laatimia omien tuotteiden käyttöohjeita. Ne olivat usein ristiriitaisia, eikä mistään ollut pitkäaikaistuloksia. Toiseksi ilmastonmuutos näyttää vaikuttavan myös kasvikattojen perustamiseen. Syksyn sateet jättävät katot läpimäriksi, lumen puute päästää katon jäätymään koko paksuudeltaan ja talven vesisateet viimeistelevät harvojen paukkupakkasten aloittaman tuhon. Päädyimme painottamaan omassa toteutuksessamme kahta ominaisuutta: hyvää veden läpäisykykyä ja ylimääräisen veden poistumista sekä ratkaisun muunneltavuutta kasviston mukaan. Aloitimme kasvikattoprojektimme autotalli-varastorakennuksesta. Suurin osa ohjeista suositteli kasvikaton pohjaksi vedenpitävän huopakatteen päälle asennettavaa patolevyä tai erityistä kuoppalevyä. Ajatuksena on, että levyn kuopat varastoisivat vettä kuivien kausien varalle ja estäisivät kasvustoa kuivumasta. Rakenne kuitenkin oli ongelmallinen ylimääräisen sadeveden poisjohtamisessa. Siksi päädyimmekin asentamaan patolevyn ohjeista poiketen nystyt ylöspäin. Kun asetimme patolevyn päälle vielä tukevan ja vettäläpäisevän suodatinkankaan, muodostui patolevyn nystyjen väliin ”salaojituskerros”, jota pitkin kasvuston ja mullan läpäissyt vesi pääsee esteettä valumaan pois. 14 kuutiota multaa Mullan pitämiseksi katolla paikoillaan on kehitetty monenlaisia ratkaisuja. Pohdimme pitkään ristikon rakentamista painekyllästetystä puutavarasta, mutta hankkeen työläys ei houkuttanut. Ristikko olisi myös haitannut kasvien sijoittelua ja hoitoa. Niinpä valitsimme lopulta Taboss-kennoston. Kennosto toimitettiin paikalle neljänä yhden miehen liikuteltavana pienenä nippuna, jotka avattiin katolla ja kiinnitettiin kateruuveilla istutuskaukalon reunoihin. Kullakin nipulla sai katettua 2,5 x 12 metrin alueen, ja kennosto oli helppo yhdistää tukevilla nippusiteillä. Asennukseen meni yhdeltä amatöörirakentajalta vajaa työpäivä. Mullaksi valitsimme Viherix-kattomullan, joka on kivennäismaapitoista, lannoitettua, kalkittua ja seulottua seosmultaa, jota leca-sora keventää ja ilmastoi. Multaa katolle meni noin 14 kuutiota. Se nostettiin kaivinkoneella ylös vajaassa tunnissa, ja katolla sitä oli hyvin kevyt levittää lapiolla ja kottikärryillä. Pienelle katolle mullan voi myös nostaa vaikka käsipelillä. Kasvikattomme perustamismallia on mahdollista muunnella katon ominaisuuksien ja valitun kasvuston mukaan. Jos halutaan voimakkaampaa vedenläpäisykykyä tai multakerroksen paksuuden vuoksi halutaan varmistaa, että patolevyn nystyjen väliset vedenjohtokanavat säilyvät avoimina, voidaan patolevyn ja suodatinkankaan väliin asettaa ruostumaton ja maatumaton verkko pitämään vesikanavat auki. Jos kasvikatto perustetaan kuumalle ja tuuliselle paikalle ja etenkin, jos lape on etelään, on vaarana katon kuivuminen. Tällöin kannattaa mullan sisään, kennoston päälle, sijoittaa rei’itetty kasteluletku. Oma kattomme viettää pohjoiseen ja on näin suojassa pahimmalta auringon porotukselta. Varpuja rullalta Siirtovarvikon löysimme Kainuusta. Yrittäjä Juha Malinen on kehittänyt tavan hyödyntää upeaa satavuotista Lentiiran varvikkoa ennen avohakkuuta, joka tuhoaisi varvikon. Varvikko sahataan paikalla 90 x 180 cm levyiksi, jotka hakataan irti maapohjasta ja pakataan noin 300 kilon paaleiksi. Ne kulkevat 400 neliön erissä pitkällekin Etelä-Suomeen päivän aikana. Varvikkomatto on tiukkaa ja vahvaa kuin paksu huopa. Varvikko juurtuu alustaansa 2–3 viikossa. Onneksi kesä 2008 oli kattovarvikon tekijälle suotuisa, keinokastelua järvivedellä tarvittiin vain parina päivänä, muusta huolehti luonto vähän liiankin kanssa. Kesän aikana saatoimme toistuvasti iloksemme todeta, kuinka jo vartin sateen jälkeen ylimääräinen vesi valui suunnitellusti räystäskouruun ja keräystynnyriin. Kovankaan sateen jälkeen multa ei jäänyt läpimäräksi eikä liettynyt. Toisaalta kattomulta oli viikonkin poutajakson jälkeen vielä turvallisen kostea. Missään vaiheessa juurtumisensa jälkeen varvikko ei ole kärsinyt kuivuudesta. Talven jälkeen varvikko alkoi vihertää samaa tahtia luonnon kanssa.
Mieti etukäteen • Mihin aiot käyttää viherkattoa? Haluatko siitä oleskelutilan vai pelkästään viheriöivän kattopinnan? • Minkätyyppisiä kasveja haluat katolle? Kattomulta- ja salaojituskerroksen paksuus määräytyvät lajien mukaan. Selvitä saneerauskohteissa ensin, kuinka rakenteet kestävät lisäkuormitusta. Tämä saattaa rajoittaa lajivalintaa. Uudiskohteissa viherkerroksen paino otetaan huomioon jo rakenteiden mitoituksessa. • Haluatko luonnonmukaisen viherkaton, joka ei vaadi hoitoa vai hoidatko viherkattoa säännöllisesti? • Oleskellaanko katolla ja hoidetaanko sitä säännöllisesti? Silloin se tarvitsee mekaanisen suojakerroksen. Jos viherkatolla ei oleskella, voit jättää suojakerroksen pois. • Miten ohjaat vedet pois katolta? • Kuinka kasteluvesi saadaan säännöllisesti hoidettavalle viherkatolle? • Muista viherkaton palosuojaus! • Onko tuulikuormat ja mahdolliset kulkuväylät viherkatolla otettu huomioon? • Tarvitaanko oleskeluun käytettävällä katolla turvallisuussyistä kaiteet? • Huomioi myös, että viherkerros parantaa katon lämmöneristävyyttä ja pienentää näin rakennuksen lämmitysenergian tarvetta. Katon varsinaista lämmöneristyskerrosta ei kuitenkaan saa ohentaa. Jos viherkerrosta käytetään lämmöneristyskerroksena, lämpötila kasvien juurten ympärillä kohoaa talvella liian korkealle, mikä heikentää talvenkestävyyttä. Lähde: www.kekkila.fi	Mitä maksoi? Taboss-kennosto: 7,30 e/m2. Varvikko: 18 e/m2 asennettuna Lisäksi: patolevyn ja suodatinkankaan kustannukset Lisätietoa Taboss-kennosto: www.tuontiukkonen.fi/tuotteet/luiskakennostot/67-taboss-luiskakennosto.html Viherix-kattomulta: www.kekkila.fi/ammattilaiset/viherrakentaja/tuotteet/kasvualustat/viherix-kattomulta Varvikko: juha.malinen@kuhmo.net puh. 040 776 3068