Varsinkaan pienellä pihalla ei soisi olevan rikkaruohoisia joutoalueita. Ota niskalenkki tunkeilijoista ja kaunista alue perennapenkiksi, nurmikoksi tai kasvimaaksi!
Jos rikkakasveja on vähän, pääset niistä yleensä eroon kitkemällä. Jos taas alueella on paljon monivuotisia rikkakasveja, on mekaaninen kesannointi tai kasvuston kattaminen mustalla muovilla tai muulla valoa läpäisemättömällä kankaalla hyvä vaihtoehto. Kun olet päässyt eroon rikkaruohoista, kuohkeuta ja paranna maata ennen istutus- tai kylvötöihin ryhtymistä.
Lue myös rikkaruohonpoistajista, luomukemikaaleista ja tohottimista |
 |
Torju jatkossa rikkakasvit ennalta. Kukkapenkki ja kasvimaa kannattaa kattaa varsinkin taimien ollessa pieniä. Katteet – esimerkiksi ruohosilppu kasvimaalle ja kevyt kuorikate perennoille – estävät siemenrikkakasvien taimettumisen ja samalla tasapainottavat maan kosteusolosuhteita.
Jos istutat paikalle pensaita, kata paljas maa 5–10 sentin kerroksella kuorikatetta tai koristekiviä. Kuorikatteen alle voit vielä laittaa reilun kerroksen kosteaa sanomalehtipaperia,
joka päästää kosteuden hyvin läpi ja torjuu osaltaan rikkaruohojen kasvua. Toinen hyvä vaihtoehto on istuttaa pystykasvuisten pensaiden alustoille ja välialueille maanpeiteperennoja, jotka muodostavat nimensä mukaisesti tiiviin kasvuston ja tukahduttavat rikkaruohot alleen.
 |
![]()
Torjuntakeinot
Kitkentä
Yksivuotiset rikkakasvit on helpointa kitkeä pieninä taimina ja jättää kuivumaan aurinkoon. Monivuotisten juuririkkakasvien, kuten voikukan tai juolavehnän, juurakko katkeaa helposti, ja uusi kasvi kasvaa nopeasti tilalle pienestäkin maahan jääneestä juurenpalasta. Kitkentä kannattaa uusia usein, varsinkin kun taimet ovat pieniä.
Kesannointi
Perinteinen mekaaninen kesannointi tarkoittaa maan muokkausta rautaharavalla, kuokalla, heiluriharalla tai talikolla 3–4 kertaa kesässä. Tavoitteena on nostaa rikkakasvit maan pintaan kuivumaan. Mitä useammin rikkakasvi joutuu aloittamaan kasvun uudelleen, sitä varmemmin sen juurakossa oleva vararavinto kuluu loppuun ja lopulta kasvi kuolee.
Kattaminen
Paljaan maanpinnan kattamisella – esimerkiksi kasvimaalla tai pensasryhmässä – estät rikkaruohojen taimettumisen. Toisaalta voit myös kattaa eli peittää jo olemassa olevaa rikkaruohokasvustoa. Näin estät rikkakasvien valonsaannin ja siten myös yhteyttämisen, jolloin
kasvit lopulta kuolevat. Vuohenputkeen ja muihin hankaliin monivuotisiin juuririkkakasveihin tehoaa esimerkiksi kattaminen mustalla muovilla, mutta yksivuotisia rikkakasveja voit tukahduttaa myös levittämällä niiden päälle reilusti ruohosilppua tai kuorikatetta.
Jyrsintä
Maan jyrsimisellä voit torjua muun muassa voikukkaa, pujoa, nokkosta, hierakkaa, maitohorsmaa, rönsyleinikkiä ja vuohenputkea. Sen sijaan juolavehnä, rikkanenätti, peltovalvatti ja pelto-ohdake vain villiintyvät, kun jyrsiminen pilkkoo niiden juurenkappaleet ja kuohkeuttaa maan hyvään kasvukuntoon. Myös siementävien rikkakasvien kanssa on syytä olla tarkkana, sillä jyrsintä muokkaa siemenet maahan ja takaa niille myös otolliset kasvuolosuhteet. Siis kitke ensin, jyrsi vasta sitten!
Rikkakasvihävitteet
Monivuotisten rikkakasvien valtaamilla alueilla voit halutessasi käyttää glyfosaatti-pohjaisia torjunta-aineita. Ne ovat tehokkaita ja sopivatkin lähinnä sellaisille alueille, joista halutaan hävittää kaikki kasvillisuus. Vesieliöille vaarallisina niitä ei kuitenkaan saa levittää alle
15 metrin etäisyydellä vesistöistä. Etikka- tai pelargonihappoa sisältävät hävitteet ovat luonnonmukainen vaihtoehto glyfosaatille. Tutustu tuotteiden käyttöohjeisiin jo myymälässä ja varmista, että olet hankkimassa oikeaa tuotetta oikeaan tarkoitukseen. Selvitä myös, miten ja milloin hävitettä käytetään ja mitä suojavarusteita tarvitset. Lisätietoja saat myös torjunta-ainerekisteristä: www.evira.fi
