Tee pihasta leikin asia, 7 vinkkiä

Lapsuuden piha jättää vahvan muistijäljen. Pidä siis huolta, että puutarhasi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan, leikkeihin ja mielikuvituksen lentoon.

1. Piilopaikat Yksi lasten jännimmistä leikeistä on piilossa oleminen, varsinkin, jos sieltä voi vakoilla muiden tekemisiä. Mieti pihaa suunnitellessasi sopivia piilopaikkoja, joihin lapset voivat ryömiä tai juosta leikkien aikana. Jätä esimerkiksi paikalla mahdollisesti kasvavista luonnonpensaikoista pikkuinen ryteikkö piilopaikaksi. Tontin luonnontilaiseksi jätetyt osat voit lasten kasvun myötä myöhemmin siistiä enemmän aikuiseen makuun. Jos sopivia pieniä tiheikköjä ei ole, rakenna istutetuilla pensailla pienille jännityksen etsijöille sopivia kätköpaikkoja.   Vaikka vanhempia monesti hirvittää, kuuluvat kiipeilyt jokaisen lapsen tarpeisiin. Sopivien kiipeilypuiden alta kannattaa kerätä kaikki kovat ja terävät elementit pois.
2. Liukumäet Jos pihassa on edes pieniä korkeuseroja, se tarjoaa talvisin mahdollisuuden liukumäkiin. Mikäli suunnittelet puutarhaan portaita ja muita kulkuteitä, ota huomioon myös pienten mäkien käyttäminen talvileikkeihin. Kiinteitä rakenteita, vaikkapa valotolppaa, ei pidä sijoittaa talvisen liukumäen laskulinjalle! Monesti korkeuserot pihalla vaativat välttämättä portaiden rakentamista. Sijoita ne mahdollisuuksien mukaan sellaiseen paikkaan, jossa pihan parasta liukumäkeä ei tarvitse uhrata.
3. Vapaa tila Lapsen perustarpeisiin purkaa energiaa kuuluu riehuminen, on se sitten pallopelejä, hippaa tai rosvoja ja poliiseja. Sitä varten pihalla olisi hyvä olla riittävän suuri ja yhtenäinen alue monenlaisille tilaa vieville leikeille. Jos nurmikkoa ei ole pilkottu liian pieniin kaistoihin pensasryhmillä, kukkapenkeillä tai puilla, se tarjoaa mahdollisuuden peleihin ja moniin juoksuleikkeihin. Kun perustat nurmikkoa, valitse tällaiselle leikkikäyttönurmelle jo valmiiksi kulutusta kestävä nurmisiemenseos ­ esimerkiksi jokin urheilunurmiksi tarkoitettu seos, jossa on kohtalaisen runsaasti kulutusta hyvin kestävää niittynurmikkaa. Nurmikon pohjamaan pitäisi sisältää myös riittävästi hiekkaa, jottei se tiivisty liiaksi ja ala voida huonosti.
4. Hiekkalaatikko Jos piha on riittävän suojainen ja turvallinen, voivat lapset leikkiä esimerkiksi hiekkalaatikolla hetkittäin keskenäänkin. On kuitenkin tärkeää, että heihin on näköyhteys sisältä, mielellään keittiöstä. Harkitse sen vuoksi tarkkaan, mihin hiekkalaatikon rakennat, äläkä istuta laatikon ja ikkunoiden väliin näköyhteyttä peittävää kasvillisuutta. Sen sijaan auringon paahteen ehkäisemiseksi hiekkalaatikolla olisi hyvä olla jonkinlainen puiden antama varjo. Hiekkalaatikon voit hankkia valmiina tai tehdä sen helposti itsekin. Kaiva maahan noin 30 senttiä syvä kuoppa ja eristä se juuri- tai suodatinkankaalla pohjamaasta. Rakentamiseen soveltuu esimerkiksi lämpökäsitelty puu, jota kuluu tavallisen kokoiseen hiekkalaatikkoon noin 35 metriä. Paaluta laatikkokehys kulmistaan tukevasti pohjamaahan. Täytä lopuksi kuoppa tarkoitukseen sopivalla seulotulla hiekalla, jonka raekoko on noin 0,1­0,4 mm.
5. Turvalliset rakenteet Pihan ehkä tärkein turvaväline on aita ja suljettava portti, joilla ehkäistään lapsen pääsy tielle niinä hetkinä, kun lasta valvovan huomio herpaantuu hetkeksi vaikkapa pyykkiä narulle nostaessa. Pieniä keinuja ja muita kiinteitä leikkivälineitä hankitaan nykyisin lähes joka pihalle. Tee asennustyö aina valmistajan ohjeita noudattaen ja kiinnitä erityistä huomiota siihen, ettei putoamisalueilla ole kiviä, teräviä kannonkulmia tai muita rakenteita, joihin leikin pyörteessä kaatuva tai putoava lapsi voisi loukata itsensä. Varmista myös, että leikkivälineiden väliset etäisyydet ovat riittävän suuret, jotta lapset eivät törmäile toisiinsa leikin tiimellysessä. Keinujen ja kiipeilypaikkojen alle on hyvä levittää runsaan 10 sentin paksuinen kerros niin sanottua turvahiekkaa, joka on raekooltaan 1,5­8 mm. Se ei pakkaudu tiiviiksi vaan pysyy aina pehmeänä. Säkkitavarana myytävällä turvahiekalla voit pehmentää kaikki sellaiset leikkipaikat, joissa lapsi helposti saattaa pudota. Huomioi valaistusta suunniteltaessa myös leikkialueet. Talven pimeinä kuukausina turvallisuuden tunnetta ja ulkoleikkipaikan käyttökelpoisuutta lisää hyvä valaistus.
6. Lastenkestävät kasvit Silloin kun pihassa leikkii runsaasti lapsia, juoksut, piilopaikoissa ryömiminen ja lentävät pallot asettavat myös kasvit koetukselle. Ota siis pihan suunnittelussa huomioon kasvien uusiutumiskyky. Käytä niillä alueilla, joilla lapset todennäköisesti eniten leikkivät, hyvin alasleikkauksen kestävää ja nopeasti uudestaan versovaa kasvillisuutta. Luonnollisesti kovin piikkisiä kasvilajeja ei leikkialueiden liepeille kannata istuttaa. Myöskään kultasadetta (Laburnum) tai muita kovin myrkyllisiä kasveja ei pidä istuttaa leikkialueille. Myrkyllisistä kasvilajeista saat lisätietoa Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta www.hus.fi/myrkytystietokeskus. Suojaa kukkapenkit ja arempien kasvien istutusalueet kevytrakenteisilla aidoilla. Tee tämä yhdessä lasten kanssa, jolloin voit samalla opettaa heidät pienestä pitäen ymmärtämään kasvien merkitystä. Silloin lapsi suhtautuu kasveihin varmasti kunnioituksella.		Lapsiperheen puutarhan hoito kannattaa tehdä löysin rantein ja hymy kasvoilla. Pakkokitkentä ja liiat kiellot jättävät pysyviä jälkiä tulevien tarhureiden mieliin.
7. Lasten omat puutarhat Parasta puutarhakasvatusta on innostaa lapset itse kasvattamaan vihanneksia, marjoja ja kukkia. Erota kasvimaalta oma penkki lasten kasvatuskokeiluille, jolloin heidän suhteensa luontoon ja kasveihin muuttuu omakohtaiseksi. Keväällä ikkunalaudalla itäneiden pikkutainten istuttaminen omaan penkkiin ja tainten kasteleminen ja kitkeminen on oivallista puutarhakasvatusta! Yhtä hyvin lapsille voi osoittaa oman kukkapenkin, johon jo polvenkorkuinen puutarhuri osaa istuttaa vanhempien opastuksella syksyllä kukkasipuleita tai keväällä torilta tuotuja kesäkukkien taimia, miksei vaikkapa omenapuun taimia, joiden kehitystä voi sitten vuosittain seurata.   Teksti: Jouko Antere, Kuvat: Teija Tuisku