Monta vuotta istutuksesta tämä pensas vain kasvaa, kunnes jonain kevätaamuna hennot oksat puhkeavat kukkaan.
Kuningasatsalea kukkii aivan kesäkuun alussa puiden lehtien juuri avauduttua. Nuput puhkeavat paljaille oksille, jolloin lehdet eivät peitä ainuttakaan kukkaa näkyvistä. Kevyesti tuoksuvien kukkien vaaleanpunainen sävy vaihtelee lähes valkoisesta vahvaan roosaan, ja 6-8 senttiä leveässä teriössä on usein ruskeita pilkkuja. Kukat sijaitsevat 3-6 kappaleen kimpuissa.
Kuningasatsalea on saanut englanninkielisissä maissa nimen royal azalea, kuninkaallinen atsalea, mikä selittää suomenkielisen nimen.
Henkilö, jonka mukaan tämä upea atsalea nimettiin ei tosin ollut kuninkaallinen - aatelinen kylläkin. Venäläinen merivirkamies ja kreivi Alexander von Schlippenbach oli balttilaista sukujuurta. Kasveista vakavasti kiinnostuneena hän keräsi tieteelle uusia lajeja Krimin sodan aikana vuosina 1853-56. Joidenkin tietojen mukaan hän kävi vuonna 1854 myös Koreassa, jossa kuningasatsaleaa kasvaa. Hän ei itse nimennyt kuningasatsaleaa, vaan sen kunnian soi hänelle Maximowicz (1827-1891), Pietarin kasvitieteellisen puutarhan ylibotanisti.
Kotiseudullaan Aasiassa pensaasta tulee 180-450 senttiä korkea. Meillä laji kasvaa hyvin hitaasti ja siitä tulee keskimäärin vain metrin korkuinen.
Suurin Suomessa näkemäni kuningasatsalea kasvaa Meilahden arboretumissa Helsingissä ja tavoittelee jo kahden metrin korkeutta. Pensas on menestynyt tavallista paremmin ilmeisesti suojaisen kasvupaikan sekä monien lauhojen talvien ja aikaisten keväiden ansiosta. Pensas on hyvin leveä, vaikka se ei kasvata juurivesoja.
Kesällä huomio kiinnittyy kuningasatsalean isoon lehdistöön. Lehdet ovat 10-15-senttiset ja vastapuikeat eli kärjestään tyveä leveämmät. Ne sijaitsevat oksilla viiden kappaleen kimpuissa. Syysväristä tulee yleensä kirkas, kunhan vain pensas saa kasvaa suhteellisen valoisalla paikalla.
Näin atsalea talvehtii
Kuningasatsalea on kotoisin Koreasta ja Koillis-Mantšuriasta, missä ilmasto on mantereinen. Talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä ja kuivahkoja.
Kuningasatsalea kestää Lounais- ja Etelä-Suomen pakkaset, eli se menestyy ainakin I-vyöhykkeellä. Suurinta tuhoa pensaalle aiheuttavat keväthallat, joille se on herkimmillään kasvun juuri alettua.
Ilmasto maamme lounais- ja eteläosissa on lievästi mereistä, jolloin kuningasatsalea herää talvilevostaan turhan varhain keväällä ja toisaalta saattaa tuleentua syksyllä heikosti, jos syksy on kovin lauha. Kasvua piristävää typpilannoitetta ei siten anneta enää loppukesällä.
Kuningasatsalean saa menestymään varmimmin istuttamalla taimen paikkaan, joka on suojassa keväthalloilta. Perusta istutusalue vaikkapa rakennusten suojaan tai loivan rinteen yläosaan. Suojapuusto ja matalat maanpeiteperennat juuristoalueella ovat aina eduksi talvenaralle pensaalle, kunhan puut eivät estä sitä saamasta riittävästi valoa kasvuun.
